Kansanterveyslaki 25 vuotta Terveyskeskukseen tullaan kun ei muuallekaan osata

Kansanterveyslain myötä 25 vuotta sitten Suomi astui perusterveydenhuollon järjestelmällään maailman kärkeen ja päätyi WHO:n mallimaaksi. Järjestelmän lastentaudeista on päästy, ja kansa on ottanut terveyskeskukset omakseen. Terveyskeskukseen mennään silloinkin, kun ei oikein tiedetä, minne mennä. Kansanterveyslaki 25 vuotta -juhlaseminaarissa ennakoitiin myös muutoksia: suuria terveyskeskuksia kritisoidaan nyt kasvottomiksi supermarketeiksi, joista pitäisi muokata turvallisia lähikauppoja. Huikeimpia näköaloja maalaili ruotsalainen kirjailija ja lääkäri Per Jersild, joka pohti terveydenhuollon tulevaisuutta ja priorisoinnin etiikkaa.

Suvi Sariola

Cochrane-katsaus Sähkösokkihoito skitsofreniassa

Sähkösokkihoito esiteltiin vuonna 1938 skitsofrenian hoitomuotona. Epäilykset hoidon turvallisuudesta ja tehokkaat psykoosilääkkeet syrjäyttivät sähkösokkihoidon 1950-luvulla. Länsimaissa sähkösokkihoidon aiheina ovat nykyisin lähinnä vakavat masennustilat. Monissa kehitysmaissa sähkösokkihoitoa on käytetty jatkuvasti myös skitsofrenian hoidossa, koska se on edullinen ja helposti saatavilla.

Helena Varonen

KT tutkitutti omalääkärijärjestelmää: Johtavat ylilääkärit väestövastuun vankka tukijoukko

Terveyskeskusten johtavat ylilääkärit osoittautuivat omalääkärijärjestelmän innokkaimmiksi kannattajiksi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen julkaisemassa tutkimuksessa väestövastuujärjestelmästä. Myönteisesti mutta esimiehiään epäröivämmin järjestelmään suhtautuvat terveyskeskuslääkärit. Kuntien sosiaali- ja terveystoimesta vastaavien johtajien sekä terveyslautakuntien puheenjohtajien asenteet olivat kaikkein kriittisimmät. Mitä paremmin vastaaja tunsi väestövastuujärjestelmän, sitä todennäköisemmin hän myös kannatti sitä. Tutkimus vahvistaa entisiä näkemyksiä: väestövastuujärjestelmä parantaa palvelujen saatavuutta, hoidon jatkuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Lääkärien palkkakustannukset omalääkärijärjestelmässä ovat 10-15 % suuremmat kuin perinteisessä terveyskeskusmallissa. Koska järjestelmä vähentää yksittäisten vastaanottokäyntien kustannuksia, kunnan terveydenhuollon kokonaiskustannukset kuitenkin pysyvät ennallaan.

Suvi Sariola

Karvediloli ja atenololi diabeteksessa

Beetasalpaajia on pidetty vähemmän suotavana lääkeryhmänä diabeetikoille, sillä beetasalpaajat lisäävät insuliiniresistenssiä ja vaikuttavat epäedullisesti veren lipidiarvoihin. Toisaalta tiedetään, että beetasalpaajista on oleellista hyötyä mm. sepelvaltimotaudin sekundaaripreventiossa sokeriaineenvaihdunnaltaan terveillä ihmisillä. Olisiko sittenkin mahdollista käyttää jotakin lukuisista beetasalpaajista nykyistä huolettomammin diabetespotilailla?

Robert Paul

Suomalaisrekisterit alkoholikuolemien tiedonlähteenä

Olemme usein kuulleet, miten erinomaisia suomalaiset henkilörekisterit ovat, ja niitä oikein käyttämällä voidaan saada tietoa, jota ei muissa maissa voitaisi ajatellakaan saatavan. Nyt ovat asialla Helsingin yliopiston sosiologian laitoksen tutkijat, jotka ovat yhdistäneet väestörekisteri- ja kuolemansyyrekisteritietoja. Rekisteritietoja yhdistämällä on mahdollista selvittää, missä määrin alkoholi on ollut osallisena eri kuolemantapauksiin. Tutkimusotos käsittää yli 18 000 miestä ja yli 2 800 naista, jotka kuolivat vuosina 1987-93. Henkilöt jaettiin viiteen eri sosiaaliluokkaan ja selvitettiin, missä määrin alkoholi on ollut myötävaikuttamassa kuolemaan eri sosiaaliryhmissä ja eri ikäkausina. Tapaukset on nähtävästi jouduttu käsittelemään tapaus tapaukselta käsin, joten aineiston kasaaminen on hatunnoston arvoinen uroteko.

