Hammasperäisen infektion aiheuttama endokardiitti

Hammasperäisten infektioiden tiedetään lisääntyneen viime vuosina, ja vakaviin yleisinfektioihin johtaneita tapauksia hoidetaan suu- ja leukakirurgian klinikoilla joka viikko.

Jouni Soinila, Seppo Voutilainen

Perusterveydenhuollon kehityslinjoja Pohjoismaissa

- Pohjoismaiden samankaltaisuus väestön elintason, koulutuksen ja terveydentilan suhteen tekee maista kiitollisen kohteen vertailevalle terveydenhuollon tutkimukselle.

Pia Maria Jonsson

Heikentyvätkö tarttuvien tautien laboratoriopalvelut?

- Kilpailuttamisvelvoitteen pelätään heikentävän laboratoriopalveluja. Myös potilasturvallisuus voi vaarantua jos valitaan hinnaltaan halvin palvelu, joka ei ole yhtä korkealaatuinen kuin aikaisemmat.

Kirsti Riihelä, Anja Siitonen

Valtimojäykkyys sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijänä

Ihmiskehon suurilla verisuonilla on tärkeä verenpainetta tasaava vaikutus. Kuten muutkin elimet, verisuonisto rappeutuu kuitenkin iän myötä. Ikääntymisen myötä elimistön suuret valtimot menettävät kimmoisuuttansa ja jäykistyvät. Seurauksena tästä systolinen verenpaine nousee tasaisesti iän myötä, mutta diastolinen verenpaine kääntyy yleensä laskuun noin 60 ikävuoden jälkeen. Systolisen ja diastolisen verenpaineen ero, pulssipaine, joka kuvastaa valtimoiden jäykkyyttä, nousee tästä syystä jyrkästi keski-iän jälkeen. Valtimoiden jäykistymisellä on monta tärkeää seurausta. Kun systolinen verenpaine nousee, sydämen kuormitus ja hapenkulutus nousevat. Toisaalta laskeva diastolinen paine vähentää sydämen sepelvaltimoiden verenvirtausta ja hapensaantia. Näin ollen valtimoiden jäykistyminen lisää sydämen riskiä joutua tilanteeseen, jossa sydänlihas kärsii hapenpuutteesta.

Mats Rönnback

Epilepsian ja epilepsialääkityksen vaikutukset hedelmällisyyteen

Epilepsiaan on todettu liittyvän lisääntymishormonien säätelyn häiriöitä, jotka voivat ilmetä esimerkiksi kuukautiskierron muutoksina sekä hedelmällisyyden heikkenemisena. Häiriöt voivat olla epilepsian aiheuttamia, mutta myös epilepsialääkityksen tiedetään aiheuttavan lisääntymisterveyden muutoksia. Naisilla hormonaalisia muutoksia on tutkittu aiemmin erityisesti karbamatsepiinin ja valproaatin käyttäjillä, joista valproaatin on todettu liittyvän kuukautiskierron häiriöihin ja munasarjojen monirakkulataudin lisääntymiseen. Epilepsialääkityksen vaikutuksia miesten hedelmällisyyteen ei ole aiemmin selvitetty.

Eeva Löfgren

Kohdunkaulan syövän esiasteiden hoito ei poista syöpäriskiä

Kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden patofysiologiaa on tutkittu viime vuosina runsaasti. Samalla on yleismaailmallisesti muutettu irtosolunäytteiden ja esiasteiden luokittelua ja diagnostisia määritelmiä. Taudilla on vahva yhteys papilloomavirusinfektioon ja tautiprosessi tapahtuu todennäköisesti epiteelin sisäisestä esiasteesta (CIN III, vaikea dysplasia tai ca in situ) invasiiviseksi syöväksi. Vuosien myötä on näiden esiasteiden hoitoa muutettu varsinkin hedelmällisessä iässä olevilla naisilla siten, että hysterektomian asemasta on tehty säästävämpi toimenpide, jossa pelkästään muutosalue poistetaan. Potilaita seurataan irtosolunäyttein vähintään 5 vuotta.

