Lyhyesti: Hematospermia ja prostatakarsinooma

Hematospermia, verinen siemenneste, on harvinainen, mutta pelästyttävä oire, joka usein yhdistetään prostatiittiin. Sitä on totuttu pitämään tilapäisenä ja vaarattomana ilmiönä. Hematospermian ja prostatakarsinooman yhteyttä selvitettiin eturauhassyövän seulontatutkimukseen 10 vuoden aikana osallistuneen 26 126 amerikkalaismiehen avulla. Prostatakarsinooma löytyi 1 708:lta (6,5 %) seulontaan osallistuneelta. Koko tutkimuspopulaatiosta 139:llä oli anamneesissa hematospermia. Heistä karsinooma todettiin 19:llä, ikämediaani oli 61 vuotta (40-89 v). Monimuuttuja-analyysissä hematospermia osoittautui merkittäväksi prostatakarsinooman ennustekijäksi, kun taas hematuria ei sitä ollut. 40 vuotta täyttänyt hematospermiaa valittamaan tuleva mies pitää tutkia huolellisesti prostatakarsinooman poissulkemiseksi.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Kohonnut CRP ja yliärtyvät bronkukset

Suomessa on veren C-reaktiivista proteiinia käytetty vuosia tulehdussairauksien voimakkuuden mittarina. Viime aikoina on kertynyt näyttöä siitä, että lievästikin kohonneella CRP:llä ja kardiovaskulaarisilla haittatapahtumilla olisi yhteyttä. Sama näyttää tulevan esiin myös matalien ventilaatiofunktioiden (FEV1)ja keuhkoputkien yliärtyvyyden suhteen ranskalaisten tekemän tutkimuksen perusteella. Mukana oli 259 astmatyyppisistä oireista kärsivää, joille tehtiin metakoliini-inhalaatioaltistus ja määritettiin seerumin CRP erittäin tarkalla menetelmällä. Kirjoittajien mukaan tulokset osoittavat, että systeeminen tulehdusprosessi voisi olla myös astmatyyppisten oireiden taustatekijänä. Inflammaatiotahan on hoidettu hengitettävillä steroideilla; pitäisikö hoitoa pyrkiä saamaan vielä syvemmälle? Systeemiset steroidit ja niiden sivuvaikutukset toki tunnetaan.

Varhaisen ravitsemusneuvonnan vaikutus lasten seerumin rasva-arvoihin ja kasvuun STRIP-projektissa

Sepelvaltimotaudin kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa, kun valtimoiden seinämiin alkaa muodostua rasvajuosteita. Taudin primaaripreventio tulisikin aloittaa jo nuorella iällä.

Tuuli Kaitosaari - Tapani Rönnemaa - Jorma Viikari - Hanna Lagström, Harri Niinikoski - Maarit Hakanen - Olli Simell

Hypokalsemia - oireista hoitoon

Lievä hypokalsemia ei juurikaan aiheuta oireita, mutta vaikea hypokalsemia on henkeä uhkaava tila, jossa ripeä hoito on tarpeen.

Timo Sane

Käden ja ranteen jännetuppi- ja jänteenympärystulehdukset

Käden ja ranteen jänteisiin liittyvät tulehdukset ovat yleisiä vaivoja varsinkin raskasta ja vaikeita asentoja sisältävää toistotyötä tekevillä.

Martti Vastamäki

Viivästynyt puheen ja kielen kehitys

Puheen kehitys viivästyy noin 20 %:lla lapsista.

Marja Asikainen - Pertti Rintahaka

Kotihemodialyysin uusi aikakausi Suomessa

1980-luvulta alkaen on Hus-piirissä koulutettu potilaita omatoimiseen dialyysiin. Osana tätä kehitystä aloitettiin vuosien tauon jälkeen kotihemodialyysit vuonna 1998. Ne ovat nopeasti kehittyneet tärkeäksi osaksi alueen dialyysitoimintaa.

Raija Malmström - Riitta Muroma-Karttunen - Eero Honkanen

Uudet ihomelanoomatapaukset Päijät-Hämeessä vuosina 1999-2001 Alueellisen hoito-ohjelman toteutuminen

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa uudet ihomelanoomatapaukset Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä vuosina 1999-2001.

Johanna Laipio - Tapio Rantanen - Erna Snellman

Välikorvan ilmastointiputken albumiinipinnoitus

29.10.2004 Helsingin yliopisto

Teemu Kinnari

Itselujittuvat maitohapporuuvit

29.10.2004 Helsingin yliopisto

Kirsi Jukkala-Partio

Merkelinsolusyövän ennustetekijät

29.10.2004 Helsingin yliopisto

Virve Koljonen

Kohti kantasoluhoitoja

5.11.2004 Turun yliopisto

Pia Suonpää

Kaularangan lihasten voimaharjoittelusta apu krooniseen niskakipuun

5.11.2004 Kuopion yliopisto

Jari Ylinen

Uutta tietoa raudankertymäsairauksien diagnostiikasta

5.11.2004 Oulun yliopisto

Jokke Hannuksela

Lyhyesti: Ehkä paperikonsultaatio riittää sittenkin

Oxfordin Radcliffen sairaalassa arvioitiin, miten perusterveydenhuollon lääkärit suhtautuvat paperikonsultaatiovastauksiin. Sairaanhoitopiirin hematologi sai tiettynä aikana 274 lähetettä. Näistä vajaa puolet eli 121 sai palautteen kirjallisena ilman potilaan käyntiä poliklinikalla. Muut potilaat tarvitsivat esim. luuydinnäytteen tai muuta erityistason tutkimusta ja hoitoa. Tavallisin syy vain kirjallisena annettuun konsultaatiovastaukseen oli suurentunut MCV-arvo tai ilmeinen raudan tai B12-vitamiinin puutos. Sen sijaan esim. lymfooma ja krooninen lymfaattinen leukemia käsiteltiin tietenkin aina vastaanotolla. 101 lääkäriä 104:stä piti paperikonsultaatiovastausta riittävänä. Kaksi lääkäriä piti systeemiä epätyydyttävänä. Selvitys osoittaa, että paperikonsultaatiovastaukset ovat tietyissä tilanteissa, ainakin hematologian alalla, riittävä konsultaation muoto.

