Sydän- ja verisuonisairauksien geenihoito

Sydän- ja verisuonitautien geenihoidon mahdollisuuksia tutkitaan useissa projekteissa eri puolilla maailmaa. Merkittävimmät sovellutukset ovat terapeuttinen angiogeneesi, restenoosin esto sekä verisuonisiirteiden aukipysymisen varmistaminen. Alan suomalainen tutkimus on nykyään kansainvälisesti eturintamassa. Tutkimusten tässä vaiheessa lopullista vastausta geenihoidon tehosta sydän- ja verisuonitauteihin ei voida vielä antaa, mutta tulokset nyt käynnissä olevista tutkimuksista antavat jo viitteitä tulevaisuuden uusista hoitomahdollisuuksista.

Jukka Luoma, Seppo Ylä-Herttuala

EHEC-bakteerin ominaisuudet ja epidemiologia

Enterohemorragisen Escherichia colin eli EHEC-bakteerin tartunta voi johtaa veriripuliin, hemolyyttis-ureemiseen oireyhtymään ja jopa kuolemaan. Altteimpia vakaville taudin muodoille ovat lapset ja vanhukset. EHEC-tartuntojen määrä on viime vuosina kasvanut huomattavasti myös Suomessa ja ensimmäinen epidemia todettiin 1997. Syytä huonoon kehitykseen ei ole pystytty selvittämään. Tartunta saadaan yleensä ulosteella saastuneiden, riittämättömästi kuumennettujen eläinperäisten elintarvikkeiden välityksellä. Mikrobiologisissa jäljityksissä on voitu osoittaa kotimaisessa nautakarjassa olevan potilaskantojen kanssa feno- ja genotyyppisesti identtisiä kantoja. Infektiivinen bakteeriannos on erittäin pieni, jopa vain 10 bakteeria, ja niinpä tartunta voi tapahtua myös käsien välityksellä, mikä on muistettava potilaan hoidossa ja laboratoriotyössä. Nykyisessä epidemiologisessa tilanteessa tulisikin potilasta hoitavan lääkärin ja ripuliulostetta tutkivan laboratorion ottaa aina EHEC-infektion mahdollisuus huomioon.

Markku Keskimäki, Anja Siitonen

Ensimmäinen rotavirusrokote rekisteröity

Euroopan lääkeasiain arviointivirasto (European Medicine Evaluation Agency, EMEA) teki 27.1.1999 päätöksen suosituksesta rotavirusrokotteen rekisteröimiseksi Euroopan unionin maissa. Ensimmäinen käyttöön tuleva rotavirusrokote on suun kautta annettava elävä heikennetty reesusrotaviruksen muunnos (rhesus-human reassortant tetravalent, RRV-TV), jonka kauppanimi on RotaShield (Wyeth-Lederle Vaccines). Sama rokote rekisteröitiin Yhdysvalloissa 31.8.1998, ja se on ollut käytössä syksyn 1998 aikana. EMEA:n päätös vaatii vielä Euroopan unionin komission vahvistuksen, minkä jälkeen EU-maat automaattisesti rekisteröivät rokotteen myös kansallisesti. Rokote tulee näin Suomessakin saataville lääkärin määräyksellä. Rotavirusrokote ei kuitenkaan heti tule yleiseen rokoteohjelmaan, ja rokotteen käytöstä ei ole suositusta Suomessa eikä muissa Euroopan maissa.

Timo Vesikari

Miten käytännössä tunnistan masennuksen?

Yleislääkärin vastaanottotilanteessa masennuksen tunnistamiseen vaikuttavat luonnollisesti potilas ja hänen oireistonsa, itse vastaanottotilanne, lääkärin persoonallisuus ja kokemus. Ilmeistä on, että tunnistamiseen vaikuttaa niin ikään lääkärin käsitys paitsi masennuksen luonteesta ja sen syntymekanismista myös lääkärin kyvystä selittää järkeenkäyvästi masennuksen oireiden moninaisuutta. Tässä esityksessä tarkastellaan erästä tapaa hahmottaa masennukseen liittyvien oireiden syntyä sekä selvittää, milloin on syytä epäillä masennusta potilaalla ja miten masennuksen toteaminen voi tapahtua käytännössä.