Ilmaantuvuuden, uusintakohtausten ja kohtausten tappavuuden muutosten osuus sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemiseen Suomessa 1983-1992 FINMONICAn infarktirekisteritutkimuksen tulokset

Suomessa toimivat osana FINMONICA-projektia sydäninfarktirekisterit Pohjois-Karjalan ja Kuopion läänien sekä Turun ja Loimaan alueilla vuosina 1983-92. Rekistereihin kirjattiin tiedot jokaisesta näiden alueiden 25-64-vuotiaassa väestössä ilmaantuneesta sydäninfarktitapauksesta ja sepelvaltimotautikuolemasta. Infarktirekisteritutkimuksen lopulliset tulokset vahvistavat sepelvaltimotautikuolleisuuden jyrkän vähenemisen tutkimusalueilla. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että kuolleisuuden vähenemiseen ovat eniten vaikuttaneet onnistuneet sekundääri- ja primääripreventiotoimet. Akuutin kohtausvaiheen kuolleisuuden pieneneminen jäi yllättävän vähäiseksi etenkin Itä-Suomessa, mutta Lounais-Suomessa se näytti kuitenkin vaikuttaneen merkittävästi kuolleisuuden vähenemiseen.

Veikko Salomaa, Heikki Miettinen, Kari Kuulasmaa, Matti Niemelä, Matti Ketonen, Tapio Vuorenmaa, Seppo Lehto, Pertti Palomäki, Markku Mähönen, Pirjo Immonen-Räihä, Matti Arstila, Esko Kaarsalo, Harri Mustaniemi, Jorma Torppa, Jaakko Tuomilehto, Pekka Puska, Kalevi Pyörälä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 28/1997 Kommentteja

Kohonneen verenpaineen seurannassa olevien 35-54-vuotiaiden turkulaisten elintavat

Kohonneen verenpaineen vuoksi pitkäaikaisseurannassa olevien terveystietoisuus on varsin hyvä, mutta se ei välttämättä välity elintapoihin, ilmeni tutkimuksessa, jolla selvitettiin keski-ikäisten, ilman lääkitystä toimeen tulevien ravinnonsaantia ja liikuntatottumuksia Turussa. Suolan käytön ja tyydyttyneen rasvan saannin sekä alkoholin suurkulutuksen vähentämiseen ja täysjyvävalmisteiden, kasvisten, hedelmien ja marjojen käytön sekä liikunnan lisäämiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Vaikka puolet tutkituista oli saanut terveysneuvontaa edeltäneen vuoden aikana, eivät sen vaikutukset näkyneet tutkittavien elintavoissa toivotulla tavalla. Terveydenhuollossa tulisi kokeilla ja kehittää tehokkaiksi todettuja ruokavalioneuvonnan ja liikunnan ohjauksen malleja, joita voitaisiin toteuttaa terveyskeskusten ryhmissä.

Antti Jula, Ritva Seppänen, Tuula Aaltonen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 28/1997 Kommentteja

Histologinen rintabiopsia käyttäen digitaalista stereotaktista mammografiaohjausta

Mammografian laajan käytön vuoksi nykyään havaitaan herkemmin rintamuutoksia, jotka vaativat koepalan ottamista. Kirurginen biopsia on tähän saakka ollut standardimenetelmä. Jos biopsian kohde ei ole varmuudella tunnettavissa palpoiden, on se pitänyt merkitä metallilangalla mammografiaohjauksessa.

Wolf-Dieter Roth, Arto Haapanen, Timo Raudaskoski

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 28/1997 Kommentteja

Päihdepotilaan masennuksen arviointi ja hoito

Masennus on yleinen päihderiippuvuuden yhteydessä, mutta useimmat toipuvat ilman masennuslääkitystä vieroitushoidon ja päihteettömyyden avulla. Jos toipuminen ei käynnisty vieroitushoidon myötä, masennuslääkitys aloitetaan potilaan oltua 2-4 viikkoa ilman päihteitä. Vaikka masennuksen ennuste on päihderiippuvaisella potilaalla useimmiten hyvä, hoitamattomaan masennukseen liittyy itsemurhariski. Hoito on turvallista aloittaa sairaalassa, mutta suhteellisen lyhyt hoitoaika riittää. Retkahdusten esto on keskeinen tavoite jatkohoidossa. Lääkehoito, psykososiaaliset hoitomuodot ja itseapuryhmät sopivat rinnakkaisiksi hoitomuodoiksi. Hyvin suunniteltu hoito ja toipuminen masennuksesta kannustavat jatkamaan päihteettömyyttä.

