Luuydintilaan annettava infuusio edelleen käyttökelpoinen nestehoidossa

Luuydintilaan annettu infuusio on helppo ja nopea tekniikka nesteytyksen aloittamiseksi erityisesti tilanteissa, joissa laskimokanyylin laittaminen on hankalinta. Erityisen hyödyllinen se on sokissa olevien pienten lasten hoidossa. Tekniikka on helppo oppia ja luuydintilaan voidaan turvallisesti antaa myös tarvittavia lääkkeitä. Tarkoin seurattuna ja lyhytaikaisessa käytössä luuhun annettuun infuusioon ei liity merkittäviä komplikaatioita.

Markku Leskinen, Mikko Remes, Matti Uhari

Paranoidisen vanhuspotilaan hoito

Paranoidiset oireet ovat yleisiä vanhuudessa; on arvioitu, että jopa noin 40 % psykogeriatrisista sairaalapotilaista kärsii jonkinasteisista paranoidisista oireista. Paranoidisuus voi olla "puhdasta" epäluuloa, mutta harhaluuloja esiintyy myös erilaisten somaattisten tai psykiatristen sairaustilojen yhteydessä. Potilaan hoito alkaa hyvästä perusselvittelystä, tarkasta somaattisesta ja psykiatrisesta tutkimuksesta sekä diagnoosin asettamisesta. Aluksi pyritään selvittämään, onko tilanteelle mitään tehtävissä. Oleellista on vaikuttaa itse syihin, ei vain oireisiin. Perussyytä etsittäessä saatetaan ajoittain tarvita normaalien rutiinitutkimusten ohella myös pään kuvantamismenetelmiä tai neuropsykologista tutkimusta.

Maija Savijärvi, Pirkko Hiltunen, Matti Viukari

Yhdysvaltojen monisyiseen hoitovirhekriisiin ei löydy yhtä ratkaisua

Yhdysvalloissa nostetaan yhä enemmän syytteitä hoitovirhe-epäilyjen vuoksi ja korvaukset ovat entistä suurempia. Kriisin taustalla on erilaisia oikeusjärjestelmään, lääketieteen kehittymiseen ja amerikkalaiseen yhteiskuntaan liittyviä tekijöitä. Vastaavasti vaatii hoitovirheiden ja -syytteiden vähentäminen monia erilaisia ja eritasoisia toimenpiteitä. Suomen potilasvahinkolain tyyppinen järjestelmä edellyttäisi Yhdysvalloissa myös muita samanaikaisia muutoksia.

Terhi Hermanson

Verenpainetauti muuttaa sydämen natriureettisten peptidien synteesin ja erityksen säätelyä

Sydämen natriureettiset peptidit, ANP (atrial natriuretic peptide) ja BNP (brain natriuretic peptide), ovat pääasiassa sydämen erittämiä peptidihormoneja, jotka lisäävät natriumin ja veden eritystä munuaisissa, laajentavat verisuonia ja vähentävät reniinin, aldosteronin ja vasopressiinin eritystä. Näin ne osallistuvat elimistön neste- ja suolatasapainon sekä verenkierron säätelyyn. Natriureettisiin peptideihin kohdistuva tutkimus on avannut mahdollisuuden kehittää uudella mekanismilla vaikuttavia lääkeaineita sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien hoitoon. Lisäksi näiden hormonien pitoisuuksien mittausta verestä voidaan käyttää verenpainetaudin, sydämen vajaatoiminnan ja iskeemisten sydänlihassairauksien diagnostiikassa ja hoidon seurannassa.

Geenit ja sappikivitauti

Sappikivitauti on sekä kansanterveyden että kansantalouden kannalta merkittävä sairaus kaikkialla maailmassa. On arvioitu, että useissa länsimaissa ainakin 10 % aikuisväestöstä sairastaa sappikivitautia. Yhdysvalloissa tehdään vuosittain lähes puoli miljoonaa ja Suomessa noin 10 000 sappirakon poistoleikkausta. Sappikivitaudin tiedetään ilmenevän suvuittain ja sen riskin on osoitettu liittyvän mm. ylipainoon, naissukupuoleen ja ikään. Riskitekijöistä taudin periytyminen on huonoiten tunnettu.

