Vasemmistoliiton Veijo Puhjo: Valtionosuuksia lisättävä sosiaaliturvamaksuja porrastamalla

Vasemmistoliiton lääkärikansanedustajan Veijo Puhjon mielestä kuntien valtionosuuksia on lisättävä peruspalvelujen turvaamiseksi. Valtionosuuksien kasvattamisen edellyttämän lisärahan Puhjo hankkisi suurilta vientifirmoilta porrastamalla työnantajan sosiaaliturvamaksuja.

Suvi Sariola

Ralf Pettersson: Suomalainen tutkimus on kehittynyt huimasti!

Tällä hetkellä Suomessa vallitsee erittäin positiivinen tutkimusilmapiiri, mutta 1980-luvun alkupuolen huolestuttavan politisoitumisen aikana huippututkimus ja vapaa akateeminen tutkimus joutuivat ahtaalle. Suuntaus oli myöhemmin samanlainen Ruotsissakin. Ei ole kyse siitä, että pitäisi tehdä valinta soveltavan tutkimuksen ja perustutkimuksen välillä. Korkealuokkaista tieteenharjoitusta tarvitaan molemmilla aloilla, toteaa Ralf Pettersson, Tukholman Ludwig-instituutin johtaja, Karoliinisen instituutin molekyylibiologian henkilökohtaisen ylimääräisen professuurin haltija ja lääketieteen Nobel-komitean puheenjohtaja.

Eva Oldinger

Etanolin bakterio-koloninen metaboliareitti: sen entsymaattinen kapasiteetti ja in vivo merkitys

Monet normaalit suolistobakteerit sisältävät alkoholidehydrogenaasiaktiivisuutta ja metaboloivat etanolia. Tämän aktiivisuuden johdosta osa nautitusta alkoholista metaboloituu paksusuolessa bakteriokolonisen reitin välityksellä toksiseksi ja karsinogeeniseksi asetaldehydiksi. Tämän väitöskirjan tavoitteena on tutkia bakteriokolonisen reitin entsymaattista kykyä metaboloida etanolia ja asetaldehydia in vitro. Toisena tavoitteena on selvittää bakteriokolonisen reitin vaikutusta sekä etanolin kokonaispalamisnopeuteen että kroonisen alkoholinkulutuksen nopeuttamaan etanolin palamisnopeuteen in vivo.

Tatiana Nosova

Kipupotilas terveyskeskuksessa

Kivun esiintyvyyttä on tutkittu kohtalaisen paljon, mutta sen merkitys terveyspalveluiden käytön syynä on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kivun yleisyys lääkäriin tulon syynä ja analysoida kipua sekä sen tutkimista ja hoitoa perusterveydenhuollossa.

Leptiinin fysiologiaa ihmisen elämänkaaren aikana

Leptiini on pääosin rasvasolun erittämä hormoni, jonka löytäminen 1994 vahvisti jo 1950-luvulla esitetyn teorian, jonka mukaan rasvakudos pystyisi itse säätelemään määräänsä erittämänsä viestin avulla. Kun perinnöllisistä tai ravitsemuksellisista syistä ylipainoisten hiirien osoitettiin laihtuvan leptiinihoidon seurauksena, paljon tieteellistä mielenkiintoa kohdistui leptiiniin siinä toivossa, että myös ihmisen ylipainoisuuteen löydettäisiin hoito. Ensimmäiset leptiinitutkimukset antoivat aiheen odottaa, että leptiinillä on tärkeä merkitys myös ihmisen energia-aineenvaihdunnan säätelyssä. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin leptiinin fysiologiaa ihmisen elämänkaaren aikana, vastasyntyneistä vanhuksiin. Seerumin leptiinipitoisuudet mitattiin radioimmunologisesti. Lisäksi leptiinin kulkeutumista aivoihin selvitettiin nukutetuilla kaneilla, joille annettiin radioaktiivisella jodi-123:lla leimattua leptiiniä, ja leptiinin dynaamista kertymistä aivoihin seurattiin gammakuvauksella.

Heikki Koistinen

Diabetesta sairastavien lasten hypoglykemioiden oirekuva

Hypoglykemia on yleisin insuliinihoidon akuutti komplikaatio. Nykyisin myös lasten diabeteksen hoidossa tavoitellaan aikaisempaa tiukempaa hoitotasapainoa, mikä lisää hypoglykemioiden esiintymisriskiä. Hypoglykemioiden pelko saattaa muodostua hyvän hoitotasapainon saavuttamisen esteeksi.

