Suoran karotikokavernoottisen avanteen transarteriaalinen palloembolisaatiohoito

Sahlgrenskan sairaalan interventionaalisen neuroradiologian yksikössä tehtiin vuosina 1981-94 suoran karotikokavernoottisen avanteen palloembolisaatiohoito kaikkiaan 54 potilaalle. Avanne saatiin primaaristi suljetuksi kokonaan 39 potilaalta ja lähes kokonaan 13 potilaalta; avoimeksi avanne jäi kahdella potilaalla, joskin toinen niistä suljettiin myöhemmin palloembolisaatiolla. Kokonaan suljetuista avanteista yksi avautui uudelleen, mutta se hoidettiin onnistuneesti uudella palloembolisaatiolla. Kolmen potilaan jäännösavanne laajeni, ja se suljettiin uudella palloembolisaatiolla tai leikkauksella. Sisempi kaulavaltimo jouduttiin tukkimaan toimenpiteessä 13 potilaalta. Komplikaatioita kehittyi kolmelle potilaalle. Palloembolisaatiohoito on tehokas ja varsin turvallinen suoran karotikokavernoottisen avanteen primaarihoito. Suuret avanteet aiheuttavat eniten ongelmia, ja embolisaatiota tuleekin yrittää mahdollisimman nopeasti diagnoosin selvittyä.

Topi Siniluoto, Gunnar Wikholm, Pål Svendsen

Ammatillisen kuntoutustutkimuksen vaikuttavuus

Ammatillisen kuntoutustutkimuksen vaikuttavuutta tutkittiin kahdessa kuntoutuslaitoksessa seuraamalla 60 tutkittavan kuntoutumisen edistymistä puolentoista vuoden ajan. Edistymistä arvioivat kuntoutusryhmät, kuntoutujat ja lähettäjät. Kuntoutustutkimuksen vaikuttavuus ilmeni useimmiten kuntoutumisen käynnistymisenä, kuntoutussuositusten tyydyttävänä toteutumisena, koetun terveyden, fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn paranemisena sekä ammatillisen toiminnan lisääntymisenä.

Mirja Niemelä

Värttinäluun vaikean distaalisen murtuman hoito

Värttinäluun murtuma on erittäin yleinen tapaturma varsinkin vanhuksilla. Sen tavanomainen hoitotapa on sulkeinen repositio ja kipsaus, joilla käden toiminta saadaan yleensä palautetuksi ennalleen. Jos murtuma on pirstaleinen, vaikeasti dislokoitunut tai jos perinteinen menetelmä ei tuota tyydyttävää tulosta, on valittavana joukko muita hoitomuotoja, joilla vaikeatkin murtumat voidaan hoitaa tyydyttävästi. Vaikka murtuman primaarihoito epäonnistuisi, korjausleikkauksella voidaan usein helpottaa käteen jääneitä invalidisoivia haittoja.

Timo Raatikainen

Vaginaalinen kohdunpoisto

Vaginaalista kohdunpoistoa on Suomessa perinteisesti harkittu abdominaalisen toimenpiteen sijasta silloin, kun potilaalla on kohdunlaskeuma ja kohtu on normaalin kokoinen, mutta monissa muissa maissa vaginaalista menetelmää käytetään paljon laajemmin. Laparoskooppisen kohdunpoistoleikkauksen yleistymisen myötä kiinnostus myös vaginaalisen hysterektomian käytön laajentamiseen on lisääntynyt. Vaginaalisella kohdunpoistomenetelmällä on etunsa sekä perinteiseen abdominaaliseen leikkaukseen että uuteen tähystyskirurgiaan verrattuna.

