Portfolio synnytys- ja naistentautien kurssilla

Portfolio on työkansio, jonka tarkoituksena on tukea ja selkeyttää käyttäjän omaa persoonallista ja ammatillista kasvua. Portfolio auttaa jäsentämään omia oppimistavoitteita ja seuraamaan niiden saavuttamista. Siten portfolio toimii jatkuvana itsearvioinnin välineenä, joka muuttuu ja kasvaa tekijänsä kanssa. Sovelsimme kehittämäämme strukturoitua portfoliota lääketieteen kandidaattien opetuksen ja oppimisen kehittämiseen Helsingin yliopiston synnytys- ja naistentautien kurssilla.

Kirsti Lonka, Virpi Slotte, Mervi Halttunen, Tapio Kurki, Aila Tiitinen, Leena Vaara, Jorma Paavonen

Tunnetko kuntoutusrahan?

Kuntoutusrahalaki on ollut voimassa vuoden 1991 lokakuusta lukien. Sen perusteella Kela maksaa kuntoutusrahaa mm. kunnallisen terveydenhuollon järjestämän lääkinnällisen kuntoutuksen ajalta laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Terveydenhuollon järjestämään kuntoutukseen liittyvän kuntoutusrahan saajien määrä on koko lain voimassaolon ajan pysytellyt vaatimattomana. Eikö terveydenhuollossa tunneta kuntoutusrahan saamisen ehtoja vai onko vähäiseen käyttöön muita syitä?

Mirjami Airaksinen, Pirkko Anttila

Kristillisen Liiton Päivi Räsänen punnitsee politiikkaa ihmisarvolla

Ihmisarvoa kunnioittavan yhteiskunnan kunnia-asia on huolehtia ennen kaikkea heikossa asemassa olevien ihmisten hyvinvoinnista, olipa kyse ikääntyneistä tai lapsista, sanoo Kristillisen Liiton lääkärikansanedustaja Päivi Räsänen. Ihmisarvosta Räsänen puhuu paljon, ja ihmisarvokysymyksinä hän pitää myös itselleen tärkeitä perhe- ja lapsipolitiikkaa sekä ikääntyneiden hoivaa. Eettiset kysymykset olivatkin hänelle aikanaan syy lähteä politiikkaan. Riihimäkeläinen Räsänen sanoo olevansa aidosti innostunut kansanedustajan työstä. Toisen kautensa hän aloitti yhtenä vaalien äänikuningattarista yli 11 000 äänellään.

Suvi Sariola

Kelasta voi saada korvausta yksityislääkärin työterveyshuoltoon

Lääkäriliiton luottamuslääkärityöryhmä kannustaa yksityislääkäreitä järjestämään lakisääteisen työterveyshuollon itselleen. Rahan ei ainakaan tarvitse olla esteenä: Kela korvaa yrittäjäeläkejärjestelmän piirissä olevalle yksityislääkärille puolet lakisääteisen työterveyshuollon kustannuksista.

Suvi Sariola

Kun työterveyshuolto järjesti itselleen työterveyshuollon...

Hoitosuhde ei toimi, tunteet sotkevat arviointia ja tietosuojan kanssa on ongelmia, luettelee SOK:n johtava työterveyslääkäri Juha Teirilä syitä, joiden vuoksi SOK:n työterveyshuoltoyksikkö lakkasi hoitamasta toinen toisiaan ja hankki itselleen työterveyshuoltopalvelut talon ulkopuolelta. Jälkeenpäin järjestely on koettu välttämättömyydeksi.

Suvi Sariola

Kilpailuttamisesta ratkaisu terveydenhuollon rahoitusongelmiin? Monen sietokyky on jo ylittynyt nousevien maksujen viidakossa

Suomalainen potilas maksaa terveydenhuollostaan suhteellisesti huomattavasti enemmän kuin monet muut eurooppalaiset. Kunta-ala on ilmoittanut, että kuntien rahoitusosuuksien on sairaanhoidossa joko pysyttävä nykytasolla tai oleellisesti pienennyttävä. Valtion budjettipolitiikka on koko 90-luvun siirtänyt sosiaali- ja terveydenhuollon menoja päämäärätietoisesti kuntasektorille ja kotitalouksille.

Ulla Järvi

Ikään liittyvän silmä-pohjarappeuman sädehoito strontium-levyllä

Ikään liittyvä keskeinen silmänpohjarappeuma, seniili makuladegeneraatio, on yleisin näkövammaisuuden syy länsimaissa. Se aiheuttaa maassamme 53 % yli 64-vuotiaiden näkövammaisuudesta. Noin 20 %:lle potilaista kehittyy taudin vaikeampi, ns. kosteinen eli eksudatiivinen muoto, jolloin verkkokalvon alle tarkan näön alueelle kasvaa uudisverisuonia. Nämä suonet käynnistävät paikallisen arpireaktion ja tällöin potilaan näkö huononee voimakkaasti lyhyen ajan kuluessa. Ainoaa käytössä ollutta hoitomuotoa, laserhoitoa, on voitu antaa vain noin 5 %:lle potilaista.