Sarimari Tupola

Lyhyesti: Mahasyövän leikkausmenetelmät vertailussa

Japanissa mahasyövän hoitotulokset ovat huomattavasti paremmat kuin länsimaissa. Erityinen mielenkiinto on kohdistunut japanilaisten käyttämiin mahasyövän leikkaustekniikoihin, joissa vatsansisäisiä imusolmukkeita ja muuta kudosta poistetaan laajasti. Hollantilaiset ovat nyt verranneet laajaa leikkaustapaa (D2) konservatiivisempaan (D1) suuressa tutkimuksessa, johon satunnaistettiin 771 mahasyöpäpotilasta. Viiden vuoden kuluttua kummassakin ryhmässä oli sama määrä potilaita elossa (45 % ja 47 %), mutta laajempaan leikkaukseen liittyi enemmän komplikaatioita (43 % vs 25 %). Syyt japanilaisten erinomaisiin mahasyövän hoitotuloksiin ovat edelleen epäselvät.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Diabeteksen kestolla tai hoitotasapainolla ei yhteyttä luuntiheys-arvoihin

Puolassa seurattiin kahden vuoden ajan 54 insuliinihoitoisen diabeetikon ja 25 verrokin luuntiheysarvojen ja luuston metaboliaa kuvaavien markkereiden käyttäytymistä. Diabeetikoilla luuntiheysarvot olivat odotetusti pienempiä (diabeettinen osteopenia) ja seerumin alkalisen fosfataasin ja osteokalsiinin arvot suurempia. Kuitenkaan diabeteksen kesto, hoitotasapaino tai komplikaatiot eivät olleet yhteydessä luuntiheysarvoihin tai luustometaboliaan. Tulos voi vahvistaa epäilyjä, että diabeetikon osteopenia kehittyy eri mekanismin pohjalta kuin esimerkiksi mikroangiopatia. International

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Rokotuksia sikiökaudella?

Sikiön immuunijärjestelmää on pidetty hitaana ja epäkypsänä, ja tulehdusimmunisaation on luultu tapahtuvan passiivisesti, istukan läpi siirtyvien äidin vasta-aineiden avulla. Kuitenkin vastikään eläinkokeessa suoraan paviaanisikiöön ruiskutettu hepatiitti B -rokote sai aikaan sikiössä voimakkaan vasta-aineiden tuotannon ilman, että äidissä olisi tapahtunut vastaavaa. Paviaanin ja ihmisen raskaus ja immuunijärjestelmä ovat samankaltaisia, joten sama voisi olla mahdollista myös ihmisellä. Antigeenin ruiskuttaminen sikiöön ei nykyään ole ongelma. Onko tässä ratkaisu synnytyksessä ja neonataalikaudella uhkaaviin infektioihin?

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Astma, heinänuha ja krooninen bronkiitti

Suomalaisen kaksostutkimuksen yhteydessä helsinkiläiset ja turkulaiset kollegat selvittivät astman, heinänuhan ja kroonisen bronkiitin ilmentymien yhteyksiä 15 vuoden ajanjaksona prospektiivisesti. Tutkittavia oli 11 540. Astman esiintyvyyden todettiin kasvaneen lievästi vuodesta 1975 vuoteen 1990, miehillä 2,0 %:sta 2,9 %:iin ja naisilla 2,2 %:sta 3,1 %:iin. Heinänuhan esiintyvyys suureni miehillä 6,8 %:sta 11,8 %:iin ja naisilla 9,8 %:sta ja 15,3 %:iin. Sekä heinänuha että krooninen bronkiitti todettiin yleensä ennen astmaa, ja molemmat lisäsivätkin suhteellista riskiä sairastua astmaan. Tulokset vahvistavat kliinikoille varhaisen asioihin puuttumisen merkitystä.

Hannu Puolijoki

Toimiva menetelmä lapsen sukupuolen valikointiin: miten käy ihmiskunnan?

Kansanperinteen konstit sen paremmin kuin biokemian parhaat menetelmätkään eivät ole tähän saakka antaneet paljoa apua lapsen sukupuolen ennaltamääräämiseksi. Käyttämällä hyväksi kymmenkunta vuotta vanhaa havaintoa siitä, että X-kromosomi sisältää enemmän DNA:ta kuin Y-kromosomi, kehitettiin 1987 virtaussytometrinen menetelmä koe-eläinten X- ja Y-siittiöiden erottelemiseksi. Kun tällä tavoin rikastettua spermanäytettä lajitellaan lisää fluoresenssi in situ -hybridisaatioon perustuvalla X- ja Y-kromosomien merkkauksella, päästään jo lähes 90-prosenttiseen X- ja Y-siittiöiden erotteluun. Vain 2,8 %:n DNA-ero, Y-kromosomin heterokromatiinin biologinen vaihtelu ja useat muut metodiset tekijät aiheuttavat sen, että X-siittiö on helpommin tunnistettavissa.