Robert Paul

Lyhyesti: Prostatabiopsioiden lukumäärää voi lisätä

Lisääntynyt näytemäärä on ollut viime aikojen suuntaus prostatabiopsioissa, koska 19-31 % tuumoreista jää löytymättä sekstanttibiopsioilla. Toimenpiteen aiheuttama verenvuoto voi tulla rektumista, tai ilmetä myös hematuriana tai hematospermiana. Näitten esiintymistä seitsemän näytteenottoa seuranneen päivän aikana selvitettiin lontoolaisessa sairaalassa kyselytutkimuksella. Vain rektaalista verenvuotoa esiintyi merkittävästi enemmän, jos näytteitä otettiin 8:sta tai 12 kohdasta kuuden asemesta, mutta sen kesto oli kaikissa kolmessa ryhmässä sama. Vakavia komplikaatioita kehittyi aniharvoin. Johtopäätös on, että prostatakarsinooman diagnosointitarkkuutta voidaan turvallisesti lisätä ottamalla kuuden asemesta kerralla 12 näytettä.

Ossi Lindell

Väestön pitkäikäisyys yhteydessä parempaan toimintakykyyn

Väestön ikääntyessä on tullut tärkeäksi pohtia, säilyykö toimintakyky aikaisempaa paremmin elinvuosien lisääntyessä. Tulokset Ruotsin ja Venäjän vertailututkimuksesta antavat tähän lisänäyttöä. Väestön keski-ikä on Venäjällä kehittyneiden maiden alhaisimpia, kun taas Ruotsi kuluu korkean keski-iän ryhmään. 1990-luvun lopulla tehtiin molemmissa maissa 20-74-vuotiaille kyselytutkimus, johon osallistui Ruotsissa 59 % ja Venäjällä 66 % otoksista. Tutkimuksessa kysyttiin mm. omaa arviota terveydentilasta ja selviytymistä päivittäisistä toiminnoista. Tulokset olivat samanlaiset 45 vuoden ikään saakka sekä miehillä että naisilla molemmissa maissa. Tämän jälkeen venäläiset arvioivat terveydentilansa ja toimintakykynsä ruotsalaisia huonommaksi ja ero ruotsalaisiin kasvoi iän myötä. Yhdistämällä WHO:n väestötilastot kyselytutkimuksen tuloksiin tutkijat päätyivät arvioimaan, että 45-49-vuotiaista venäläisistä miehistä, joista 99 %:lla oli hyvä toimintakyky, olisi 25 vuoden kuluttua elossa vain 17 %. Ruotsalaista miehistä (97 %:lla hyvä toimintakyky) elossa olisi jopa 65 %. Maiden välinen ero eliniän ennusteessa 45-49 vuoden jälkeen oli samaa suuruusluokkaa myös naisilla. Eliniän lyhyys Venäjällä heijastaa väestön sairastavuutta, ja on näiden tulosten perusteella yhteydessä ikään liittyvään toimintakyvyn nopeaan huononemiseen. Ruotsalaisten osalta tulokset tukevat kumuloituvaa näyttöä siitä, että eliniän nousu ei välttämättä huononna toimintakykyä.

Aulikki Nissinen

Eteispeptidin määritys säästää aikaa ja rahaa

Sveitsiläiset kollegat suorittivat vastikään mainion tutkimuksen, jossa 452 äkillisen hengenahdistuksen takia sairaalan päivystyspoliklinikalle hakeutunutta potilasta satunnaistettiin kahteen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä päivystävä lääkäri sai käyttöönsä pikatestillä määritetyn B-tyypin natriureettisen peptidin (BNP) pitoisuuden ja toisessa ryhmässä päivystävä lääkäri joutui tekemään hoitopäätöksensä pelkästään muilla tavanomaisilla menetelmillä.

Juhani Airaksinen

Imatinibille resistenttiin KML:aan uusi lääke

Imatinibi on tyrosiinikinaasin inhibiittori, joka mullisti kroonisen myelooisen leukemian (KML) ja harvinaisten GIST-tuumoreiden (gastrointestinal stromal tumor) hoidon.

Sirkku Jyrkkiö

Amlodipiini enalapriilia parempi sepelvaltimopotilaille

Yhteensä 1 997 sepelvaltimotautipotilasta satunnaistettiin kolmeen ryhmään, saamaan joko amlodipiinia, enalapriilia tai lumetta, kahden vuoden mittaisessa monikeskustutkimuksessa, jolle annettiin nimeksi CAMELOT. Alkutilanteessa tuli diastolisen verenpaineen joko hoidettuna tai ilman hoitoa olla alle 100 mmHg ja sepelvaltimotaudin angiografisesti varmistettu. Keskimääräiset lähtöpaineet ryhmittäin olivat 129,5/77,7 mmHg, 128,9/77,2 mmHg ja 128,9/77,6 mmHg aluksi mainitussa järjestyksessä. Potilaiden keski-ikä oli himpun vaille 60 ja miehiä oli kolme neljästä.

Seppo Yt Junnila