Aino Jaakkola

Suppean unirekisteröinnin toistettavuus uniapneapotilaiden diagnostiikassa

Obstruktiivinen uniapnea oireyhtymä on yleinen sairaus, jonka esiintyvyys on työikäisessä väestössä naisilla 2 % ja miehillä 4 %. Sairautena uniapnea on tullut tunnetuksi vasta 1980-luvulla, ja kuluneen vuosikymmen aikana uniapnean diagnostiikka ja hoito ovat vakiintuneet osaksi terveydenhuoltojärjestelmää. Uniapneapotilaita on runsaasti, minkä vuoksi tutkimus- ja hoitokäytäntöjä tulee arvioida kriittisesti.

Jukka Lojander

Sydämen synnynnäiselle eteiskammiokatkokselle altistavat HLA-alleelit

Sikiölle, jonka äiti sairastaa autoimmuunitautia, kuten SLE:ta (systeeminen lupus) tai Sjögrenin syndroomaa, saattaa jo raskauden kuluessa kehittyä sydämen rytmihäiriö, nk. totaaliblokki. Sikiön eteiskammiosolmukkeen alue on korvautunut fibroottisella tai rasvakudoksella ilmeisesti inflammaation seurauksena. Bradykardia (50-60 lyöntiä/ min.) havaitaan jo 16.-24. raskausviikon aikana. Viimeistään rytmihäiriö ilmenee lapsen syntyessä. Lapset saavatkin jo heti syntyessään tahdistimen.

Marja-Kaisa Sirén

Vaikean lastenreuman sytostaattihoito

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää solunsalpaajahoitojen vaikutusta lastenreuman ennusteeseen sekä yksilö- että väestötasolla.

Anneli Savolainen

Soluadheesio ja tyvikalvon tuottaminen karsinoomissa

Normaalin epiteelisolukon muuttumisessa pahanlaatuiseksi on morfologisesti erotettavissa useita vaiheita: polarisaation häiriö, epiteelin tyvikalvon hajoaminen, ja myöhemmin invaasio ympäröivään sidekudokseen. Viimeaikaiset kokeelliset tutkimukset ja erityisesti molekyylibiologisten menetelmien kehittyminen ovat tuottaneet runsaasti tietoa invaasion molekyylitason mekanismeista. Proteolyyttisten entsyymien ja solukalvon reseptorien merkitystä invaasiossa on tutkittu melko runsaasti, mutta sen sijaan solukalvoreseptorien ja solunulkoisten proteiinien välisen vuorovaikutuksen merkitys tunnetaan edelleen huonosti.

Taneli Tani

Lyhyesti: Tähtiarven vaarat

Tähtimäisiä arpia todetaan vajaassa 10 %:ssa rintarauhasbiopsioista. Tämä patologien hyvin tuntema, 1-10 mm:n läpimittainen muutos on saanut nimensä fibroelastoottisesta ytimestä, josta lukuisat rauhastiehyet ja lobulukset sojottavat ulos säteittäisesti. Muutoksen kliininen merkitys on ollut epäselvä, mutta nyt tähtiarven löytymiseen on havaittu liittyvän noin kaksinkertainen vaara sairastua rintasyöpään noin 10 vuoden kuluessa. Vaara on sitä suurempi, mitä kookkaampia arvet ovat ja mitä enemmän niitä on.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Keuhkosyöpään liittyvän hengenahdistuksen helpottaminen

Keuhkosyöpään liittyvä hengenahdistus on monimutkainen ongelma fyysisine, psykologisine, emotionaalisine ja toiminnallisine taustatekijöineen. Englannissa tutkittiin kuudessa keuhkosyöpäpotilaiden nursing-klinikassa, voidaanko erityisellä hengenahdistuksen helpottamiseen tähtäävällä ohjelmalla vähentää potilaiden kokemaa dyspneaa rutiinihoitoon verrattuna. Tutkimuksessa oli huomattavia käytännön hankaluuksia mm. satunnaistamisessa ja 8 viikon seurannassa mukana pysymisessä potilaiden (n = 119) huonon kunnon takia. Havainnoksi kuitenkin tuli, että erityisohjelmaa noudattaneilla hengenahdistus oli vähäisempää ja sekä fyysinen että psyykkinen tila oli parempi kuin verrokeilla, joten niinkin hankalassa sairaudessa kuin keuhkosyövässä kannattaa panostaa potilaiden oireiden monipuoliseen hoitoon.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti:Maksasyöpään uusi hoito

