Suomalainen huumekuolema 1990-1996

Oikeuslääketieteellisissä ruumiinavauksissa vuosina 1990-96 todetuista huumelöydöksistä lähes 90 % todettiin miehiltä, puolet alle 30-vuotiailta. Joukossa oli keskimääräistä enemmän nuoria eläkeläisiä, alempia toimihenkilöitä ja työntekijöitä. Kannabista käyttäneet olivat muita useammin sosiaalisesti syrjäytyneitä. Aiempia huumetuomioita oli 42 %:lla, ja 34 % oli ollut sairaalahoidossa huume- tai lääkediagnoosin vuoksi. Opioideja käyttäneitä oli 57 %, kannabista käyttäneitä 47 % ja amfetamiinia käyttäneitä 27 %. Alkoholia todettiin 42 %:ssa tapauksista. Huumekuolema on väkivaltainen: lähes puolet kuoli itsemurhaan ja lähes puolet tapaturmiin, henkirikokseen kuolleita oli 9 %.

Erkki Vuori, Kari Poikolainen, Osmo Kontula, Ari Virtanen

Nilkan ja jalkaterän vaikeiden hermokipujen leikkaushoito

Hermojen pinnetilat ja vauriot aiheuttavat ilman hoitoa usein pitkään kestäviä tai pysyviä kiputiloja. Hermovaurion taustalla voi olla rakenteellinen hermon kulkureitin ahtaus, hankinnainen muutos tai suora ja epäsuora vamma. Suurin osa hermopinnepotilaista hyötyy konservatiivisista hoitomenetelmistä, mutta myös leikkaushoitoja tarvitaan. Hermon yhden kohdan pinteen diagnoosi ja hoito on tavallisesti selvä. Vaikeampaa sen sijaan on hermon ruhjevamman tai venytyksen aiheuttaman vaurion diagnosointi ja hoito, etenkin kun samalla syntyy muita kudosvaurioita. Potilaalle voi jäädä pitkäaikainen vaiva, jonka hoidossa tarvitaan myös leikkausta.

Mikko Hautamäki, Jussi Rantanen, Sakari Orava

Tapaturmaisen hypotermiapotilaan hoito Mikkelin keskussairaalassa vuosina 1992-2000

Hypotermia uhkaa, kun kehon ydinlämpötila laskee vain asteen verran. Oireet voivat edetä nopeasti, eikä elimistöllä ole keinoja korjata tilannetta, kun kehon lämpötila on pudonnut alle 32 C. Syvä hypotermiatila muistuttaa jo kuolemaa. Potilaan selviytymismahdollisuudet ovat paremmat, jos kylmäaltistus on tapahtunut nopeasti, esim. jäihin putoamisen seurauksena. Artikkelissa kuvataan Mikkelin keskussairaalassa vuosina 1992-2000 hoidettua 26 hypotermiapotilasta, joista selvä enemmistö oli nuoria ja keski-ikäisiä miehiä. Potilaiden kylmäaltistusaika vaihteli 30 minuutista 10 tuntiin.

Bogdan Lewandowski

Kannabis päihteenä

Kannabis on huumausaineista tavallisimmin käytetty, ja lääkärien on tärkeää oppia tunnistamaan sen käyttöön liittyvät oireet ja riskit. Potilaan haastattelu, kliininen tutkiminen ja joissakin tilanteissa virtsan huumetestit auttavat tunnistamisessa. Luottamuksellinen hoitosuhde on hoidon perusta. Moniongelmaisten potilaiden hoito edellyttää yhteistyötä päihdehoitoihin erikoistuneiden hoitoyksiköiden kanssa.

Pekka Heinälä

Alkoholin haitat yhteiskunnalle yhä moninkertaiset huumeisiin verrattuna Huumeilla pelottelu vääristänyt käsityksiä päihdetilanteesta

Huumeet pelottavat suomalaisia. Pelko kohdistuu paitsi aineisiin, myös niiden käyttäjiin. Alkoholin aiheuttamat haitat ja kustannukset yhteiskunnalle ovat kuitenkin moninkertaiset huumeisiin verrattuina. Alkoholin haitoista on ilmeisesti kärsitty niin kauan, että edes tilanteen paheneminen ei herätä yhtä kiivaita intohimoja kuin huumeiden käyttö.

Ulla Järvi

Huumeiden käytön yleistyminen ei jatkunut vuosina 1998 ja 2000

Huumerikosten määrä, huumehoidon palvelujen käyttö ja huumekuolemien lukumäärän kehitys on osoittanut huumeiden käytön jatkuvaa kasvua. Sen vuoksi uusimman, syksyllä 2000 tehdyn väestökyselyn tulokset ovat yllättäviä: huumeiden käytön yleistyminen ei ole vuosien 1998 ja 2000 välillä enää jatkunut. Huumeiden käyttöä koskeva erillistutkimus tehtiin Stakesin alkoholi- ja huumetutkimusryhmän Juomatapa 2000 -tutkimuksen yhteydessä. Kyselyyn vastasi 1 789 henkilöä, ja kohdejoukko edustaa 15-69-vuotiaita suomalaisia.