Pertti Kirkinen

Osittain suojaavasta malariarokotteesta hyviä kokemuksia Mosambikissa

Eri tavoin suojaavia malariarokotteita on kehitetty pitkään, mutta laihoin tuloksin. Täydellisesti ja pitkäaikaisesti suojaavan rokotteen ideasta ollaan luopumassa, sillä osittainkin suojaavalla rokotteella on arvioitu olevan huomattavia myönteisiä terveysvaikutuksia.

Hanna Nohynek

Teriparatidia vai alendronaattia, kun glukokortikoidit aiheuttavat osteoporoosin?

Glukokortikoidien aiheuttaman osteoporoosin ehkäisyyn ja hoitoon käytetään bisfosfonaatteja. Glukokortikoidit heikentävät luustoa etenkin lamaamalla luuta rakentavien osteoblastien toimintaa. Bisfosfonaatit vähentävät luun resorptiota, kun taas teriparatidi lisää luun rakentumista osteoblasti-aktivaation kautta.

Camilla Schalin-Jäntti

Amerikkalaisprofessorit nostavat julkisen terveydenhuollon yksityisen edelle

Mielipidemittausten mukaan suurin osa suomalaisista on valmis maksamaan korkeat veronsa, kunhan terveydenhuollon palvelut ovat hyvätasoisia ja kaikkien kansalaisten saatavilla. Miten terveyspalvelut tulisi järjestää, jotta veroeurolla saataisiin aikaan mahdollisimman suuri terveyshyöty?

Sirkku Jyrkkiö

Aiheuttaako kullattu sepelvaltimostentti allergiaa?

Kulta-allergia on nikkeliallergiaa harvinaisempi ja vähemmän tunnettu metalliallergia. Aiemmassa suomalaistutkimuksessa kulta-allergia todettiin 7,7 %:lla tutkituista. Kultaa käytetään myös sepelvaltimostenteissä, ja stenttien aiheuttama mahdollinen allergisoituminen kullalle on kiinnostanut ruotsalaistutkijoita nyt jo toisen julkaisun verran. Tutkimukseen saatiin mukaan 147 potilasta, joille oli asennettu kullattu sepelvaltimostentti. Heistä 37 % oli allergisia kullalle. Vertailumateriaalina tutkijat käyttivät klinikalla testattuja ihottumapotilaita, joista 19 %:lla oli kulta-allergia. P-arvoksi saatiin alle 0,001. Ero olisi ehkä ollut vielä suurempi, jollei kontrolliryhmä olisi koostunut ihottumapotilaista. Suomalaistutkimuksen prosenttiluvut voisivat siksi olla lähempänä hyvän kontrolliryhmän lukuja. Tutkimus oli retrospektiivinen ja viittaa siihen, että kullattu stentti voi aiheuttaa allergisoitumista. Tutkijat eivät kuitenkaan ottaneet kantaa siihen, voisiko allerginen reaktio stentin ympärillä vaikuttaa stentin auki pysymiseen. Toivottavasti joku ryhtyy tutkimaan asiaa.

Sirkku Peltonen

Aivoinfarktipotilaille toimintaterapiaa

Aivoinfarktin jälkeen toimintaterapiaa saaneet potilaat olivat itsenäisempiä päivittäisissä toiminnoissa kuin normaalin hoitokäytännön mukaan hoidetut potilaat, todettiin toimintaterapian vaikutusta aivoinfarktipotilaiden toimintakykyyn selvittäneessä meta-analyysissa. Potilaat olivat 55-87,5-vuotiaita ja aivoinfarktin aiheuttama vammautuminen vaihteli lievästä vaikeaan. Tutkijat toteavat, että kohdennettu toimintaterapia vähentää lisäksi esim. kuoleman tai jatkuvan avuntarpeen riskiä. Arvion mukaan 11 aivoinfarktipotilasta tulee hoitaa toimintaterapialla, jotta voidaan välttää yksi huono hoitotulos (NNT 11).

Jaana Suhonen

Laryngeaalinen hengenahdistus

Kurkunpään sairaudet hengenahdistuksen syynä voivat helposti unohtua, koska muut hengitysteitä ahtauttavat tilat, kuten astma ja keuhkoahtaumatauti, ovat paljon yleisempiä.

Leena-Maija Aaltonen, Anne Pitkäranta, Anssi R.A. Sovijärvi

Samanaikaisen alkoholiongelman ja masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoito parantavat ennustetta

Alkoholisteista 30-60 %:lla on kliinisesti merkittävä masennus, ja masennuspotilaista 10-30 %:lla on samanaikainen alkoholiongelma.