Hepatosellulaarisen karsinooman ainoa parantava hoito on ollut leikkaus, mutta se on valitettavasti mahdollista vain murto-osalla potilaista. Pienessä (n = 43) satunnaistetussa tutkimuksessa kuratiiviseksi arvioidun leikkauksen jälkeen maksavaltimoon ruiskutettu yksi annos 131I-lipiodolia (1850 MBq) paransi 3-vuotiseloonjäämisen 46 %:sta peräti 86 %:iin (p = 0,04). Lipiodoli on unikonsiemenöljystä johdettu rasvahappoetyyliesteri, ja siihen oli siis liitetty radioaktiivinen jodi. Hoidon sivuvaikutukset olivat minimaaliset, mutta säteilyvaaran takia tarvittiin eristyshuonetta.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Tappava tulppaaninäyttely Hollannissa

Ainakin 12 ihmistä on kuollut ja parisataa sairastunut legionelloosiin Hollannissa. Tautiin sairastuneita yhdistää käynti suuressa kukkanäyttelyssä helmikuun loppupuolella. Kenenkään tuskin tarvitsee ruveta tulppaaneita hyljeksimään legionelloosin pelossa, sillä tartunnan todennäköisin lähde ovat näyttelyalueelle rakennetut suihkulähteet. Niissähän sama vesi voi kiertää useita päiviäkin ilman asianmukaista desinfektiota. Tämä tapaus osoittaa, etteivät legionellat ole mihinkään hävinneet eikä niiden torjunnassa ole löysäilyn varaa.

Matti Viljanen

Päiväsairaala - perusteeton porras vanhustenhuollossa

Reilut kolme vuosikymmentä sitten aloitettu päiväsairaalatoiminta on levinnyt lukuisiin Länsi-Euroopan maihin, ja Suomeenkin sitä ajettiin viisivuotissuunnitelmien velvoituksin. Suurin osa terveyskeskuksistamme lienee sitä jossakin muodossa toteuttanutkin ja osa jatkaa edelleen.

Seppo Yt Junnila

Vihdoin näyttöä anti-TNF:n tehosta nivelreumaan

Nivelreumassa tuumorinekroositekijä (TNF) on ilmeisen keskeinen inflammaation välittäjä. Jo pitkään on haettu geenimuuntelun avulla lääkettä, joka kulkeutuisi TNF-reseptoriin - tai johonkin muuhun sytokiinireseptoriin, jonka aktiivisuus reumassa on pahasta - ja salpaisi siellä moisen reseptorin. Nyt sellainen on löytynyt.

Robert Paul

Uskokaa jo - ASA ei ehkäise pre-eklampsiaa

Pieniannoksinen asetyylisalisyylihappohoito pre-eklampsian ehkäisyssä on hyvä esimerkki siitä, miten julkaisuharha muokkaa hoitokäytäntöjä virheelliseen suuntaan. Noin 13 vuotta sitten ilmestyi sitä puoltavia, pieniin ja osin puutteellisesti kontrolloituihin aineistoihin perustuvia kliinisiä tutkimuksia. Uusi hoito otettiin innolla vastaan - sopihan hoidon teoreettinen perusta hyvin käsityksiin pre-eklampsian patofysiologiasta.

Pertti Kirkinen

Passiivinen tupakointi ja sepelvaltimotauti

Passiivisen tupakoinnin on arvioitu lisäävän keuhkosyövän vaaraa noin 25 %, aktiivisen tupakoinnin taas 1 200 % tupakoimattomiin verrattuna. Mutta lisääkö passiivinen tupakointi myös vaaraa sairastua sepelvaltimotautiin? Aktiivinen tupakointi lisää tätä vaaraa noin 75 %, joten yllä olevista keuhkosyöpävaaraluvuista päätellen passiivisen tupakoinnin aiheuttaman sydäntautivaaran olettaisi jäävän melko pieneksi.

Heikki Joensuu

Koulujen mahdollisuudet vähentää koulukiusaamista: kahdeksan vuoden seurannan tuloksia

Koulukiusaaminen on vakava ongelma, mutta sitä voidaan vähentää koulun määrätietoisella toiminnalla ja tekemällä yhteistyötä vanhempien kanssa. Selkeät säännöt ja päättäväinen puuttuminen kiusaamistilanteisiin on merkki, ettei kiusaamista hyväksytä. Ratkaisevan tärkeä merkitys näyttää olevan koulun yleisellä positiivisella ilmapiirillä. Siihen kuuluu myös yksittäisten oppilaiden tarpeiden huomioon ottaminen, kannustaminen ja tällä tavoin lapsen itsetunnon vahvistaminen. Suurimmassa vaarassa joutua kiusaamisen kohteeksi ovat yksinäiset oppilaat. Tämä ongelma pitäisi sekä vanhempien että opettajien tiedostaa. Koska koulussa ryhmät eivät muodostu spontaanisti, kiusaamisongelma vaatii jatkuvaa valppautta sekä opettajilta että vanhemmilta, jotta kaikilla lapsilla olisi mahdollisuus turvalliseen koulunkäyntiin.

Maila Koivisto