Ulla Toikkanen

Sähköiset potilastietojärjestelmät - osa telelääketiedettä

Sähköisen tiedonhallinnan työkalut ovat tuoneet uusia mahdollisuuksia tallentaa, siirtää ja hyödyntää potilaan hoidossa tarvittavaa tietoa. Uutta toimintatapaa on haettu saumattomien hoitoketjujen tarjoamista varten potilaalle (telelääketiede, sähköinen lähete, tiedon välitys aiemmista tutkimuksista kulloiseenkin hoitopaikkaan) sekä sairaaloiden kustannusten ja toiminnan järkeistämisen vuoksi (arkistotilan hallinta, järjestelevän henkilökunnan työajan käyttö).

Jarmo Reponen

Lääkärien elinikä Katsaus menneeseen ja uusia tutkimuksia

1800-luvun puolivälissä elettiin aikaa, jolloin lääketiede kehittyi nopeasti. Se näkyi myös siinä, että lääkärien työtä ruvettiin arvostamaan ja perustettiin lisää alan virkoja. Mutta palkka oli vaatimaton ja työ rasittavaa varsinkin maaseudulla. Lisäksi lääkärin työhön liittyi tarttuvien tautien aheuttamia riskejä. Toisaalta oli luonnollista, että lääkäreitä pidettiin asiantuntijoina, jotka osasivat torjua ja hoitaa omia vaivojaan. Oli siis odotettavissa, että heidän elinikänsä olisi huomattavan pitkä. Näin olikin, jos arvio perustuu lääketieteen historian maineikkaimpiin lääkäreihin.

Sakari A. Härö

Vasemman päärungon ahtauma - uusi kohde sepelvaltimoiden pallolaajennukselle?

Vasemman sepelvaltimon päärunkoa ahtauttavaa sepelvaltimotautia on perinteisesti totuttu pitämään ohitusleikkauksen ehdottomana aiheena 1970- ja 80-luvuilla tehtyjen tutkimusten perusteella. Ajat ovat kuitenkin muuttumassa. Pallolaajennushoito kehittyy nopeasti ja toisaalta hoitovaihtoehtoja on löydettävä yhä vanhemmille ja monisairaammille potilaille, jotka eivät ehkä leikkausta kestäisi.

Juhani Airaksinen

Aiemmat sairausepisodit ja depression uusiutumisherkkyys

Rasittavien elämäntapahtumien tiedetään edeltävän depressiota, mutta sairastettujen depressioepisodien määrän kasvaessa rasittavan elämäntapahtuman ja uuden depressioepisodin välinen yhteys heikkenee ja tarvitaan aiempaa lievempi stressitekijä laukaisemaan uuden depression. Tätä sairastumisherkkyyden lisääntymistä on kutsuttu kindling-ilmiöksi, ja sen perimmäinen syy on edelleen epäselvä. Tutkijat halusivatkin selvittää, missä määrin se liittyy geneettiseen alttiuteen. Tutkimusaineistona oli naisista koostuva kaksoisaineisto, ja tutkittavat haastateltiin neljästi 9 vuoden aikana.

Raimo K.R. Salokangas

Lyhyesti: Bupropionista apua tupakasta vieroittamiseen

Yhdysvalloissa tutkittiin, ketkä hyötyvät bupropionista (Zyban, GSK) tupakasta vieroituksessa. Kohderyhmänä oli 615 yli 18-vuotiasta ja yli 15 savuketta päivässä tupakoivaa, joilla oli kuitenkin motivaatiota luopua tavastaan. Hoitojakson pituus oli seitsemän viikkoa ja tutkimuksessa kokeiltiin kolmea eri annosta lumelääkkeen ohella. Seurantaa jatkettiin vuoteen saakka. Tupakoitsijoita luokiteltiin tapojen, riippuvuuden ja sosiaalisen tilanteen mukssn (mm. Fagerströmin testi, muita tupakoivia perheessä jne.). Logistisella mallilla bupropionilla todettiin olevan annosriippuvasti vaikutusta kaikentyyppisillä tupakoijilla, joskin mm. vähäisempi savukemäärä ja miessukupuoli ennustivat bupropionin käytöstä riippumatta hyvää vastetta.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Keliakian yleisyys lapsiväestössä

Ruotsalaiset tutkivat keliakian yleisyyttä 690 oireettomalta 2-3-vuotiaalta lapselta. Kapillaariverinäytteestä etsittiin IgA-luokan vasta-aineita gliadiinia ja endomysiumia kohtaan. Yhteensä 13 lapselta löytyi endomysiumvasta-aineita ja yhdeksältä näistä diagnosoitiin myöhemmin keliakia. Niistä 22 lapsesta, joilta löytyi gliadiini- mutta ei endomysiumvasta-aineita, keneltäkään ei löydetty keliakiaa. Oireeton keliakia löytyi siis 1,3 %:lta tutkituista lapsista. Kun samasta ikäluokasta oli ennestään tiedossa oireisen sairauden yleisyys (0,7 %), voivat tutkijat päätellä keliakian kokonaisesiintyydeksi 2 %.

Per Ashorn

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030