Pentti Kiilholma, Jorma Paavonen

Nuoruusiän psyykkinen kehitys - monivivahteinen prosessi

Nuorisopsykiatria käsittelee nuoruusikää, erillistä kehitysvaihetta, joka sijoittuu lastenpsykiatrian ja aikuispsykiatrian kohteena olevien elämänvaiheiden väliin. Kliininen nuorisopsykiatrinen toiminta on Suomessa melko uutta, mutta Euroopan mitassa arvioituna olemme monessa suhteessa edelläkävijöitä. Yksi nuorisopsykiatrian haasteista on lisätä nuorisopsykiatrian erityistietämystä perusterveydenhuollossa ja näin helpottaa nuorten kliinistä arviointia ja hoitoonohjausta. Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikan työryhmä on usean vuoden ajan kehittänyt nuorten kliinistä arviointia ja siihen soveltuvia menetelmiä. Tämä artikkeli on katsaus nuorisopsykiatriseen teoreettiseen ajatteluun. Myöhemmin julkaistavassa artikkelissa käsitellään nuoren kliinistä arviointia.

Marjatta Kiuttu, Päivi Rantanen

Persoonallisuushäiriöiden epidemiologia

Tiedot persoonallisuushäiriöiden esiintyvyydestä ovat vähäisiä. Tietojen niukkuus johtuu diagnostisten kriteerien muuttumisesta, väestötutkimuksiin liittyvistä vaikeuksista ja persoonallisuushäiriöiden runsaasta samanaikaisesta esiintymisestä sekä keskenään että muiden mielenterveyden häiriöiden kanssa. Hieman yksinkertaistaen voi sanoa, että erilaiset persoonallisuushäiriöt ovat väestössä yleisempiä kuin psykoosit mutta harvinaisempia kuin neuroosit. Persoonallisuushäiriöt ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla, ja ne näyttävät kasautuvan alimpiin sosiaaliryhmiin. Persoonallisuushäiriöt ovat yleisempiä nuorilla aikuisilla kuin vanhoilla ihmisillä sekä yleisempiä naimattomilla ja eronneilla kuin naimisissa olevilla.

Matti Joukamaa

Kyynelistä helmiä Kriisihoito TAYS:n lastenpsykiatrian klinikassa

Lapsen tekemät ratkaisu- ja selviytymisyritykset ylivoimaisessa tilanteessa voivat ilmetä stressioireina ja kriisireaktioina. Miten hän tulee kuulluksi terveydenhuollossa? TAYS:n lastenpsykiatrian klinikassa on kehitetty lastenpsykiatrisen kriisihoidon palvelulinja, jossa hoito toteutetaan avo- tai osastohoitona. Tulosyyn perusteella lasten ongelmatilanteet ryhmitellään kolmeen luokkaan: ratkaisematon kehityskriisi, traumaattinen kriisi ja vaikea elämänmuutoskriisi. Prosessina kriisihoito etenee lapsi- ja perhekeskeisesti, joustavasti, intensiivisenä moniammatillisena ryhmätyönä yhteisesti asetettuja tavoitteita kohti. Laadukkaan lasten mielenterveystyön turvaamiseksi olisi huolehdittava myös lasten kriisihoidon alueellisten palveluketjujen ja palveluverkkojen järjestämisestä.

Mervi Rutanen, Tuula Tamminen, Seppo Leisti

Yksikätisestä kaksikätiseksi Lapsen myoelektrisen yläraajaproteesin käyttö

TYKS:n piiriin kuuluvien 11 tynkäraajaisen lapsen myoelektrisen yläraajaproteesin käyttöä ja siihen liittyviä tekijöitä selvitettiin toimintaa mittaavalla arviointimenetelmällä sekä vanhempia haastattelemalla. Myoelektristä proteesia erinomaisesti tai hyvin käytti kuusi lasta, keskitasoisesti kolme ja heikosti kaksi. Noin puolella lapsista oli selvää puolieroa ryhdissä ja yläraajojen lihasvoimissa. Haastattelun mukaan vanhemmat kaipasivat tietoa vammasta ja sen hoitomahdollisuuksista heti lapsen syntymän jälkeen. Parhaina tukimuotoina pidettiin eri tavoin, esimerkiksi sopeutumisvalmennuskurssein järjestettävää perheiden välistä kanssakäymistä ja säännöllisenä toistuvaa terapiaa.

Taija Helminen, Heta Toikka, Johanna Jokinen, Jouko Viljanto

Tehoaako homeopatia ja onko se lääketiedettä?