Raimo K. R. Salokangas

Systeemisen lupuksen lääkehoito

Systeemisen lupuksen kliininen kuva voi vaihdella täydestä oireettomuudesta jopa henkeä uhkaaviin munuais- ja keskushermostotulehduksiin. Lääkehoidon valintakin on näin ollen yksilöllistä. Lieviin oireisiin ei välttämättä tarvita mitään hoitoa tai potilaat tulevat toimeen pelkillä tulehduskipulääkkeillä. Iho-, nivel- ja yleisoireet pysyvät usein kurissa malarialääkityksellä. Vaikeassa ja aktiivisessa taudissa nopein ja tehokkain apu saadaan suurilla kortikosteroidiannoksilla. Kun tauti on rauhoittunut useiksi viikoiksi, voidaan lääkitystä vähentää tavoitteena pieni ylläpitoannos (

Heikki Julkunen

Epikriisit sairaaloista terveyskeskuksiin ennen valtionosuusuudistusta ja sen jälkeen

Tutkimuksessa selvitettiin kyselylomakkeilla Kuopion ja Oulun yliopistosairaaloiden vastuualueiden terveyskeskuksista kahden tutkimusviikon aikana (30.11.-6.12.1992 ja 28.11.-4.12.94) erikoissairaanhoitoon lähetettyjen potilaiden epikriisien palauttamista terveyskeskuksiin kolmen kuukauden kuluttua lähettämisestä keväällä vuosina 1993 ja 1995. Tarkastelu kohdistui alueiden kahteen yliopistolliseen, kahdeksaan keskus- ja seitsemään aluesairaalaan. Vuonna 1993 epikriisiä ei tullut 42 %:ssa lähetetyistä potilaista ja 50 %:ssa vuonna 1995 (p < 0,001). Epikriisikäytännön parantaminen on järjestelykysymys, jota osoittavat tutkimuksessa havaitut suuret erikoisalakohtaiset ja sairaalakohtaiset vaihtelut. Luutuneet asenteet, välinpitämättömyys ja sairaaloiden johdon kyvyttömyys hoitaa epikriisien palauttamiseen liittyviä asioita on pitänyt Suomen epikriisikäytännön kehittymättömänä verrattuna Euroopan muihin maihin. Tietotekniikan huippumaana Suomella olisi mahdollisuudet kehittää myös tiedonkulku erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä aivan uudelle tasolle.

Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo, Sirkka-Liisa Kivelä, Jorma K. Takala

Potilaan oikeus valita hoitopaikkansa

Valinnanvapauden ja tasa-arvon vaatimusten yhteensovittaminen on suomalaisen hyvinvointivaltion ydinkysymyksiä myös terveydenhuollossa. Yksi valinnanvapautta koskeva keskustelunaihe on potilaan oikeus valita hoitopaikkansa. Julkisessa terveydenhuollossa tämä oikeus on varsin rajallinen. Kirjoituksessa tarkastellaan potilaan oikeudellista asemaa tässä kysymyksessä ja valinnanvapauden suhdetta tasa-arvovaatimuksen mukaiseen oikeuteen saada hoitoa.

Kaarlo Tuori

Sairaanhoito ja vanhustenhuolto kriisissä myös Ruotsissa

Keskustelu terveydenhuollon ja sairaanhoidon kriisistä jatkuu Ruotsissa ja tiedotusvälineiden otsikot käyvät yhä kovemmiksi. Ongelmat ovat kärjistyneet suurissa kaupungeissa, joissa varsinkin vanhustenhuoltoa vaivaa alimitoitettu henkilöstö. Tukholman lääninhallitus tarkasti 24 hoitoyksikköä ja vain kolme selvisi ilman kritiikkiä. Ruotsin hallitus yrittää ratkaista sairaanhoidon kriisiä lisäämällä kuntien ja maakäräjien avustusta sekä määräämällä sanktioita, kuten uhkasakkoja. Toisaalta sosiaalihallituksen terveydenhuollon ja sairaanhoidon vuositilasto 1998 kertoo, että hoitopäivät ja hoitoajat ovat lyhentyneet. Samanlaisista positiivisista asioista kertoo Healthcare Europe, jonka mukaan Ruotsi, Norja ja Suomi ovat Euroopan terveimpiä maita. Onnistumisen sanotaan johtuvan hyvästä sairaanhoidosta ja terveydenhuollon ohjelmista.

Ritva Vuorento

RKP:n Pehr Löv: Tämän vaalikauden avainkysymys on maksukattojärjestelmä

RKP:n kansanedustajan Pehr Lövin tärkein tavoite alkaneella vaalikaudella on toteuttaa hoitomaksujen maksukatto. Toista kauttaan eduskunnassa aloittava pietarsaarelainen kansanterveystyön johtava ylilääkäri pitää maksukattoa keskeisenä elementtinä avohoitoa kehitettäessä.

Suvi Sariola

Lauri A. Laitinen lähtee rakentamaan HUS-piiriä: Valmius muutokseen on suurempi kuin luultiin

Yksi Suomen terveydenhuollon tällä haavaa kiinnostavimmista ja samalla varmaankin vaikeimmista tehtävistä on juuri täytetty. Uuden Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimitusjohtajan virkaan on kutsuttu väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi ylilääkäri, professori Lauri A. Laitinen, HYKS:n sisätautien klinikan tulosyksikön johtaja.

