Lama ja terveydenhuolto - kokemuksia keskikokoisesta terveyskeskuksesta

Suomessa vuosikymmenen vaihteessa alkaneeseen lamaan jouduttiin yllättäen. Terveyskeskukset ovat joutuneet nopeasti sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Peruskuntien taloudellinen tilanne on vaatinut nopeita kustannusten supistamispäätöksiä. Sekä henkilökunta että potilaat ovat joutuneet hyväksymään laman aiheuttamat toiminnan muutokset ja supistukset. Kokemuksen mukaan työtekijöiden koulutus ja valmentaminen, niin että he ymmärtävät asioita laajemmin kuin pelkästään oman ammatin näkökulmasta, auttaa elämään sekä taloudellisen että muunlaisen muutoksen yli.

Timo Kohvakka

Oikaisuja

Lehtemme numerossa 25/95 oli Lääkeinfo-osastossa s. 2566-2568 valitettava toimituksesta johtumaton virhe, jonka vuoksi yksi artikkelin kirjoittajista oli jäänyt mainitsematta. Heihin kuuluu myös erikoislääkäri Tuija Wigren, Tampereen yliopisto, Pikonlinna, syöpätautien klinikka.

Milloin sairaalapappi voisi olla avuksi?

Potilaat yleensä tietävät, että sairaalassa on pappi, mutta sen sijaan he eivät tiedä kovinkaan hyvin, mitä sairaalapapin työhön kuuluu. Tiedon puute estää potilaita ottamasta oma-aloitteisesti yhteyttä pappiin. Yhteydenottoa vaikeuttaa myös epätietoisuus omasta roolista ja siitä, kuinka papin kanssa keskustellaan. Kontaktin esteenä on lisäksi pelko puhua kuolemasta avoimesti. Papin työtä pidetään tärkeimpänä kuoleman lähestyessä ja surutyön aikana sekä sairastamisen murrosvaiheissa. TAYS:n syöpätautien klinikan potilaiden sekä pienen vertailuryhmän potilaiden keskuudessa tehdyssä selvityksessä 35 % vastaajista halusi tavata papin.

Juha Lankinen, Kaija Holli

Kriittisen sairauden ennusteen arviointi eri diagnoosiryhmissä

Tehohoito on osuvimmillaan silloin, kun sen keinoin voidaan muussa tapauksessa menehtyvä potilas parantaa työkykyiseksi tai ilman ulkopuolista apua toimeen tulevaksi. Tehohoidon kustannukset ovat korkeat, joten epäonnistunut potilasvalinta kuluttaisi tarpeettomasti terveydenhuoltoon suunnattuja voimavaroja. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on kehitetty tehohoitoa vaativan sairauden vaikeusastetta mittaavia pisteytysjärjestelmiä, joista voidaan monimuuttujamalleilla laskea yksittäiselle potilaalle huonon ennusteen todennäköisyys. Ennustemalleja voidaan käyttää myös teho-osastojen väliseen suorituskykyvertailuun tai laadun valvontaan yksittäisellä osastolla.

Minna Niskanen

Sykevariaation merkitys henkeäuhkaavien kammioperäisten rytmihäiriöiden synnyssä sepelvaltimotautipotilailla

Sepelvaltimotauti on yleisin sydänäkkikuoleman perussyy. Äkkikuolema on 13-20 %:lla sepelvaltimotautipotilaista taudin ensimmäinen ja ainoa ilmentymä. Noin 2/3 sydänäkkikuolemista tapahtuu kammiotakykardian kautta sen muuntuessa kammiovärinäksi. Sydäninfarktin jälkeisistä kuolemista noin puolet luokitellaan äkillisiksi. Holter-nauhoituksissa havaitaan kuitenkin vain harvoin merkittävää sydänlihasiskemiaa ennen henkeäuhkaavia rytmihäiriöitä. Muutokset autonomisen hermoston toiminnassa vaikuttavat kaikkiin kammioperäisiä rytmihäiriöitä aiheuttaviin elektrofysiologisiin mekanismeihin. Sykevariaation avulla voidaan EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnistä saada tietoa muutoksista autonomisen hermoston toiminnassa.

