Valsartaani vai amlodipiini hypertoniaan - onko eroja?

VALUE-tutkimuksessa verrattiin AT1-reseptorinsalpaaja valsartaanin ja amlodipiinin pitkäaikaisvaikutuksia. Tavoitteena oli päätyä samaan verenpaineeseen. Molemmissa ryhmissä tarvittiin lisälääkitystä, sillä 140/90 mmHg:n tavoitteeseen tai alle päätyi valsartaanimonoterapiaryhmässä 27,0 % ja amlodipiinimonoterapiryhmässä 35,3 %. Ensisijaisesti lisälääkkeenä käytettiin hydroklooritiatsidia, mutta jos ei silläkään pärjätty, olivat muutkin lääkkeet sallittuja. Kyseessä on toistaiseksi suurin sartaanitutkimus; mukana oli 15000 potilasta, osa Suomesta. Non-renaalisen hypertonian lisäksi ehtona tutkimukseen tulolle oli lisääntynyt valtimotautiriski, joka määritettiin useiden riskitekijöiden kimarasta. Tutkimus lopetettiin, kun 1 450 potilaalle oli ilmaantunut primaarinen päätetapahtuma, joksi laskettiin sydänperäinen äkkikuolema, fataali ja nonfataali sydäninfarkti, koronaari-interventioon liittynyt kuolema, fataali tai sairaalahoitoa edellyttänyt sydämen vajaatoiminta sekä etenevä angina pectoris, joka edellytti invasiivista toimenpidettä. Tavoite täyttyi, kun tutkimus oli kestänyt 4,2 vuotta.

Robert Paul

Näyttö ikääntyneiden liikunnan hyödyistä lisääntyy

Liikunnasta on hyötyä vanhuksille. Treenaus parantaa kiistattomasti sekä nuorten eläkeläisten että vanhainkotivanhusten tuloksia lihaskuntoa, massaa ja suorituskykyä mittaavissa lihaskuntotesteissä. Pitkäaikaisempi näyttö treenauksen vaikutuksista toimintakykyyn puuttuu. Nyt lonkkamurtumapotilaiden ryhmässä on osoitettu, että normaalin kuntoutusjakson jälkeen toteutettavasta ohjatusta ryhmäliikunnasta yhdistettynä fysioterapiaan on lisähyötyä kuntoutumisessa. Puolen vuoden seurannassa liikuntaryhmään satunnaistetut (n = 44) paransivat suoritustaan merkitsevästi liikuntasuoritustesteissä, lihasvoimassa, toimintakykytestissä, sekä terveyden elämänlaadussa verrattuna verrokkiryhmään (n = 46).

Kaisu Pitkälä

Lyhyesti: Veren kasvainsolujen määrä ennakoi rintasyövän taudinkulkua

Yli sata vuotta sitten Steven Paget esitti teorian syövän hematogeenisesta leviämisestä. Nykytutkimus on vahvistanut teorian. Veressä kiertävät kasvainsolut ennakoivat potilaalle huonoa ennustetta. Kiertävien kasvainsolujen tunnistaminen ja määrän mittaaminen käy entistä helpommin uudella laitteistolla. Metastasoitunutta rintasyöpää sairastaneilta potilailta (n = 177) otettiin verinäyte, josta mitattiin kasvainsolujen määrä. Näyte otettiin uudelleen seuraavalla käynnillä hoidon aloittamisen jälkeen. Suurempi kasvainsolujen määrä ennakoi lyhyempää elinaikaa. Kasvainsolujen määrä oli itsenäinen ennustekijä tässä potilasjoukossa. Jos tautisolujen määrä veressä ei ollut laskenut hoidon aloittamisen jälkeen, potilaan ennuste oli erityisen huono. Tutkimustulos innostaa kliinikkoa haaveilemaan ajasta, jolloin syövän hoitoa voitaisiin ohjailla yhdellä verinäytteellä monien työläiden ja kalliiden kuvantamistutkimusten sijaan.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Pahenemisvaiheet vaikuttavat COPD:ssa elämänlaatuun

Espanjassa tutkittiin, miten pahenemisvaiheet vaikuttavat COPD-potilaiden (n = 336, keski-ikä 66 vuotta) elämänlaatuun. Pahenemisia todettiin 1 015, ja ainakin yksi sairaalahoito tuli tarpeelliseksi 31 %:lle potilaista. Elämänlaatua mitattiin kyselyin kuuden kuukauden välein; tutkimuksen kesto oli kaksi vuotta. Keskivaikeassa COPD:ssa (FEV1 tasoa 35-50 % viitearvosta) elämänlaatu heikkeni selvästi, jos vähintään kolme pahenemisvaihetta sattui vuoden ajalle. Tulokset osoittavat, että pahenemisvaiheiden estolla on merkitystä.

