Turvapaikanhakijoiden terveysongelmat

Väitöstutkimuksessa selvitettiin Tampereen kaupungin vastaanottokeskukseen kymmenen kuukauden aikana 2003-2004 tulleiden 170 turvapaikanhakijan terveydentilaa, heidän kokemuksiaan kidutuksesta ja muusta väkivallasta ja heidän terveyspalvelujen käyttöään kuuden kuukauden seuranta-aikana. Lisäksi arvioitiin turvapaikanhakijoiden terveydenhuollossa käytettävissä olevia voimavaroja. Tutkimukseen osallistuneet olivat kotoisin 25 eri maasta ja heistä valtaosa oli nuoria aikuisia. Kaksi kolmasosaa oli miehiä ja viidesosa oli alaikäisiä.

Ilkka Pirinen

Polikliiniset synnytykset haastavat henkilökunnan tarkkanäköisyyden

Lapsivuodepsykoosin riskiryhmässä olevien äitien tunnistaminen on polikliinisten synnytysten yleistyessä aiempaa tärkeämpää. Koska äiti ja vauva viipyvät tavallisestikin synnytyssairaalassa enää korkeintaan kolme vuorokautta, sekä riskiryhmät että psykoosia ennakoivat oireet olisi havaittava tänä aikana. Myös avoterveydenhuollon seurannan merkitys korostuu.

Pertti Kirkinen

Lasten keuhkokuume hoituu kehitysmaissa myös antibioottimikstuuralla

Pakistanilaisissa lastensairaaloissa tehdyn tutkimuksen mukaan lääkkeen annostelutapa ei vaikuta lasten vaikean keuhkokuumeen hoitotulokseen. Tuloksilla on merkitystä kehitysmaissa, joissa esim HiB-rokotuskattavuus ja diagnoosin tarkentamismahdollisuudet ovat huonot ja kuolleisuus keuhkokuumeeseen on suurta. Suomalaisiin lapsipotilaisiin tuloksia ei voi yleistää.

Marjo Renko

Nopea siedätys onnistuu klopidogreeli-allergiassakin

Valtaosa asetyylisalisyylihaposta tai klopidogreelista allergisia iho-oireita saaneista potilaista voi lyhyen polikliinisen siedätyshoidon jälkeen käyttää näitä lääkkeitä menestyksellisesti. Lääkkeitä on kuitenkin käytettävä siedätyksen jälkeen säännöllisesti, koska allerginen reaktio todennäköisesti uusii lääkkeen unohtamisen tai tauon jälkeen lääkitystä uudelleen aloitettaessa. Toisaalta käyttöpakko voi olla eduksi varsinkin lääkeverkkoputkia käytettäessä.

Juhani Airaksinen

Geenitesti on hyödyllinen keliaakikon sukulaisten keliakiariskin arvioinnissa

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Kuopion yliopistossa tehdyssä keliakian perinnöllisyyttä koskevassa sukututkimuksessa löydettiin kaksi uutta keliakiaan liittyvää geenialuetta. Tutkimukseen osallistui 60 itäsuomalaista perhettä. Tutkimuksessa todettiin, että vähäoireinen keliakia on yleinen keliaakikkojen sukulaisten keskuudessa ja että keliaakikkojen sukulaisten perinnöllistä sairastumisriskiä voidaan kartoittaa HLA-geenimäärityksellä. HLA-geenien todettiin vaikuttavan keliakian taudinkuvaan.

Hannele Karinen

Valtimo-laskimofisteli alaraajan verisuonten ohitusleikkauksissa

Alaraajan verenkiertohäiriöt ovat yksi valtimonkovettumistaudin ilmenemismuodoista. Väestön vanhetessa ja diabeteksen yleistyessä alaraajan verenkiertohäiriöt ovat yhä tavallisempia. Ns. kriittisessä iskemiassa potilaan huono verenkiertotilanne johtaa raajan menetykseen ilman verenkiertoa korjaavia toimenpiteitä. Alaraajan ohitusleikkausten tavoitteena on raajan säästäminen ja potilaan liikuntakyvyn ja elämänlaadun säilyttäminen.