Suvi Sariola

Tyhjät sairaalarakennukset kaipaavat uutta eloa Joskus on uskallettava myös purkaa

Suomessa on tyhjää sairaalatilaa 16,5 hehtaaria, raportoi Kuntaliitto muutama vuosi sitten. Viime aikoina laskeminen on jätetty, koska tarpeettomat sairaalat eivät enää muodosta suurta poikkeusta. Maassa on satoja tyhjiä teollisuushalleja, liikekeskuksia ja oppilaitoksia, puhumattakaan hylätyistä varuskunnista. Samaan aikaan kasvukeskusten sairaalat ja hoitolaitokset odottavat kuumeisesti remonttimiehiä korjaamaan rapistuvia paikkoja. Miksi tyhjät vanhat sairaalat eivät enää kelpaa?

Ulla Järvi

EU:n eettinen asiantuntijaryhmä puuttui kudospankkitoimintaan

EU:n alueella harjoitettavan kudospankkitoiminnan laajuus tulisi EU:n komission asettaman etiikkaryhmän mielestä selvittää. Kudospankkeja, joihin on talletettu ihmiskudoksia, on joka EU-maassa, mutta pankkien lukumäärästä on toistaiseksi pelkkiä arvioita.

Suvi Sariola

EAST - uusi solun viestintävalkuaisaine

Solujen välinen viestintä on kudosten rakenteen ja toimintojen perusta. Kasvutekijät ja hormonit välittävät sanomaansa sitoutumalla solujen pinnalla oleviin tunnistinmolekyyleihin, reseptoreihin. Tämän seurauksena solujen sisällä alkaa tarkasti säädelty, monimutkainen viestinsiirto. Kapulaa kuljettavat valkuaiset, jotka sitoutuvat toisiin valkuaisaineisiin mudostaen ketjun, joukkueen. Lopuksi viesti saapuu tumaan, jossa käynnistyy solun jakautumista ja erilaistumista sääteleviä mekanismeja. Viestinsiirto on herkkä tapahtuma; hidastelu tai kapulan putoaminen muuttaa alkuperäistä sanomaa. Seuraukset saattavat olla katastrofaalisia, niistä pelätyin on syöpä.

Olli Lohi

Itsemurhayritykset Helsingissä

Itsemurhayritykset ja itsemurhat ovat Suomessa merkittävä kansanterveysongelma. Aiemmin Suomessa on perusteellisesti tutkittu itsemurhan tehneiden henkilöiden mielenterveyden häiriöitä. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli tutkia itsemurhaa yrittäneiden potilaiden mielenterveyden häiriöitä sekä heidän saamaansa hoitoa. Tutkimus, joka koostui viidestä osatyöstä, on osa laajempaa WHO:n monikeskustutkimusta itsemurhayrityksistä (WHO/EURO Multicentre Study on Parasuicide).

Kirsi Suominen

Proteoglykaanien ja matriksin metallo-proteinaasien merkitys ihmisen endoteelisolujen ilmiasun säätelyssä

Endoteelisolut ovat elimistön normaalin toiminnan kannalta keskeisessä asemassa, sillä ne muodostavat rajapinnan verenkierron ja sitä ympäröivien kudosten välille. Normaalisti endoteelisolut ovat asettuneet verisuonen seinämään tiiviiksi yksisolukerrokseksi, jonka muodostama rakenteellinen ja toiminnallinen kokonaisuus tunnetaan myös endoteelin yhtenäisyytenä eli integriteettinä. Endoteelilla tiedetään olevan lukuisia elimistön fysiologisen toiminnan kannalta merkittäviä tehtäviä. Endoteelisolut tuottavat mm. verihyytymien syntyä estäviä aineita, kuten prostasykliinejä, ylläpitäen näin verisuonen seinämän antitromboottisia ominaisuuksia. Toisaalta häiriöt endoteelin integriteetissä edesauttavat lukuisten patofysiologisten tapahtumien syntyä. Esimerkkinä mainittakoon trombin synty sydäninfarktia edeltävästi. Antitromboottisten ominaisuuksien ylläpidon lisäksi endoteelisoluilla on keskeinen tehtävä myös kapillaariverisuonten uudismuodostuksessa eli angiogeneesissä, joka puolestaan liittyy mitä erilaisimpiin fysiologisiin (mm. sikiön kehitys ja haavan paraneminen) ja patofysiologisiin (mm. kasvainten koon säätely, metastaasien synty ja diabeettinen retinopatia) tapahtumiin. Näin ollen on tärkeä tuntea ne tekijät ja molekyylit, jotka osallistuvat niin endoteelisolukon integriteetin kuin myös angiogeneesin säätelyyn.