Antti Mikkonen

Ruoan energiatiheys ja annoskoko - avaimia painonhallintaan

Ruoan suuri energiatiheys johtaa tavallista suurempaan energiansaantiin.

Pertti Mustajoki

Miten tunnistat hengenvaarallisen vaikean sepsiksen

Sepsiksen oireet vaihtelevat; taudinkuva infektiofokuksineen voi olla selkeä, toisaalta tauti voi ilmetä kuumeettoman potilaan epämääräisinä oireina. Potilaan ollessa huonokuntoinen tulee aina muistaa epäillä infektiota ja siten vaikeaa sepsistä oireiden taustalla.

Sari Karlsson

Terveydenhuollon strategiat eivät ohjaa käytännön työtä

Sosiaali- ja terveydenhuollossa valmistellaan vuosittain useita alueellisia ja valtakunnallisia strategiahankkeita. Hyvin laaditun strategian tarkoitus on koota keskeiset tavoitteet ja keinot pitkäjänteiseksi toimintasuunnitelmaksi. Käytännössä strategiatyöhön liittyvä terminologia, käsitteet ja kieli ovat monille työntekijöille vaikeaselkoisia.

Mirja Tuomiranta, Raija Poutanen, Leena Silvennoinen-Nuora, Heimo Hemminki

Väestön suhtautuminen lääketieteellisten näytekokoelmien uudelleen käyttöön ja biopankkeihin

Kansalaisten näkemykset suostumuksen suhteen ovat jokseenkin ristiriitaisia.

Aaro Tupasela, Karoliina Snell, Sinikka Sihvo, Piia Jallinoja, Arja R. Aro, Elina Hemminki

Perintötekijät vaikuttavat glaukoomaan sairastumisen riskiin

Glaukooma on näköhermon degeneratiivinen sairaus, jossa ensisijaisesti tuhoutuvat verkkokalvon gangliosolut. Hoidon tavoitteena on estää taudin eteneminen vaikeaksi näkövammaisuudeksi. Tunnistamalla ajoissa vaaratekijöitä, jotka vaikuttavat taudin syntyyn tai taudin etenemiseen, voidaan ehkä estää tai ainakin hidastaa glaukooman aiheuttamaa näkövammaisuutta.

Eva Forsman

Sydän- ja verisuonitautien ehdokasgeenit

Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli selventää viiden ehdokasgeenin osuutta sydän- ja verisuonitautien riskitekijöinä. Aihetta lähestyttiin väestötasolla, kookkaita pohjoismaisia väestöotoksia ja ehdokasgeeniasetelmaa hyödyntäen. Kirjan ensimmäinen osatyö keskittyi trombomoduliinigeeniin (THBD), jota tutkittiin kahdessa suuressa suomalaisessa väestöotoksessa (FINRISKI-92 ja FINRISKI-97). Yhteyttä THBD-geenin ja sydän- ja verisuonitautien välillä ei kuitenkaan havaittu.

Kirsi Auro

Aivosähkötoiminnan hidastuminen hyväksi skitsofreniapotilaalle?

Väitöskirjan osatutkimuksissa tarkasteltiin klotsapiinihoitoa saavien skitsofreniapotilaiden aivosähkötoimintaa ja neuroimmunologisia tekijöitä, niiden korrelaatiota keskenään sekä kliiniseen vasteeseen. Tutkimuksessa selvisi, että klotsapiinin aiheuttama aivosähkötoiminnan hidastuminen ja vapaiden happiradikaalien tuotannon supistuminen korreloi positiivisesti lääkityksen tehoon. Klotsapiinin vaikutusta aivosähkötoimintaan on pidetty kliinisessä työssä merkkinä sen toksisuudesta ja aivotoimintaa haittaavana ilmiönä. Tässä tutkimuksessa kuitenkin selvisi melko yksiselitteisesti, että klotsapiinin aiheuttama hidasaaltojen lisääntyminen korreloi nimenomaan positiivisesti kliiniseen vasteeseen. Klotsapiinin aiheuttamien neurofysiologisten muutosten myötä voi myös arvioida lääkityksen tehokkuutta.

Andres Gross