Artikulaatiovirheisyys ja puhemotoriikka 7-10-vuotiailla koululaisilla

Äännevirheet ovat yksi yleisimmistä kommunikaatiotamme hankaloittavista ongelmista. Useimmiten äännevirheille ei löydy selvää neurologista tai rakenteellista syytä, joskin tutkimuksissa on löydetty viitteitä neurologisista toimintaongelmista, esimerkiksi lievästä kehityksellisestä dyspraksiasta lievienkin äännevirheiden taustalla. Aiemmissa tutkimuksissa ja raporteissa on suomalaisista alaluokkalaisista 20-30 %:lla kuvattu olevan äännevirheitä, yleisimmin r- ja s-äänteissä. Tarkempaa tutkimustietoa suomalaisten koululaisten äännevirheisyydestä, virheisyyden luonteesta ja muuttumisesta iän mukana sekä yhteyksistä puhemotoriseen kehitykseen on ollut vähän.

Runsaan alkoholinkäytön haimavaikutukset

Alkoholi on tunnettu haimatulehduksen etiologisena tekijänä yli sadan vuoden ajan. Runsaan alkoholinkäytön ja haimafibroosin yhteyden kuvasi Friedrich vuonna 1878. Vuonna 1889 Fitz esitti klassisen akuuttia pankreatiittia kuvaavan aineistonsa, jossa oli viisi runsaaseen alkoholinkäyttöön liittynyttä tapausta. Sittemmin alkoholin ja haimavaurion välinen yhteys on havaittu lukuisissa tutkimuksissa. Eri aineistoissa alkoholin osuus akuutin pankreatiitin etiologisena tekijänä on vaihdellut islamilaisten maiden 3 %:sta eräiden Yhdysvaltain alueiden 90 %:een. Euroopassa keskimäärin 30 % akuuteista haimatulehduksista on liittynyt alkoholinkäyttöön.

Kootut kokemukset ASA:sta

Suuntaus kohti massiivisia meta-analyysejä lääketieteen lehdissä jatkuu. Trombosyyttien kokkaroitumista estävät lääkkeet tulivat käyttöön viime vuosikymmenen alussa, ja siitä lähtien on tietoa saatu 159 satunnaistetusta ja kontrolloidusta tutkimuksesta yli 100 000 potilaasta ja verrokista. Tämän kaiken informaatiomäärän on käsitellyt Antiplatelet Trialists' Collaboration, Britannian Edinburghissa sijaitseva tutkimuskeskus, jolla on yhteistyökumppaneita eri puolilla maailmaa, Suomesta professori Pekka Harjola.

Tupakasta eroon nikotiinin avulla

Nikotiinin korvaushoidon merkitystä tupakoinnin lopettamisessa on tutkittu ainakin 28 satunnaistetussa tutkimuksessa. Lontoolaistyöryhmä sai niistä hyvän aineiston meta-analyysille. Tutkimukset jakautuivat kahteen pääryhmään: toisissa tupakoitsijat hakeutuivat vieroitukseen itse (n = 1 835) ja toisiin haettiin halukkaita tupakasta luopujia esimerkiksi sanomalehti-ilmoituksin (n = 3 560). Meta-analyysissä tutkittiin tupakoimattomien osuudet vuoden kuluttua nikotiini- tai lumehoidon aloittamisesta.

Reaktiivinen artriitti

Reaktiivinen artriitti on aseptinen niveltulehdus, joka kehittyy yleensä neljän viikon sisällä muualla elimistössä olleen infektion jälkeen. Tyypillisiä reaktiiviseen artriittiin liitettyjä infektioiden aiheuttajia ovat Chlamydia trachomatis sekä suolistopatogeenit yersinia, salmonella, shigella, ja kampylobakteeri. Mutta ovatpa jopa Clostridium difficile, Vibrio parahaemolyticus, Borrelia burgdorferi, Chlamydia pneumoniae ja ureaplasmakin yhdistetty reaktiiviseen artriittiin.