Pertti Kirkinen

Syntymäpainon ja painoindeksin vaikutus astman esiintyvyyteen

Viime aikoina on esitetty ajatuksia siitä, että sikiöaikainen huono kasvu olisi varsinkin lapsilla astman riskitekijä, joskin eriäviäkin tuloksia on julkaistu. Aikuisista tietoa on ollut niukasti. Ilmeisesti sen takia Englannissa kartoitettiin 26-vuotiaiden vuonna 1970 syntyneiden kohortista (n = 8 960) paitsi heidän ilmoitettu syntymäpainonsa myös nykyinen painoindeksinsä (BMI) sekä se, olivatko he ja missä iässä mahdollisesti alkaneet saada astma-, heinänuha- tai atooppisia ihottumaoireita.

Hannu Puolijoki

Salmonella orjuuttaa epiteelisolun sytoskeletonin

Salmonella typhimuriumin tunkeutuminen suolen limakalvon epiteelisoluihin on keskeinen tapahtuma tämän bakteerin aiheuttaman suolistoinfektion synnyssä. Bakteerin tarttuminen epiteelisoluun turmelee solunpinnan nukkarakenteen ja johtaa solukalvon epämääräiseen poimuttumiseen. Bakteeri tunkeutuu poimujen väliin, poimut yhtyvät ja ympäröivät bakteerin, ja näin bakteeri pääsee solun sisään.

Matti Viljanen

Traumaperäiset aivovammat ja niiden sairaalahoidon tarve Uudellamaalla 1995

Traumaperäisen aivovamman ilmaantuvuudesta Suomessa ei ole kattavaa tutkimustietoa 1990-luvulta, vaikka näiden vammojen kansantaloudellinen merkitys onkin suuri. Stakesin hoitoilmoitusrekisterin tietojen perusteella vuonna 1995 traumaperäisen aivovamman ilmaantuvuus Uudenmaan läänin väestössä oli 71/100 000 henkilövuotta. Kuitenkin kliinisen työn perusteella tiedetään diagnosoinnin herkkyyden ja arvioinnin puutteet, joten todennäköisesti todelliset ilmaantumisluvut ovat suuremmat. Aivovamman diagnostiikka ja vamman vaikeusasteen sekä kuntoutustarpeen arviointi vaativat erityisasiantuntemusta jo hoidon ensi vaiheista alkaen, sillä aivovamman vaikutukset ovat laaja-alaisia niin potilaalle, omaisille kuin yhteiskunnallekin. Tästä syystä aivovammapotilaiden hoitokäytäntöihin tulisi kiinnittää tehostetusti huomiota terveydenhuollon eri tasoilla.

Liisa Leppänen, Heikki Palomäki, Sanna Koskinen, Hannu Alaranta

Kognitiiviset testit muistihäiriöiden ja alkavan dementian varhaisdiagnostiikassa: CERAD-tehtäväsarja

Muistihäiriö on monen aivosairauden ensimmäinen oire. Ikääntyneen väestön lisääntyessä muistihäiriöt ja dementia ovat jatkuvasti kasvava ongelma. Dementiaa sairastaa Suomessa nykyään yli 100 000 henkilöä. Dementian hoitomuodoissa tapahtuneen edistymisen takia on viime aikoina voimakkaasti korostettu dementiaan johtavien sairauksien mahdollisimman varhaisen toteamisen tärkeyttä. Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä esitti aiemmin suositukset muistihäiriöiden ja dementian tutkimuksen ja hoidon suuntaviivoiksi. Tässä artikkelissa asiantuntijaryhmä esittää suosituksia perusterveydenhuollossa käytettäviksi sopivista muistihäiriöiden ja dementian varhaisvaiheiden tarkempaan arviointiin soveltuvista kognitiivisista menetelmistä.