Homeopaattisen hoidon luvataan antavan paranemismahdollisuuden mistä tahansa sairaudesta. Vaikka homeopaattiset valmisteet rekisteröidäänkin vaatimatta näyttöä terapeuttisesta tarkoituksenmukaisuudesta, vedotaan julkisuudessa jopa johtavissa lääketieteellisissä lehdissä julkaistuihin tutkimustuloksiin vakuuteltaessa homeopatian tehoa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan homeopaattisista hoidoista julkaistuja tutkimuksia ja homeopatian olemusta lääketieteelliseltä kannalta.

Veijo Saano, Markku Javanainen

Psykiatrian vaellusvuodet Kuopion läänissä

Kuopion lääniin luotiin 1990-luvun alussa psykiatrisen hoidon malli, jossa lääni on jaettu viiteen varsin itsenäiseen alueeseen. Suuri määrä psykiatrisia sairaansijoja lakkautettiin, ja niiden alasajoon kytkettiin vuodeosastojen uudisrakentaminen pieniin aluekeskuksiin. Kaikilla läänin aluekeskuksilla on oma johto, vuodepaikat ja avohoito. Toimintaa koordinoi yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikka. Uusi malli on vähentänyt psykiatriaa kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja ja madaltanut hoitoon tulon kynnystä.

Johannes Lehtonen, Jukka Hintikka

Mineralokortikoidi- reseptorin geenin ilmenemisen hormonaalinen säätely

Mineralokortikoidireseptori (MR), joka välittää munuaisessa aldosteronin vaikutuksia elimistön elektrolyytti- ja nestetasapainoon, toimii keskushermostossa yhdessä glukokortikoidireseptorin (GR) kanssa glukokortikoidien vaikutuksien välittäjänä. MR ilmenee aivoissa pääasiallisesti hippokampuksen hermosoluissa, missä sen on osoitettu toimivan hermosolujen ärtyvyyden ja neuroendokriinisen järjestelmän sekä käyttäytymiseen liittyvien kognitiivisten toimintojen säätelyssä.

Maija Castrén

Kivun hoito suurten leikkausten jälkeen

Kivun hoito suurten leikkausten jälkeen on usein ongelmallista. Käytetyn kivunhoitomenetelmän teho saattaa olla riittämätön tai menetelmästä aiheutuu kohtuuttomasti sivuvaikutuksia. Lisäksi hoidon organisoinnissa voi olla ongelmia. Tämä tutkimus selvitti epiduraalisesti annostellun fentanyylin käyttökelpoisuutta kivunhoidossa suurten leikkausten jälkeen. Epiduraalisen ja laskimoon annostellun fentanyylin tehoa, sivuvaikutuksia sekä joitakin fysiologisia vasteita verrattiin 20 tunnin aikana 40 potilaalla keuhkoleikkauksen jälkeen prospektiivisessa, kontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa. Seuraavaksi tutkittiin, väheneekö fentanyylin tarve, jos 0,1 %:ista bupivakaiinia lisätään epiduraaliseen fentanyyli-infuu-sioon (40 potilasta, 18 tunnin seuranta-aikana suuren vatsaleikkauksen jälkeen prospektiivisessa, kontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa). Lopuksi tarkasteltiin epiduraalisen fentanyyli-infuusiotekniikan siirtoa vuodeosasto-olosuhteisiin prospektiivisessa seurantatutkimuksessa. Erityisesti kiinnitettiin huomio hoidon tehoon ja ilmenneihin sivuvaikutuksiin 345 potilaan ryhmässä.

Timo Salomäki

Luunmurtuman paranemisen molekyylibiologiaa

Häiriöt luunmurtuman paranemisessa muodostavat edelleen tärkeän ongelma-alueen traumatologiassa. Hoidon tuloksia on pystytty parantamaan kiinnittämällä erityistä huomiota pehmytkudosvamman hoitoon ja biomekaanisiin olosuhteisiin, kuten murtuman fiksaation stabiliteettiin ja oikea-aikaiseen kuormitukseen. Kaikkia kliinisiä ongelmia ei näillä keinoilla ole kuitenkaan voitu ratkaista. Molekyylibiologian ja geenitekniikan nopea edistyminen ovat avaamassa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi erilaisten kasvutekijöiden muodossa. Tarkka molekyylitason tieto murtuman normaalista paranemisesta on kuitenkin tarpeen ennen kuin mielekkäitä terapeuttisia interventioita voidaan suunnitella. Murtuman paraneminen tunnetaan solutasolla jo varsin hyvin, mutta molekyylitason tutkimukset ovat olleet harvinaisia.

