Keuhkoahtaumataudin sairaalahoitoaika ei enää lyhene

Keuhkoahtaumataudin kansallinen hoito-ohjelma on alkutaipaleellaan. Tästä taudista aiheutuneen sairaalakäytön kehityssuunnan perusteella voidaan jo todeta, ettei ohjelma ehkä onnistu niin hyvin kuin vastaava kansallinen astmaohjelma. Keuhkoahtaumataudin sairaalahoitoajan lyhentyminen on pysähtynyt. Tämän sairauden tutkimukseen onkin panostettava, ja sairaalaa korvaavia hoitomuotoja kehitettävä, mikäli taudista aiheutuneiden kustannusten nousua aiotaan hillitä suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään.

Olli Säynäjäkangas, Tuili Tuuponen, Tuija Kinnunen, Timo Keistinen

Miehen sterilisaatio veitsettömällä ja perinteisellä menetelmällä

Loppukesästä 1995 alkaen Turun yliopistollisen keskussairaalan synnytys- ja naistentautien klinikka on tarjonnut sterilisaatiomahdollisuutta myös miehille. TYKS:n naistenklinikassa otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön miehen sterilisaation eli vasektomian yhteydessä ns. veitsetön toimenpidemenetelmä. Kokemukset tästä menetelmästä ovat olleet rohkaisevia: postoperatiiviset hematoomat ja kivut ovat olleet vähäisempiä kuin perinteisellä menetelmällä tehdyissä vasektomioissa.

Mika Rantala, Vesa Nikkanen, Antero Konttila, Béatrice Ewalds-Kvist

Skitsofrenian diagnoosi ja varhaistunnistaminen

Skitsofrenian diagnostiset kriteerit ovat vakiintuneet nykyisten luokittelujärjestelmien ansiosta. Oirekuvan ja sairaudenkulun monimuotoisuus vaikeuttavat kuitenkin skitsofrenian tunnistamista, ja usein hoidon aloitus viivästyy. Ennen ensimmäistä psykoosivaihetta ilmeneviä psyykkisiä oireita kutsutaan ennakkovaiheen oireiksi. Varhaistunnistusohjelmien avulla pyritään ennakko-oireiden tunnistamiseen ja aikaiseen hoitoon. Tavoitteena on myös ehkäistä osa uusista skitsofreniatapauksista.

Olli Kampman

Liittyvätkö lahjakkuus ja mielenterveyshäiriö toisiinsa?

Kansanviisaus väittää liian viisauden olevan pahaksi ja hulluuden ja nerouden kulkevan käsi kädessä. Tieteellisesti lahjakkuuden ja psyykkisen haavoittuvuuden yhteys on paljolti ratkaisematta. Julkaisuissa on kuvattu lukuisia lahjakkaita henkilöitä, joilla on mielenterveyshäiriö, useimmiten mielialahäiriö mutta myös skitsofrenia tai persoonallisuushäiriö. Teoreettisesti tämä yhteys voidaan ymmärtää keskushermoston kehityksen eräänä ulottuvuutena tai poikkeavuuteen liittyvän hyödyn perusteella. Lahjakkaan henkilön psykopatologia voi joskus edistää taiteellisia, poliittisia tai uskonnollisia saavutuksia.

Matti Isohanni, Irene Isohanni

Kuinka paljon tietoa on tarpeeksi? USA:n vapaa lääkemarkkinointi kasvattaa paineita myös Euroopassa

Amerikkalaisessa mainoksessa pariskunta hymyilee auvoisesti; mies on rohkaistunut hakemaan Viagra- reseptin lääkäriltään. Parisuhde parani kertaheitolla, ja muille kiinnostuneille luvataan ilmaisnäytteitä. Eurooppa lienee tuskin valmis tällaiseen markkinointiin, mutta paineet kasvavat koko ajan.