Katariina Laurila

Luotettava menetelmä pienten rintamuutosten diagnostiikkaan

Rinnan pienet kasvaimet tai mikrokalkkimuutokset, joina etenkin syövän esiasteet usein ilmenevät, huomataan yleensä seulontamammografiassa jo ennen kuin ne aiheuttavat oireita. Yleensä ne eivät tunnu käsin rintaa tunnustelemalla eivätkä tavallisesti erotu luotettavasti myöskään kaikututkimuksessas, jota käytetään kookkaampien kasvainten näytteenoton ohjauksessa. Mammografiaohjattua näytteenottoa varten on kehitetty stereotaktinen menetelmä, jossa tietokoneohjelma määrittää kahdesta mammografiakuvasta rintamuutoksen tarkan sijainnin. Näytteenottoneulan sijainti suhteessa muutokseen tarkistetaan vielä ennen näytteenottoa varmennuskuvin.

Anna Sutela

Seulakysymyksillä virtsatieinfektion jäljille

40 % antibioottikuureista jää kirjoittamatta, kunhan lääkäri selvittää kolme olennaista asiaa epäillessään potilaaltaan virtsatieinfektiota. Seulakysymyksiksi osoittautuivat virtsaamiseen liittyvä kirvely tai epämukavuus ja valkosolut tai nitriitit virtsassa. Jokainen yksinäänkin oli yhteydessä positiiviseen bakteeriviljelyyn, mutta todennäköisyys lisääntyi positiivisten vastausten myötä (0+: 23 %, 1+: 43 %, 2+: 69 %, 3+: 89 %). Jos positiivisia vastauksia ei ole tai on vain yksi, kirjoittajat suosittelevat tilanteen varmistamista bakteeriviljelyllä ennen antibioottikuurin määräämistä. Kanadalaiset yleislääkärit kartoittivat tutkimuksessaan 422:n virtsatieinfektiosta kärsivän naisen oireita ja virtsalöydöksiä.

Katariina Korkeila

Avoin soikea ikkuna aivohalvausriski iäkkäilläkin?

Avointa soikeaa ikkunaa ja paradoksaalista embolisaatiota on pidetty merkittävänä nuorten salasyntyisen aivohalvauksen syynä. Baselissa selviteltiin perusteellisesti 503 peräkkäisen aivohalvauspotilaan vaaratekijöitä. Avoin soikea ikkuna oli huomattavasti yleisempi löydös salasyntyisen aivohalvauksen yhteydessä (n = 227) kuin niillä potilailla, joiden aivohalvaukselle löytyi muu aiheuttaja. Yli 55-vuotiaillakin ero oli huomattava (28 % vs. 12 %,) ja vielä selvempi ero ryhmien välillä oli, jos aukkoon liittyi eteisväliseinän aneurysma (15 % vs. 4 %). Molemmat löydökset säilyivät monimuuttujamalleissakin itsenäisinä aivohalvauksen vaaratekijöinä myös iäkkäillä potilailla. Löydökset viittaavat siihen, että paradoksaalinen embolisaatio saattaa aiheuttaa osan aivohalvauksista iäkkäilläkin potilailla. Embolisaation mahdollistavan eteisväliseinäaukon sulku katetritoimenpiteellä on helppo ja pieniriskinen toimenpide, mutta pitävää näyttöä sen hyödyistä ei vielä ole.

Juhani Airaksinen

Nollatoleranssi tavoitteeksi synnytyssalissakin

Erilaisiin synnytyksen aikaisiin tapahtumiin tarvitaan selkeät toimintaohjeet, todetaan synnytysasfyksioihin johtaneita tapahtumia selvittäneessä ruotsalaistutkimuksessa. Käytännön yhteistyö olisi suunniteltava ja harjoiteltava tarkoin, eikä turvallisuusohjeiden ja hälytysjärjestelmien merkitystäkään pidä aliarvioida. Kirjoittajat huomauttavat, että synnytyssaleissa olisi paljon oppimista lentoliikenteen turvallisuuskulttuurista.

Pertti Kirkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030