Hannu Puolijoki

Lapsen kehityksen seuranta neuvolassa Lene-menetelmällä

Kehityksen ongelmat alkavat herkästi laajeta kietoutuen mm. lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen, ja siksi tukitoimien järjestäminen jo varhain olisi tärkeää. Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio (Lene) on tarkoitettu neuvolan työvälineeksi. Vuonna 2001 aloitettiin seurantatutkimus Lenen toimivuudesta ja kehityksen ongelmien ennustuskyvystä.

Riitta Valtonen - Timo Ahonen - Paula Lyytinen

Solisluun murtumat aikuisilla

Solisluun murtumat ovat verrattain yleisiä vammoja erityisesti nuorilla miehillä.

Jarkko Pajarinen - Vesa Savolainen - Jan-Magnus Björkenheim, Ville Remes - Eero Hirvensalo

Antiestrogeenien endometriumvaikutukset

Tamoksifeeni aiheuttaa postmenopausaalisilla naisilla kaksin-kolminkertaisen riskin sairastua endometriumkarsinoomaan.

Johanna Mäenpää

Influenssatalvi 2003-2004 oli A/Fujian/411/02-viruksen läpimurto

Influenssa A -virusten aiheuttama epidemia osui Suomessa poikkeuksellisen varhaiseen ajankohtaan ja laantui nopeasti. Epidemiassa sairastui etenkin lapsia, ja heillä tauti saattoi kehittyä tavanomaista vakavammaksi. Varusmiehillä epidemia jäi pieneksi.

Reijo Pyhälä - Niina Ikonen - Heikki Korpela - Markku Toivonen, Riitta Santanen - Anja Villberg - Thedi Ziegler - Petri Ruutu

Kokemuksia erikoislääkärikuulusteluista Suomessa

Erikoislääkärikuulustelun tavoitteena on arvioida erikoistuvan lääkärin teoreettisia tietoja ja käytännön taitoja. Kuulustelujen valtakunnallinen hallinnointi on määrätty Helsingin lääketieteelliselle tiedekunnalle.

Marjo Kankaanpää - Kirsi Rauhala - Martti A. Siimes

Psykososiaalisen tuen tarve äitiys- ja lastenneuvolatyön haasteena Kokemuksia Perheen hyvinvointineuvola -projektista

Tampereen kaupungin yhden neuvolapiirin alueella kehitettiin Perheen hyvinvointineuvola -toimintamalli. Tässä neuvolapiirissä tehdään yhdistettyä äitiys- ja lastenneuvolatyötä, joka Tampereella on pitkän tähtäimen tavoitteena kaikissa neuvoloissa.

Riitta Kangaspunta - Nina Kilkku - Raija-Leena Punamäki, Riittakerttu Kaltiala-Heino

Terveydenhuollon tietoturvallisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta

Terveydenhuollon tiedot, järjestelmät ja palvelut muodostavat kansalaisen kannalta välttämättömän tietovarannon.

Antti Laine

Ajoterveyttä arvioidaan uusilla lomakkeilla

Kolmella miljoonalla suomalaisella on ajokortti.

Veikko Viitasalo

Verisuonikasvutekijägeenien säätely ja vaikutus verisuoniston kasvuun kokeellisen geeninsiirron jälkeen

6.8.2004 Helsingin yliopisto

Berndt Enholm

Verinäytteenoton vakioinnin kokeellinen perusta

13.8.2004 Helsingin yliopisto

Esa Leppänen

Lääkärin etävastaanotto perusterveydenhuollossa

13.8.2004 Oulun yliopisto

Olavi Timonen

Lyhyesti: Tonsillektomian jälkeinen verenvuoto

Nielurisojen poistoleikkausten verenvuotokomplikaatioita selvitettiin Iso-Britanniassa. Potilaat jaettiin käytetyn leikkaustekniikan mukaisesti 7 ryhmään: kylmä teräs (KT, veitsi tai vastaava ja ompeleet ja/tai taitokset), KT ja mono- tai bipolaaridiatermia, mono- tai bipolaaridiatermia ja koagulaatio 60-70 C. Vuotoa pidettiin välittömänä, jos se viivästytti kotiutumista, vaati verensiirron tai uusintaleikkauksen ja myöhäisvuotona, mikäli sairaalahoitoa tarvittiin 28 vrk:n kuluessa leikkauksesta.