Ari Hiltunen

Suoliston permeabiliteetti äidinmaidon alfa-laktalbumiinille ja lehmänmaidon beeta-laktoglobuliinille

Lisääntynyt suoliston läpäisevyys saattaa olla yhteydessä suolistosairauksiin, esim. keliakiaan ja ruoka-aineallergiaan. Vastasyntyneen suoliston läpäisevyys on lisääntynyt, erityisesti keskosilla. Myös keliakiassa suoli on läpäisevämpi, ja imeväisenä sairastettu ripulitauti lisää vieraan proteiinin läpäisyä ja voi siten johtaa myös allergiaan.

Mikael Kuitunen

Uudenlainen vaikutusmekanismi fenamaattirakenteisille tulehduskipulääkkeille

Aspiriinin kaltaisten tulehduskipulääkkeiden vaikutusmekanismina on pidetty arakidonihaposta syntyvien tulehdusvälittäjäaineiden, prostanoidien syntymisen estymistä. Tämän on väitetty selittävän kaikki asperiininkaltaisten tulehduskipulääkkeiden sekä hyödylliset että haitalliset vaikutukset. Prostanoidien syntymisen estyminen ei kuitenkaan selitä kaikkia näiden lääkeaineiden vaikutuksia, sillä on havaittu ristiriitaisuuksia eri tulehduskipulääkkeiden kyvyssä vähentää prostaglandiinien syntymistä ja tulehdusreaktiota. Lisäksi eräiden prostaglandiinien esitetään olevan anti-inflammatorisia.

Melatoniinia unettomuuteen

Suun tai nenän kautta tai ihonalaisesti annettu melatoniini parantaa päiväunen laatua, mutta yöunen suhteen tulokset ovat ristiriitaiset. Tämä saattaa johtua siitä, että eksogeeninen melatoniini puolittuu seerumista 40-50 minuutissa.

Jättisolunsalpaajahoito metastasoituneeseen rintasyöpään?

Metastasoituneen rintasyövän hoidossa voidaan saada aikaan pitkiä hoitovasteita sekä hormonihoidolla että solunsalpaajahoidolla. Mielenkiintoinen uusi hoito on solunsalpaajien jättiannoshoito, joka toteutetaan joko perifeerisen veren kantasolujen siirron tai autologisen luuytimen siirron tuella. Nyt on julkaistu ensimmäinen satunnaistettu tutkimus, jossa on vertailtu jättiannoshoidon tehoa tavanomaiseen solunsalpaajahoitoon etäpesäkkeisen rintasyövän hoitona.

Flukonatsoli ja hiustenlähtö

Ketokonatsoliin tiedetään liittyvän haittavaikutuksena hiustenlähtö, mutta vastaavaa ei ole laajemmin havaittu flukonatsolin käytön yhteydessä. Yhdysvalloissa tehdyn flukonatsolitutkimuksen aikana tutkija kiinnitti huomiota siihen, että hänen potilaittensa hiukset harvenivat, ja sen takia hän tiedusteli, oliko muilla saman tutkimuksen tutkijoilla vastaavia kokemuksia.

Jälleen uusi bakteeri

Ranskalaiset tutkijat raportoivat Lancetin palstalla uudesta gramnegatiivisesta bakteerista, joka aiheutti meningiitin afrikkalaiselle potilaalle. Bakteeri löydettiin sattumalta, kun eräs kirjoittajista kutsuttiin Goman pakolaisleirille Zaireen tutkimaan meningiittitapausten etiologiaa.

5 miljoonaa käärmeenpuremaa

Vuosittain maailmassa käärmeet ja skorpionit purevat ihmisiä arviolta 5 miljoonaa kertaa. Suurimman osan puremista saavat maatalouden ja metsästyksen parissa työskentelevät ihmiset Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.