Sopiminen vähentää pakkohoitoja

Tahdosta riippumaton eli pakolla psykiatriseen sairaalaan toimittaminen on edelleen varsin yleistä, Suomessa yleisempää kuin monessa muussa maassa, joskin selvästi vähenemään päin. Pakolla sairaalaan toimittamista voitaneen kuitenkin edelleen vähentää. Varsinkin uudelleen sairastuvien potilaiden kohdalla hoitohenkilökunnan toimenpiteillä voi olla suuri merkitys. Englantilaisessa tutkimuksessa seurattiin 160:tä useasti sairaalahoidossa ollutta, psykoosia tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavaa potilasta, joista puolella toteutettiin potilaan omistama kirjallinen ja yhteisesti sovittava kriisisuunnitelma. Tämä suunnitelma tähtää uudelleen sairastumisen varhaiseen toteamiseen ja hoidon varhaiseen aloittamiseen ja siinä on käyty läpi toimenpiteet ja hoitomahdollisuudet, jotka ovat potilaan käytössä, mikäli hän joutuu kriisitilanteeseen. Ensimmäisessä istunnossa projektityöntekijä selosti potilaalle yhteisesti sovittavan kriisisuunnitelman. Toisella kertaa yhdessä potilaan ja hänen hoidossaan mukana olevien ammattihenkilöiden kanssa keskusteltiin ja sovittiin suunnitelman mukaisista menettelytavoista. Vertailuryhmä sai vastaavan informaation kirjallisen lehtisen muodossa. Runsaan 15 kuukauden seurannan aikana henkilökohtaisen intervention saaneista 13 % ja vertailuryhmästä 27% joutui pakkohoitoon (p = 0,028). Tästä syystä myös pakkohoitopäivät (14 vs. 31) olivat interventioryhmässä vähäisemmät, mutta sairaalapäivien kokonaismäärässä ei merkitsevää eroa ollut. Tutkimuksen perusteella on syytä uskoa, että psyykkisesti vaikeasti sairaiden potilaiden kanssa voidaan tehdä sopimuksia, joilla voidaan vähentää tahdosta riippumattoman hoidon määrää. Sen sijaan sairaalahoidon kokonaismäärään sillä näyttää olevan vähäisempi vaikutus.

Raimo K.R. Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 44/2004 Kommentteja

Testosteronihoito ei lisääkään eturauhassyöpää

Jos seerumin testosteronipitoisuuden lasku aiheuttaa eturauhaskarsinooman kasvun pysähtymisen, eikö sitten nousu aiheuta karsinooman syntyä tai jo olemassaolevien multifokaalisten mikroskooppisten karsinoomapesäkkeiden roihahtamista? Tämä ajatus mietityttää hoitavaa lääkäriä silloin, kun hän suunnittelee testosteronihoidon aloittamista keski-ikäiselle tai sitä vanhemmalle miehelle.

Ossi Lindell
Lääke­tieteen maailma­sta 44/2004 Kommentteja

Ympäristö ja perimä vaikuttavat yhdessä antisosiaalisuuteen

Eri tutkimusten mukaan lapsuuden kasvuolosuhteet ja biologiset tekijät vaikuttavat siihen, tuleeko pojista antisosiaalisia vai ei. Biologisista tekijöistä yksi on MAO A:n genotyyppi. Tutkimuksessa selvitettiin runsaan 500 kaksospojan käyttäytymishäiriöt, heidän kasvuperheensä poikkeavuudet (vanhempien välinen väkivalta, vanhempien taholta tullut laiminlyönti ja kasvatuksen epäjohdonmukaisuus) sekä MAO A:n genotyyppi. Käytöshäiriöt näyttivät olevan suoraan seurausta huonoista kasvatusolosuhteista, mutta eivät MAO A:n genotyypistä. Näiden kahden tekijän kesken oli kuitenkin interaktio siten, että alhainen MAO A:n aktiivisuus lisäsi käytöshäiriöitä paljon kasvatuksen vastoinkäymisiä kokeneilla hyvin jyrkästi. Perimän ja ympäristön vuorovaikutus tulee siis tässäkin esiin. Perimältään haavoittuvat yksilöt urautuvat vaikeissa kasvuolosuhteissa herkästi antisosiaalisuuteen, kun taas turvallinen ja johdonmukainen kasvuympäristö voi suojata haitallisen geneettisen alttiuden manifestoitumiselta.

Raimo Kr Salokangas
Lääke­tieteen maailma­sta 44/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Leikkaustreenit videopelillä?

Iowan valtionyliopistossa ja New Yorkin Beth Israel Medical Centressä selvitettiin 33 kirurgin motorista näppäryyttä, reagointiaikaa sekä käden ja silmän välistä koordinaatiota. Tutkimuksen perusteella videopelien pelaaminen päätettiin sisällyttää laparoskooppiseen kirurgiaan erikoistuvien lääkärien koulutukseen Beth Israelissa. Näin siksi, että tutkimus osoitti viikossa vähintään kolmen tunnin ajan videopelejä pelaavien kirurgien tekevän laparoskooppisissa toimenpiteissä 37 % vähemmän virheitä ja työskentelevän 27% nopeammin kuin kollegansa, jotka eivät pelejä harrasta.

Ossi Lindell
Lääke­tieteen maailma­sta 44/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Ylipaino lisää kuolleisuutta varhaisvaiheen rintasyöpään

Kalifornialaisessa sairaalassa rintasyöpäleikkauksessa vuosina 1988-1995 olleilta naisilta selvitettiin diagnoosihetken iän ja painoindeksin lisäksi nykyinen tilannea (hengissä ilman rintasyöpää, hengissä ja rintasyöpä, kuollut rintasyöpään tai kuollut muusta syystä) ja kasvaimeen liittyvät tiedot. Kaikkiaan 1 376 leikatusta potilaasta 246 kuoli rintasyöpään. Arvioitaessa rintasyöpäkuolleisuuden riskitekijöitä todettiin, että varhaisvaiheen rintasyöpään sairastuneilla oli selvä korrelaatio ylipainon ja syöpäkuolleisuuden välillä: yli 79 kg painavilla naisilla oli 2,5-kertainen riski kuolla syöpään verrattuna alle 60 kg painaviin. Naisilla, joilla oli estrogeenireseptori(ER)-negatiivinen syöpä oli kaksinkertainen riski ER+-potilaisiin verrattuna. Jos nämä kaksi riskitekijää yhdistettiin, todettiin, että ylipainoisilla, joilla oli ER--kasvain, oli viisinkertainen syöpäkuoleman riski verrattuna ei-ylipainoisiin, joilla oli ER+-kasvain.

Tom Scheinin
Lääke­tieteen maailma­sta 44/2004 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030