Lassi Nelimarkka

Laparoskooppisen ja avoimen leikkauksen vertailu nivustyräleikkauksessa, appendektomiassa sekä ruokatorven refluksitaudin kirurgiassa

Laparoskooppinen sappileikkaus on viimeisten viiden vuoden aikana lähes täysin korvannut avoimen leikkauksen parantuneiden leikkaustulosten ja kustannustehokkuutensa vuoksi. Tämä on johtanut siihen, että myös useita muita yleiskirurgisia tähystysleikkausmenetelmiä on otettu käyttöön perinteisten avoleikkausten rinnalla. Terveydenhuollon resurssien niukentuessa on tärkeää selvittää yleisimpien tähystysleikkausten hyödyt, haitat sekä kustannukset, jotta pystytään valitsemaan potilaan kannalta paras ja kustannustehokkain hoito.

Timo-Jaakko Heikkinen

Lyhyesti: ICSI ja imeväisten henkinen kehitys

Isästä johtuvaa lapsettomuutta voidaan joskus hoitaa ruiskuttamalla siittiö pipetillä munasolun sisään (ICSI = intracytoplasmic sperm injection). Mutta millaisia lapsia syntyy siittiöistä, jotka eivät omin avuin kykene munasolua valloittamaan? Englantilaiset tutkivat 123 ICSI-lapsen ja 123:n luonnollisessa hedelmöityksessä alkunsa saaneen lapsen henkistä kehitystä (Griffith Scales of Mental Development). Puolentoista vuoden iässä ICSI-lasten ja verrokkien kehityksessä ei ollut eroja. Synnynnäisiä epämuodostumia oli kummassakin ryhmässä tavanomainen määrä, joskin lieviä poikkeavuuksia oli ICSI-lasten ryhmässä muutama enemmän. ICSI-lapsilla menee siis hyvin.

Per Ashorn

Lyhyesti: Kannattaako maahanmuuttajilta etsiä parasiitteja?

Koska kehitysmaissa asuvilla on loistauteja useammin kuin teollisuusmaiden asukkailla, on esitetty kysymys, pitäisikö rikkaampiin maihin muuttavilta aktiivisesti etsiä loisia. Amerikkalaiset tekivät kustannus-hyötyanalyysin kolmesta eri vaihtoehdosta: ei seulontaa ennen oireita, kaikkien hoito viiden päivän albendatsolikuurilla sekä kaikkien seulonta ja todettujen kantajien hoito. Hyöty arvioitiin dollareita, sairaalahoitoja ja DALYja käyttäen. Kaikkien hoito ilman seulontaa oli ylivoimaisesti paras vaihtoehto: se säästi sekä rahaa, sairaalahoitoja, DALYja että jopa kuolemia.

Per Ashorn

Lyhyesti: Cullenin oire

Cullenin oireesta on kyse, kun navan ympärille ilmaantuu ekkymoosi. Tämä puolestaan johtuu veren vuotamisesta ihon ja vatsakalvon välille. Cullenin oireen kuvattuja syitä ovat retroperitoneaalinen verenvuoto, pernaruptuura, rupturoitunut ektooppinen raskaus ja vuotava aortan aneurysma. Uutena syynä amerikkalaiskollega raportoi nyt maksaan metastasoituneen papillaarisen kilpirauhaskarsinooman, joka maksaperäisen verenvuodon vuoksi tihkutti ligamentum falciformiksen kautta verta navanalaiseen ihoon.

Robert Paul

Lyhyesti: Campylobacter jejuni sekvensoitu

Kampylobakteeri on ensimmäinen sekvensoitu ruokavälitteinen patogeeni. Urakasta vastasivat englantilaisen Sanger Centerin tutkijat. Lukuisien herkästi mutatoituvien alueiden avulla bakteeri pystyy muuntelemaan antigeenejaan ja huijaamaan immuunisysteemiä. Sukulaisestaan helikobakteerista poiketen kampylobakteeri näyttää erityisen hyvin varustautuneelta selviytymään erilaisissa olosuhteissa. Yllättävää kyllä, suolistoon vaikuttavien toksiinien geenejä ei bakteerin perimästä löytynyt. Genomi osoittaa bakteerin kykenevän syntetisoimaan sialyloituneita proteiineja, jotka ristireagoivat immunologisesti hermokudoksen gangliosidien kanssa. Ristireaktiot selittänevät Guillain-Barrén oireyhtymän kehittymisen kampylobakteeri-infektion jälkeen.

Matti Viljanen