Kohdunkaulan kirurgisten hoitojen myöhäisvaikutukset

Esiasteiden hoitojen kehittyminen on vähentänyt sairastavuutta ja kuolleisuutta kohdunkaulasyöpään. Hoidoilla saattaa kuitenkin olla myöhäisvaikutuksia seuraaviin raskauksiin ja synnytyksiin. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää kohdunkaulan esiastemuutosten kirurgisten hoitojen pitkäaikaisvaikutuksia. Käytössä oli syntymärekisterin, hoitoilmoitusrekisterin, kuolemansyyrekisterin sekä sairauskertomusten tietoja. Kohdunsuun hoidot oli tehty vuosina 1987-2003, hoidettuja naisia oli 25 827. Vertailuaineistona olivat syntymärekisterin tiedot samaan aikaan synnyttäneistä naisista, joilla ei ollut aiempia kohdunsuun hoitoja.

Maija Jakobsson

Aivovammasta toipumista on vaikeaa ennustaa

Väitöstutkimuksessa selvitettiin apolipoproteiini E (apoE) -genotyypin yhteyttä aivovammapotilaiden pitkäaikaistoipumisen ennusteeseen ja aivojen rakenteellisiin muutoksiin potilailla, jotka olivat saaneet aivovamman keskimäärin 31 vuotta aikaisemmin. Lisäksi tutkittiin mm. apoE-genotyypin yhteyttä vammamuutosten esiintyvyyteen aivojen magneettikuvauksessa vuoden kuluttua tapaturmasta.

Heli Hiekkanen

Crohnin taudin aktiivisuuden kajoamaton seuranta

Crohnin taudille on tyypillistä jaksoittainen, usein suolen seinämän syvempiin osiin ulottuva tulehdus. Tavanomaiset tulehduksen merkkiaineet CRP ja lasko eivät ole riittävän herkkiä suolen limakalvon tulehduksen arvioinnissa. Ulosteesta mitattavat, tulehduksen yhteydessä valkosoluista vapautuvat kalprotektiini ja laktoferriini ovat osoittautuneet luotettaviksi suolen tulehduksellisten ja ei-tulehduksellisen tilojen erotusdiagnostiikassa. Näiden ulosteen merkkiaineiden käyttökelpoisuudesta Crohnin taudin aktiivisuuden seurannassa on niukasti tietoa. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, miten ulosteen kalprotektiini ja laktoferriini korreloivat Crohnin taudin aktiivisuuteen ja toimivat seurannassa.

Taina Sipponen

Pieni annos sädehoitoa hävittää lymfoomakyhmyn

Kahdesti annettu sädehoito pienentää hidaskasvuisen lymfooman imusolmukekasvaimia tehokkaasti. Hoidetuista kasvaimista 84 % häviää kokonaan.

Sirkku Jyrkkiö

Takrolimuusista apua krooniseen kynsivallintulehdukseen

Takrolimuusi on vahvaa kortikosteroidia tehokkaampi kroonisen kynsivallintulehduksen hoidossa. Tähän johtopäätökseen tulivat kreikkalaistutkijat 45 potilaan satunnaistetussa tutkimuksessa.

Sirkku Peltonen

Ympärileikkaus näyttää ehkäisevän HIV:n leviämistä

Poikien ja miesten ympärileikkaus saattaa ehkäistä sekä HIV:n että muiden sukupuoliteitse tarttuvien tautien leviämistä. Sekä nyt julkaistun että aiemman tutkimuksen takia Amerikan lastenlääkärien kattojärjestö American Academy of Pediatrics arvioi uudestaan kantansa ympärileikkaukseen.

Hanna Nohynek

Uutta tietoa nuorten kilpaurheilijoiden äkkikuolemista

Hypertrofinen kardiomyopatia on selvästi yleisin nuorten kilpaurheilijoiden äkkikuoleman aiheuttaja, ilmenee Yhdysvalloissa tehdystä laajasta selvityksestä. Muita harvinaisempia äkkikuoleman aiheuttajia olivat sepelvaltimoanomaliat, sydänlihastulehdus, oikean kammion arytmogeeninen kardiomyopatia sekä hengenvaarallisia rytmihäiriöitä aiheuttavat ionikanavasairaudet.

Juhani Airaksinen

Alkoholin liikakäyttö aiheuttaa masennusta - ei päinvastoin

Alkoholin liikakäyttöön liittyy lisääntynyt masennuksen riski, mutta aiheuttaako alkoholinkäyttö masennusta vai lisääntyykö alkoholinkäyttö alkavan masennuksen myötä? Avoin kysymys on ollut, olisiko alkoholinkäyttö yritys lääkitä uhkaavaa masennusta.

Raimo K. R. Salokangas

Lisääkö synnytyksenaikainen sikiövalvonta STAN-laitteella sittenkään synnytysturvallisuutta?

- Sikiön synnytyksenaikaista hapenpuutetta voidaan arvioida analysoimalla sikiön sydämen elektrokardiogrammia STAN-laitteen avulla. Tässä järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin STAN-laitteen tuomaa lisäarvoa pelkkään kardiotokografiaseurantaan (KTG) verrattuna.

Kati Tihtonen, Riitta Grahn, Minna Kaila

Onko uloshengityksen typpioksidin mittauksesta hyötyä lasten astman diagnostiikassa ja hoidossa?

- Uloshengityksen typpioksidipitoisuuden (FeNO) on ajateltu kuvaavan hengitysteiden eosinofiilisen tulehduksen vaikeusastetta.