Tom Scheinin

Lyhyesti: Vestibulaarineuriitin paras hoito

Tuttu potilas monelle: äkillisesti alkanut kiertohuimaus, pahoinvointi, ataksia ja nystagmus. Rombergin testissä potilas huojuu ja kalorisessa kokeessa vaimea vaste: vesibulaarineuriitti. Aiheuttajaksi arvellaan herpesvirusta, ja siksi hoitona on käytetty viruslääkkeitä ja kortikosteroideja. 141 potilaan sarjassa annettiin hoidoksi kahta lumelääkettä; 3 viikkoa metyyliprednisolonia + lumetta; viikko valasikloviiria 1 g x 3 + lumetta; tai molempia vaikuttavia lääkkeitä. Kun vastetta arvioitiin kalorisella kokeella, vain metyyliprednisoloni vaikutti, ja kohtalaisen hyvin vaikuttikin. Vestibulaarineuriitin käyväksi hoidoksi taitaa muotoutua metyyliprednisoloni suurehkoina annoksina.

Robert Paul

Vaikuttaako kortisonihoito sydänsairastavuuteen?

Brittiläisten yleislääkärivastaanottojen kattaviin tilastotietoihin perustuvassa laajassa tapaus-verrokkitutkimuksessa selviteltiin kortisonihoidon mahdollista yhteyttä sydänsairauksiin. Tutkimuksessa verrattiin yli 50 000 kortisonihoitoa saaneen keski-ikäisen tai iäkkään henkilön sydänsairastuvuutta vastaavaan kontrollimateriaaliin.

Juhani Airaksinen

Aikuisdiabeetikoille statiinia

Vasta nyt on valmistunut ensimmäinen satunnaistettu, pelkästään tyypin 2 diabeetikoille tehty statiinitutkimus, CARDS. Tyypin 2 diabeteshan suurentaa aikaa myöten huomattavasti valtimotaudin riskiä, ja tämä myös tuodaan esille tuoreessa kotimaisessa dyslipidemian hoitosuosituksessa.

Robert Paul

Äidin hypotyreoositaipumus aiheuttaa sikiön perätarjontoja

Perätarjonnan tunnetut syyt, kohtu- ja lantioanomaliat, sikiön epämuodostumat, sikiön kasvun hidastuminen ja ennenaikaisuus, selittävät vain 15 % tapauksista. Joissakin harvinaisissa sikiön motoriikkaa huonontavissa oireyhtymissä perätarjonta on yleinen. Kilpirauhashormonit ovat välttämättömiä keskushermoston kehitykselle, ja niiden sikiökautinen puute johtaa lapsen myöhemmin todettavaan henkiseen ja motoriseen kehitysviiveeseen. Sikiön oma tyroksiinituotanto alkaa vasta raskauden puolivälissä, ja siihen saakka tarvitaan äidin tuottamaa tyroksiinia. Tyroksiinin puutteen merkityksestä myös ennen syntymää saatiin näyttöä, kun tutkittiin, mikä yhteys on 12. viikolla mitatun äidin veren vapaan tyroksiinipitoisuuden ja synnytyshetkellä todetun sikiön tarjonnan välillä. Alle 10 persentiilin pitoisuus oli itsenäinen perätilan riskitekijä (riskisuhde 4,7; CI 1,1-19). Syynä voisi olla sikiön motoriikan hidas kehitys aivojen tyroksiinivajeen takia, jolloin muuttunut sikiön liikehdintä ei riitä päätarjonnan saavuttamiseksi. Samoin napanuoran kehitys voi hidastua ja tästä aiheutuu perätarjonta. Havainto korostaa oikean kilpirauhashormonipitoisuuden tärkeyttä normaalille kehitykselle sekä ennen syntymää että syntymän jälkeen. Ilmeisesti myös tilanne, jossa äidin tyroksiini on matala, mutta puutos ei vielä näy kohonneena TSH-pitoisuutena, tulisi tästä syystä hoitaa.

Pertti Kirkinen