Äitikuolleisuus Suomessa vuosina 1970-89

Suomen äitikuolleisuus on laskenut 42 %, kun 1970- ja 1980-lukua verrataan toisiinsa. 1980-luvun alkupuoliskolla äitiyskuolleisuus oli kansainvälisesti erittäin matala: 100 000:ta synnytystä kohti kuoli 3,10 äitiä. 1980-luvun jälkipuoliskolla kuolleisuus kuitenkin nousi alkupuoliskoon verrattuna kaksinkertaiseksi eli 6,46:een kuolemaan 100 000:ta synnytystä kohti. Tärkein yksittäinen kuolinsyy koko tutkimusaikana oli keuhkoembolia (25 %) joko veritulpan tai lapsivesiembolian muodossa, toiseksi tärkein oli verenvuoto (23 %). Pre-eklampsiaan liittyvät kuolemat ovat melkein hävinneet. Optimaalisella hoidolla äitikuolleisuutta saatettaisiin kuitenkin pystyä entisestään alentamaan.

Risto Erkkola

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 13/1994 Kommentteja

Mikä auttaa tahdosta riippumattomassa psykiatrisessa hoidossa? Potilaiden näkemys asiasta

Sitä, millainen hoito psykiatrisen potilaan mielestä on hyödyllistä, ei juuri ole selvitetty - näkökulma on yleensä ollut terapeutin. Erityisen vähän tiedetään niiden potilaiden mielipiteistä, jotka eivät ole hakeutuneet hoitoon omasta tahdostaan. Erilaisia hoito- ja kuntoutusmuotoja koskevia mielipiteitä kysyttiin Niuvanniemen sairaalan potilailta, joista lähes kaikki ovat hoidossa tahdostaan riippumatta. Tulokset antavat viitteitä siitä, että vaikeimpienkin psykiatristen potilaiden hoitomyöntyvyyttä voitaisiin parantaa ottamalla potilaat entistä paremmin mukaan hoidon suunnitteluun.

Heikki Vartiainen, Osmo Vuorio, Panu Hakola

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 13/1994 Kommentteja

Takriinilääkitys Alzheimerin taudin hoidossa

On kulunut liki 90 vuotta siitä, kun saksalainen lääkäri Alois Alzheimer kuvasi nimeään kantavan dementoivan sairauden. Vasta nyt, varhaisdiagnostiikan kehityttyä, on ensimmäistä kertaa mahdollista lievittää taudin aiheuttamia oireita ja mahdollisesti hidastaa taudin etenemistä. Tämä on onnistunut osalla potilaista antikoliiniesteraasilääkkeellä, takriinilla (THA). FDA hyväksyi syyskuussa 1993 lääkkeen käyttöön Yhdysvalloissa indikaatiolla lievä tai keskivaikea Alzheimerin tauti. Suomessakin myyntilupahakemus on tiettävästi jätetty.

Kari Alhainen, Raimo Sulkava, Timo Erkinjuntti, Paavo Riekkinen

Vanhuusiän paranoidisuus - sairaus vai yritys selviytyä?

Vanhuusiän paranoidisuutta voidaan tarkastella tautiluokituksen kriteeristöjen pohjalta sairautena. Iäkkäiden harhaluulohäiriöihin liittyy melko usein erilaisia aistiharhoja ja somaattisia tuntemuksia, ja tästä syystä 1950-luvulta peräisin olevan myöhäisiän parafrenia -käsitteen tarpeellisuutta on alettu uudelleen pohtia. Vanhojen ihmisten paranoidisuuden oirekuvan sisältöön on myös kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Kognitiivisen psykologian viitekehystä käyttävän mallin mukaan paranoidisuuden kehittyminen on tulkittavissa vanhuksen yritykseksi sopeutua tilanteeseen, joka ylittää psyykkisen sietokyvyn.

Raimo K.R. Salokangas, Tuula Saarela

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030