Juhani Valkama

Sukusolutoimintaa sääteleviä molekyylejä rotan kiveksessä

Aivolisäkehormonit LH ja FSH sekä kivesten välisolujen tuottama testosteroni ovat tärkeitä hormoneja siittiöiden tuotannolle. Mekanismit, miten nämä hormonit vaikuttavat siittiöiden kehitykseen ja erilaistumiseen, eivät kuitenkaan ole tarkasti tunnettuja. Tästä syystä miehen fertiliteetistä ja sen häiriöihin vaikuttavista tekijöistä on toistaiseksi vain vähän tarkkaa tietoa. Miehen testosteronitaso voi esimerkiksi olla aivan normaalitasolla, mutta siittiöiden tuotanto voi kuitenkin olla mitätön. Tämä löydös puhuu sen tosiasian puolesta, että kiveksessä on muitakin sääteleviä tekijöitä kuin testosteroni ja aivolisäkehormonit.

Rüdiger Schultz

Kohdunpoisto Suomessa

Kohdunpoiston epidemiologia on ollut Suomessa tuntematon, vaikka muissa maissa kohdunpoiston esiintyvyyttä, syitä ja trendejä on tutkittu 1970-luvulta lähtien. Tässä tutkimuksessa käytettiin kolmea eri aineistoa; menopaussia käsittelevää edustavaa kyselytutkimusta vuodelta 1989, Mini-Suomi-tutkimusta vuodelta 1980 ja sairaaloiden poistoilmoitusrekisteriä vuosilta 1971-89. Kohdunpoiston prevalenssi 45-64-vuotiailla naisilla oli 19 % ja insidenssi 390/ 100 000 naista. Suomessa kohdunpoiston insidenssi ja prevalenssi ovat korkeampia kuin muissa Pohjoismaissa, mutta lähes samaa luokkaa kuin muissa Euroopan maissa.

Riitta Luoto

Makro- ja mikroangiopatia aikuistyypin diabetesta sairastavilla potilailla

Tutkimuksen aineistona oli 271 Oulun yliopistollisen keskussairaalan sisätautien klinikkaan hoitotasapaino-ongelmien vuoksi lähetettyä tyyppi 2 diabetesta sairastavaa potilasta (143 miestä ja 128 naista). Lisäksi oli käytettävissä kaksi verrokkiryhmää, noin 200 ja 250 henkilöä. Potilaiden kliininen tila varsinkin sydän- ja verisuonistatuksen osalta määriteltiin huolella. Apolipoproteiini E tyypattiin isoelektrisen fokusoinnin ja immunoblotting-menetelmän avulla, muiden geenien variaatiot Southern blot -analytiikalla sekä PCR-tekniikalla yhdistettynä restriktioentsyymidigestioon. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eräiden lipidiaineenvaihduntaan vaikuttavien geenien sekä angiotensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE)-geenin geneettisen vaihtelun merkitystä tyyppi 2 sokeritautia sairastavien sydän- ja verisuonisairastavuuteen.

Olavi Ukkola

Brittiläisten gastroskopiasuositus

Britanniassa on laadittu konsensuslausunto gastroskopian aiheista ja siitä, milloin gastroskopiaan ei tulisi ensi sijassa turvautua. Lausunto pohjautuu kirjallisuustietojen lisäksi kyselyyn, jossa esitettiin eräitä kliinisiä tilanteita 1 297 lääkärille (66 % vastasi) ja heidän tuli ottaa kanta tähystyksen aiheellisuuteen näissä tilanteissa. Lisäksi työryhmä vielä tarkasti 390 potilaskertomusta ja arvioi yhtenäisin kriteerein, milloin skopia olisi ollut aiheellinen, milloin ei.