Tuomo Hänninen, Veijo Pulliainen, Juhani Salo, Laura Hokkanen, Timo Erkinjuntti, Keijo Koivisto, Petteri Viramo, Hilkka Soininen, Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijaryhmä

Näkemisen ongelmat liikenneturvallisuuden uhkana

Ajokortin saamista tai uusimista varten tutkitaan henkilöauton kuljettajan näöntarkkuus ja horisontaalisen näkökentän laajuus. Vaikka henkilö täyttää ajokorttivaatimukset, saattaa hänellä olla vakavia puutoksia esim. hämärässä näkemisessä, hämärään tottumisessa, kontrastinäössä, häikäisyalttiudessa tai värinäössä. Ikääntyvillä ajokortin uusijoilla voi esimerkiksi harmaakaihi heikentää kontrastinäköä ja häikäisyn sietoa. Iän mukana voi varsinkin hämärässä näkeminen oleellisesti huonontua. Ajokorttivaatimuksiin olisikin saatava hämärässä näkemisen, kontrastinäön ja häikäisyalttiuden tutkimukset ja niihin sopivat lyhyet ja luotettavat menetelmät perusterveydenhuoltoon.

Maija Mäntyjärvi

Tuberkuloosin tarttuminen ja tartunnan torjunta

Tuberkuloosi on tarttuva tauti, joka leviää pisara-aerosolin välityksellä. Basilliaerosolin syntymisen ja leviämisen perusperiaatteiden ymmärtäminen auttaa tuberkuloositartunnan riskiä arvioitaessa. Varman tiedon tartuntavaarasta antaa ysköksen tuberkuloosibasillivärjäys. Tartunnan saaneiden tutkiminen kannattaa keskittää potilaiden lähikontakteihin. Ainoa keino poistaa tartuntariski ja sammuttaa epidemia on todeta tuberkuloosi ja hoitaa sitä sairastavat terveiksi tehokkaalla kemoterapialla. Uusien tuberkuloositapausten määrä Suomessa ei ole lisääntynyt viime vuosina eikä meillä epidemiologisessa mielessä ole lääkeresistenssiongelmaa. Tämä on vuosia voimassa olleen hyvän hoitojärjestelmän ansiota. Maailmanlaajuisesti tuberkuloosi kuitenkin on suuri ongelma.

Eeva-Liisa Ruokonen

Kun taivas putoaa Kriisireaktiot ja traumaperäinen stressihäiriö

Tärkeämpää kuin tekeminen on oleminen, elämän jatkuvuuden tunteen säilyminen. Tämä tunne romahtaa järkyttävässä tilanteessa. Artikkelissa kuvataan traumaattista kriisiä psykodynaamisesta viitekehyksestä käsin. Ryhmämuotoinen psykologinen jälkipuinti trauman akuuttivaiheessa palvelee toipumista kannatellessaan yhteisesti järkyttäviä kokemuksia. Tämä auttaa ihmistä saamaan jälleen vähitellen käyttöönsä kokemusten prosessointikykynsä.

Kerttu Pohjala

Potilaan sopimusoikeudellisesta asemasta

Potilaan oikeudellinen asema hoitosuhteessa on säännelty monin eri tavoin. Keskeisessä asemassa sääntelyssä ovat erilaiset julkisoikeudelliset normit eli lait, asetukset ja viranomaismääräykset. Tämän säännöstulvan varjoon helposti jää se, että potilaan asemaan voivat merkittävästi vaikuttaa myös yksityisoikeudelliset normit, erityisesti sopimus- ja kuluttajaoikeudelliset säännöt ja periaatteet. Terveyskeskuksessa hoitoa saavan potilaan oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät lähes yksinomaan julkisoikeudellisten normien perusteella. Myös terveyskeskuslääkärin asema on julkisoikeudellinen. Sen sijaan yksityisiä terveydenhoitopalveluksia saavan potilaan oikeudellinen asema määräytyy olennaisesti myös yksityisoikeudellisten seikkojen eli sellaisten seikkojen perusteella, joista osapuolet voivat määrätä itse.

Pauli Ståhlberg

Suuret ikäluokat ja kuntien haasteet sosiaali- ja terveysalalla

Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle katoaa työelämästä paljon tietotaitoa kokeneiden työntekijöiden mukana. Jonkin ajan kuluttua suuret ikäluokat alkavat itse tarvita vanhuudesta johtuvaa hoivaa ja hoitoa. On arvioitu, että yhteiskunnalta vaaditaan yli 40 000 uuden työntekijän jatko-, uudelleen- ja täydennyskouluttamista seuraavan 15 vuoden kuluessa. Nykyisen kaltainen hoidon kapasiteetin ylläpitäminen vaatii paljon resursseja ja on mahdollista, ettei kunnallinen sosiaali- ja terveysala kykene hoitamaan kaikkia sille nykyään kuuluvia velvoitteita. Mitkä ovat yksityisen sektorin, omaishoidon sekä kolmannen sektorin mahdollisuudet paikata kunnallisen palvelun aukkoja ja miten toiminta rahoitetaan, tulee ratkaista lähimmän viiden vuoden kuluessa.

Jari Metsämuuronen