Ulla Järvi

Lihavuuspuku opettaa lääkäreille asennetta

USA:ssa ei vain potilaita opeteta kysymään lääkäreiltä oikeita kysymyksiä, myös lääkäreitä opetetaan potilaan kohtaamisessa. Lihava ihminen kokee usein alemmuutta laihan lääkärin vastaanotolla. Hoikan tohtorin on helppo sanoa ylipainoiselle, että laihduta ja liiku.

Ulla Järvi

Olli-Pekka Myllynen: Ihmisillä oikeus päättää hoidostaan, myös omista lääkkeistään

-Paineet lääkkeiden markkinoinnin vapauttamiseksi myös Euroopassa kasvavat monista syistä. Kyse ei ole ensisijaisesti bisneksestä, vaan taustalla on yhteiskunnan muutos, joka tekee ihmisistä yhä tiedostavampia potilaita. Tätä mieltä on Lääketeollisuus ry:n johtava lakimies Olli-Pekka Myllynen, joka toimii myös Lääkemarkkinoinnin valvontakunnan pääsihteerinä.

Ulla Järvi

SPR:n lääkäri Terhi Heinäsmäki kenttäsairaalassa Intian maanjäristysalueella - Vain 90 sekunnin tähden

Tammikuun 26. päivänä 2001 maa järisee luoteisintialaisen Gujaratin maakunnan alla. 90 sekuntia osoittaa ihmisen vääjäämättömän haavoittuvuuden tuhoamalla valtavasti elämää ja omaisuutta.

Terhi Heinäsmäki

Katse sairaaloiden lääkehuoltoon

ROHTO-hankkeeseen kuuluva työryhmä teki maamme keskussairaaloiden lääkeneuvottelukuntia ja lääkevalikoimaa koskevan selvityksen. Sen mukaan sairaaloiden lääkehankintamenettelyt ja -päätökset vaihtelevat, ja käytössä olevien lääkkeiden määrissä voi olla jopa kymmenkertaiset erot eri sairaaloiden välillä. Selvityksen perusteella työryhmä pitää tarpeellisena lääkeneuvottelukuntien toiminnan kehittämistä ja suosituksen laatimista sairaaloiden lääkevalikoimista ja tarjousmenettelyistä.

Terhi Hermanson, Eija Järviluoma, Veikko Mäkelä, Pertti Neuvonen, Outi Raitoaho

Kun rahhoo on vuan panna likkoon, niin kyllä sitä jottaen tietoo lähtis - Potilaiden kokemuksia kivun hoidosta

Kroonisesta kivusta kärsivien potilaiden mielestä kivun syyn löytyminen on tärkeää. Vaikka potilaat kääntyvät ensimmäiseksi lääkärin puoleen kivun vuoksi, he eivät ole kovin tyytyväisiä etenkään julkisessa terveydenhuollossa saamaansa kohteluun. Kuopiossa tehdyn haastattelututkimuksen mukaan kipupotilaat hakeutuivat yksityislääkärin vastaanotolle, koska he kokivat, etteivät saaneet terveyskeskuksesta haluamiaan tutkimus- tai hoitotoimenpiteitä. Kipupotilailla oli myös runsaasti kokemuksia vaihtoehtolääketieteestä, jonka harjoittajat näyttävät oivaltaneen myös psykologisten tekijöiden vaikutuksen kivun hoidossa.

Anne Kumpusalo-Vauhkonen, Riitta Ahonen, Esko Kumpusalo, Pekka Mäntyselkä, Jorma Takala

Vanhat ja uudet infektiomarkkerit aikuisten syöpäpotilaiden infektioiden erotusdiagnostiikassa

12.1.2001 Oulun yliopisto

Raija Kallio

Perinataalikaudella saadun indometasiinilääkityksen vaikutukset ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla

12.1.2001 Tampereen yliopisto

Riitta Ojala

Terveen ja vajaatoimisen sydämen hapenkäyttö ja työteho

12.1.2001 Turun yliopisto

Heikki Ukkonen

Aivovammapotilaiden pitkän ajan toiminta- ja työkykyennuste

12.1.2001 Helsingin yliopisto

Ilmari Asikainen

Maligni pleuran mesoteliooma

12.1.2001 Helsingin yliopisto

Aija Knuuttila

Lyhyesti: Oksitosiiniantagonisti ennenaikaisen synnytyksen estossa

Ennenaikaisen synnytyksen estoon käytetyt hoidot eivät ole olleet kovin tehokkaita ja sivuvaikutuksiakin on usein. Viime vuosina on haettu tehokasta hoitoa synnytyksen siirtämiseksi 24 tuntia eteenpäin, jotta sikiön keuhkojen kypsymiseen annettu kortikosteroidihoito ehtisi vaikuttaa ja jotta äiti ja sikiö ehtisivät oikeaan hoitopaikkaan. Oksitosiiniantagonisti atosibaani on uusin ennenaikaisten supistusten estolääke. Satunnaistetussa tutkimuksessa 733 potilaan aineistossa (raskauden kesto alle 37 vk) se oli yhtä tehokas kuin beetasympatomimeetti siirtämään synnytystä 48 tuntia eteenpäin (88,1 % vs 88,9 %). Atosibaania saaneilla äideillä esiintyi merkitsevästi vähemmän kardiovaskulaarisia sivuvaikutuksia, joten se näyttää käyttökelpoisemmalta hoidolta tähän tärkeään ongelmaan. Tehokasta supistuksia estävää hoitoa kaivataan silti edelleen.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Lentomelu heikentää koululaisten luetun ymmärtämistä

Tutkimusten mukaan melu voi heikentää lasten menestymistä koulussa ja akateemisella uralla ja olla jopa uhka terveydelle. Vertailututkimuksessa asuinpaikassaan lentomelulle altistuneet lapset häiriintyivät meluärsykkeestä enemmän ja heidän luetun ymmärtämisensä oli huonompaa kuin meluttomalla alueella asuneilla verrokeilla. Mielenterveyden ja stressireaktion välillä ei eroja ollut. Krooninen melu näyttää siis heikentävän lasten koulumenestystä. Herää myös kysymys, mitä haitallisia vaikutuksia ajallemme tyypillisellä melusaasteella on lasten ja nuorten koulumenestymiselle.

Raimo Kr Salokangas

Imeväisiän nuhanenä pienentää astmariskiä

Vastasyntyneen immuunijärjestelmä on painottunut atopioita suosivan Th2-vasteen suuntaan. Hygieniahypoteesin mukaan varhaislapsuuden infektiot voimistavat Th1-tyypin vastetta ja sitä kautta vähentävät atopiataipumusta. Laaja ja perusteellinen saksalaistutkimus osoittaa, että immuunijärjestelmän oikeaan virittämiseen pysyvät lievätkin hengitysteiden virusinfektiot. Edellytyksenä on, että infektiot pysyvät ylähengitysteissä ja ilmenevät ensimmäisen ikävuoden aikana.

Matti Viljanen

Maksa-arvot koholla - entä sitten?

Usein lääkäri pyytää laboratoriota määrittämään potilaan maksa-arvoja, jos potilaalla on vatsavaivoja tai epämääräisiä oireita. Kuinka usein tällaiset seulontamielessä otetut kokeet, kuten GT, ALAT ja AFOS, antavat kliinisesti merkittävää lisätietoa?

Robert Paul

Viagraa keuhkovaltimoa laajentavien lääkkeiden impotenssiin?

Tällä otsikolla löytyy pääkirjoitus tuoreesta amerikkalaislehdestä. Ajatus juontaa juurensa siihen, että keuhkovaltimopainetta alentavilla lääkkeillä ei oikein saada pysyvää tehoa, ainakaan ilman merkittäviä systeemivaikutuksia kuten hypotoniaa.

Hannu Puolijoki