Ruokatorvisyövän riski ja alkoholinkäytön lopettaminen

Vanhastaan tiedetään, että runsas alkoholinkäyttö altistaa ruokatorven syövälle. Hieman vaikeaselkoisessa mutta luotettavantuntuisessa hongkongilaistutkimuksessa on tehty varsinainen suururakka, kun on pystytty epidemiologisesti arvioimaan, miten tämä riski muuttuu, kun alkoholinkäyttö lopetetaan.

Alzheimerin tauti ja koulutustaso

Rotterdamissa on käynnissä Euroopan kenties laajin väestöpohjainen dementiatutkimus, otoksena on 7 528 yhden kaupunginosan yli 55-vuotiasta asukasta. Tutkimuksessa on selvitetty mm. dementian eri alatyyppien esiintyvyys suhteessa ikään ja koulutustasoon. Dementiapotilaiden kokonaismäärä oli 474 (6,3 %).

Hietakärpänen ei ollutkaan sotilaiden riesana

Yhdysvaltain sotilasoperaatio Irakissa 1990-91 tuottaa edelleen tieteellisiä julkaisuja. Laivaston tutkimuskeskuksen tutkijat raportoivat 697 000 yhdysvaltalaisen sotilaan sairastumisen syistä Aavikon kilpi ja myrsky -operaatioiden aikana.

Infektioiden hoito vasta-aineilla

Mikrobilääkkeiden aikakausi on kestänyt 60 vuotta. Tultaessa 2000-luvulle infektioiden hoitoa komplisoi yhä enemmän bakteerien lääkeresistenssin lisääntyminen, immuunipuutteisten potilaiden kasvava määrä, uusien ja muuntuneiden mikrobien leviäminen ja vanhojen mikrobien uusi nousu.

Homevauriotalon asukkaiden sairastaminen

Homevaurioista ja niiden aiheuttamista terveydellisistä ongelmista on viime aikoina keskusteltu runsaasti. HYKS:n iho- ja allergiasairaalassa tutkittiin homeiden huomattavasti vaurioittaman suuren rivitalokiinteistön asukkaiden taudinkuvaa, allergisuutta ja altistusolosuhteita. Tutkimukset osoittivat, että oireiden taustalla ei ollut IgE-välitteinen allergia, jota usein pidetään asukkaiden sairastamisen keskeisenä syynä. Asunnoista otettujen ilmanäytteiden homeviljely antoi normaalit tulokset. Samojen näytteiden elektronimikroskooppinen tutkimus sen sijaan osoitti poikkeuksellisen suuria homemääriä lähes kaikissa asunnoissa.

Jussi Männistö, Tuula Salmi, Soili Mäkinen-Kiljunen, Tari Haahtela

Trombosytopenia ja trombosytoosi

Trombosyytit ovat luuytimen megakaryosyyttien sytoplasmasta irronneita pieniä tumattomia partikkeleita, jotka osallistuvat primaarihemostaasiin muodostamalla verisuonen vauriokohtaan trombosyyttitulpan. Lisäksi ne säätelevät aktiivisesti sekä trombosyyttien omaa että verisuonten seinämäsolujen toimintaa. Trombosyyttien elinaika verenkierrossa on 7-10 vuorokautta. Retikuloendoteliaalijärjestelmä poistaa ikääntyneet ja vaurioituneet trombosyytit. Trombosytopenia on tavallisin hemostaasin häiriö, ja jos vuoto-oireiselta potilaalta todetaan trombosytopenia, muita hemostaasitutkimuksia ei juurikaan tarvita. Myös trombosytoosiin saattaa liittyä sekä vuotoja että trombooseja; trombosytoosi voi olla itsenäinen tauti, essentiaalinen trombosytemia, tai johonkin muuhun sairauteen liittyvä reaktiivinen tila. Poikkeamat normaalipitoisuudesta voivat johtua hyvin monista syistä ja syyn selvittäminen on hoidon onnistumisen kannalta oleellista.