Tuomas Jartti, Maria Wendelin-Saarenhovi, Jaakko Hartiala, Timo Vanto

Lääketutkimustietoa on vaikea soveltaa iäkkäisiin Esimerkkejä sydän- ja verisuonisairauksia ehkäisevästä lääkehoidosta

- Potilaita valitaan lääketutkimuksiin usein erittäin tiukoin kriteerein. Tämä vaikeuttaa tulosten yleistämistä etenkin hyvin iäkkäiden potilaiden hoitoon.

Ismo Räihä, Tiina Varis

Iäkkäiden potilaiden kokonaislääkitystä on syytä arvioida säännöllisesti kotihoidossa

Helsingin terveyskeskuksen Polyfarmasia-hankkeessa selvitettiin monilääkityksen ja kliinisesti merkittävimpien yhteisvaikutusten (D- ja C-luokan interaktiot) yleisyyttä, haitallista päällekkäiskäyttöä sekä iäkkäille sopimattomien lääkkeiden (antikolinergiset lääkeaineet, pitkävaikutteiset bentsodiatsepiinit) käyttöä. Selvitys oli osa nykytilakartoitusta, jonka perusteella pyrittiin kehittämään yhtenäinen toimintamalli lääkehoidon seurantaan ja arviointiin kotihoidossa.

Taina Jokinen, Jyrki Vanakoski, Liisa Skippari, Merja Iso-Aho, Riitta Simoila

Nivelreumapotilaiden munuaissairaudet

Nivelreumapotilailla havaitaan usein myös kliinisiä munuaislöydöksiä. Nivelreumaan liittyviä syitä tähän ovat AA-amyloidoosi, mesangiaalinen glomerulonefriitti ja lääkitys. Antireumaattisten peruslääkkeiden yhdistelmähoidon munuaisturvallisuudesta on vain niukasti tutkittua tietoa. Lääkehoidon optimoimiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että hoitavalla lääkärillä on käytössään mahdollisimman tarkka arvio potilaan munuaiskerästen suodattumisnopeudesta (GFR). Munuaisten toiminnan arvio on perinteisesti perustunut seerumin kreatiniinin mittaukseen, vaikka sen epäherkkyys GFR:n arvioinnissa on laajalti tiedossa.

Krista Karstila

Akillesjänteen repeämän leikkaustekniikka

Akillesjännerepeämän parasta hoitoa ei tiedetä, ja leikkaustekniikoita on lähes yhtä monta kuin leikkaajia. Tavallisimmat ovat jänteen päiden ompelu suoraan vastakkain ja suoran ompelun varmistaminen vahvikeläpällä. Vahviketekniikka antaa paremman vetolujuuden, mutta lisää riskiä haavaongelmiin. Akillesjännerepeämän leikkaushoidon tulokset ovat hyvät, mutta uudelleenrepeämät ja tulehdukset heikentävät paranemista.

Ari Pajala

Lapsen käytöshäiriöt ennakoivat elämänhallinnan ongelmia

Koherenssin tunteella tarkoitetaan kykyä tuntea elämänsä ymmärrettäväksi, mielekkääksi ja hallittavaksi, ja se liittyy terveyssuuntautuneeseen käyttäytymiseen. Monissa aikuisväestöllä tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu vahvan koherenssin tunteen ja eri tavoin mitatun hyvän terveyden välinen yhteys. Tässä väitöstutkimuksessa yhteys havaittiin jo nuoruusiässä.

Päivi-Leena Honkinen

Sartaanit tehottomia eteisvärinän uusimisen estossa

Sartaaneista ei ole apua eteisvärinän uusimisen estossa. Tähän murheelliseen johtopäätökseen tulivat italialaiset GISSI-tutkijat, jotka tutkivat valsartaania eteisvärinän uusimisen ehkäisyssä kardioversion jälkeen.

Juhani Airaksinen

Valproaatti ei sovi odottavan äidin epilepsialääkkeeksi

Valproaattia ei pitäisi käyttää ensisijaisena hoitona hedelmällisessä iässä olevien naisten epilepsiassa, toteavat epilepsialääkkeiden vaikutuksia syntyvään lapseen selvittäneet tutkijat.

Pertti Kirkinen

Dementikkojen kaltoinkohtelua on vaikea selvittää

Englannissa äskettäin tehdyssä kyselyssä selvisi, että kolmannes omaishoitajista tunnustaa kaltoinkohtelevansa hoidettaviaan. Lievää kaltoinkohtelua esiintyy puolessa hoitosuhteista.

Kaisu Pitkälä

Poikien itsetuhoisuutta voidaan ennustaa

Poikien itsetuhoisuutta voidaan ennustaa psykopatologiaa mittaavan seulan avulla, osoittaa Suomessa tehty ainutlaatuinen tutkimus. Mittari tunnisti 78 % vakavassa itsemurhavaarassa olevista pojista, mutta toisaalta virhetulkintojen mahdollisuus oli suuri. Samalla kun tutkimus nostaa esiin tärkeitä poikien itsetuhoisuutta ennakoivia tekijöitä, se tuo esiin harvinaisten tapahtumien ennustamisen vaikeuden.

Raimo K. R. Salokangas

Täi löytyy helpoimmin kosteista hiuksista

Päätäi löytyy paremmin kosteaa tukkaa kampaamalla kuin kuivista hiuksista ja hiusrajoista etsimällä. Tähän tulokseen tulivat saksalaistutkijat, jotka täiepidemian vallitessa tutkivat 304 koululaista, jokaisen kahdella menetelmällä.

Sirkku Peltonen