Eeva Juvonen

Vesirokkorokote rekisteröity

Tänä syksynä tulee Suomessakin vapaasti saataville uusi, entistä viruspitoisempi vesirokkorokote. Kansanterveyslaitoksen työryhmä on määritellyt rokotteen kohderyhmiksi ns. riskipotilaat ja näiden kanssa lähikontaktissa olevat, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa, mutta myös terveet yli vuoden ikäiset lapset ja nuoret lääkärin harkinnan mukaan. Tuleeko vesirokkorokotuksesta osa yleistä rokotusohjelmaa, on toistaiseksi paljolti kustannus- ja tekniikkakysymys. Jos vesirokkorokote onnistutaan yhdistämään MPR-rokotteeseen, uusi nelosrokote olisi helpompi liittää rokotusohjelmaan kuin erillinen pistos.

Timo Vesikari, Pauli Leinikki, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Magneettikuvaukset epilepsian diagnostiikassa

Magneettikuvaus on osoittautunut epilepsiadiagnostiikassa tarkaksi ja monipuoliseksi kuvantamismenetelmäksi. Sillä voidaan todeta sellaisia epileptogeenisiä löydöstyyppejä, jotka eivät näy tietokonetomografiassa. Myös kuvien kvantitatiivinen analysointi on mahdollista, ja varsinkin mesiaalitemporaaliskleroosissa se parantaa tutkimuksen sensitiivisyyttä ja spesifisyyttä. Magneettispektroskopia on vielä edellisistä riippumaton epileptogeenisen pesäkkeen paikantamista palveleva sovellutus, joka perustuu aivojen aineenvaihduntatuotteiden tutkimiseen.

Kaarina Partanen

Virtsauslista diagnostisena apuvälineenä

Virtsauslista on yksinkertainen ja hyödyllinen apuväline erilaisten virtsaamishäiriöiden selvittelyssä. Siitä saa objektiivisen käsityksen potilaan virtsaamistiheydestä, virtsaamisen ajankohdista, virtsamääristä ja rakon tilavuudesta. Virtsauslistan käytön soisi kuuluvan urologisia vaivoja valittavan potilaan perustutkimuksiin jo yleislääkäritasolla. Parhaimmillaan listan täyttö voi olla potilaalle terapeuttinen toimenpide.

Kimmo Taari, Mirja Ruutu

Astman hoito edelleen liian sairaalapainotteista

Astma yleistyi Suomessa 1970-luvulla, ja sen tutkimus sekä hoito keskittyivät sairaaloihin. Vuosina 1972-86 astmapotilaiden sairaalahoitojaksojen määrä lähes kaksinkertaistui. 1980-luvun jälkipuolella sairaalahoito kuitenkin selvästi väheni, mikä osoittaa, että astmaatikot voidaan hoitaa avohoidossa. Sen jälkeen astmapotilaiden sairaalahoito on jälleen ollut kasvussa. Suomessa on erinomainen perustietämys astmasta, tehokas lääkehoitokäytäntö ja uusi astmaohjelma, joiden avulla astmapotilaat pitäisi pystyä hoitamaan suurimmaksi osaksi avohoidossa.

Tuili Tuuponen

Kaihen syyt, esiintyvyys ja hoito

Kaihen hoito on jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän pohdintaa herättävä kysymys terveydenhuollossa. Suuri osa kaihitapauksista liittyy vanhenemiseen, ja väestön ikääntymisen myötä kaihileikkausten tarve kasvaa. Ns. lyhyen viillon leikkaustekniikka on olennaisesti muuttanut kaihen leikkausaiheita: ennen leikkausta lykättiin mahdollisimman pitkään, nyt siihen ryhdytään heti, kun kaihi alkaa häiritä toimintaa. Kaihileikkaus ei ole hengen pelastava toimenpide, mutta sen vaikuttavuus on vertaansa vailla, kun ajatellaan potilaan elämän laatua. Leikkauksen kustannuksiakaan ei voida pitää suurina, kun niitä verrataan kustannuksiin, joita näkövammaisena eläminen aiheuttaa.

Erkki Tuovinen