Riitta Alaja

Suomenruotsalaisen väestön hyvä terveys ja työkyky "säästävät" miljardeja

Pohjanmaan rannikkokuntien ruotsinkielinen väestö siirtyy ennenaikaiselle eläkkeelle eli työkyvyttömyys-, työttömyys- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle huomattavasti myöhemmin kuin samojen kuntien suomenkielinen väestö. Myös heidän elinikänsä on pitempi; miehet kuolevat 8,7 ja naiset 4,8 vuotta vanhempina. Rahassa mitattuna ruotsinkielisten myöhäisempi eläkkeelle siirtyminen säästää vuosittain miljardeja. Kirjoittajien arvelun mukaan erot saattavat johtua ruotsinkielisen yhteisön sosiaalisesta pääomasta, jonka hyödyntäminen ylläpitää terveyttä.

Markku T. Hyyppä, Juhani Mäki

Sairaalaan lähettäminen tutkimuskohteena

Lähettääkö terveyskeskuslääkäri potilaan liian varhain vai liian myöhään sairaalaan ja onko sairaalaan lähettäminen aina aiheellista? Näkemyseroja esiintyy riippuen lähettävän lääkärin ja sairaalan arviosta, työskentely-ympäristöjen eroista ja vakiintuneesta käytännöstä sairaalaan lähettämisessä. Lähettämispäätöksen tekemiseen vaikuttavat lääketieteellisten seikkojen lisäksi mm. lähettämiseen liittyvät taloudelliset seuraamukset ja joskus jopa painostus potilaan taholta. Kirjallinen lähete nykymuodossaan ei näytä olevan riittävä väline terveyskeskuksen ja sairaalan välisessä tiedonsiirrossa. Lähetekäytäntöjen uudistaminen vaatii koettujen ongelmien analyyttistä tarkastelua ja uusien toimintamallien soveltamista arkipäivään.

Anu T. Toivanen, Päivi T. Rautava

Työterveyshenkilöstön näkemyksiä työnsä etiikasta

Työterveyslääkäreille ja työterveyshoitajille tehdyllä kyselytutkimuksella selvitettiin työterveyshuollossa vallitsevia eettisiä näkemyksiä, eettisen keskustelun yleisyyttä sekä ohjeiston ja koulutuksen tarvetta. Vastausten perusteella työterveyslääkärien ja -hoitajien käsitykset eettisistä kysymyksistä ovat varsin samankaltaisia. Tärkeimpinä hyvän työterveyshuollon ominaisuuksina pidettiin asiantuntemusta ja luottamuksellisuutta. Taloudellisuus ja kannattavuus sijoittuivat valinnassa viimeisiksi, kuten tehokkuus ja vaikuttavuuskin. Työterveyshuollon eettisistä toimintaperiaatteista annettuja ohjeita ei kovin hyvin tunnettu.

Mari Antti-Poika, Kari-Pekka Martimo, Timo Leino, Kitta Rossi

Lisinopriili ja normotensiivinen diabeetikko

Tämän vuosikymmenen suurimpia edistysaskelia diabeteksen hoidon alalla lienee havainto, että ACE:n estäjillä voidaan hidastaa munuaistaudin ilmenemistä myös normotensiivisillä diabeetikoilla, joilla on makro- tai mikroalbuminuria. Seuraava järkevä kysymys on, vaikuttaako ACE:n estäjä munuaistaudin ilmaantuvuuteen normotensiivisillä diabeetikoilla, joilla ei ole todettavissa mainittavaa albumiinin erittymistä (< 15 mg/l) virtsaan. Tähän kysymykseen haettiin vastausta EUCLID-tutkimuksessa (EURODIAB Controlled Trial of Lisinopril in Insulin Dependent Diabetes).

Robert Paul

Haimatulehduksen pikadiagnostiikka - Suomi maailmankartalle

Haimatulehduksen diagnostiikassa on pitkään ollut keskeisinä testeinä seerumin ja virtsan amylaasin (ja lipaasin) määrittäminen. Haiman tulehtuessa vapautuu kuitenkin muitakin entsyymejä, mm. trypsinogeeniä, josta on olemassa kaksi isoentsyymiä. Trypsinogeeni-2:n tubulaarinen resorptio on jostain syystä suhteellisen vaatimatonta, joten tätä isoentsyymiä erittyy virtsaan. Suomalaiset tutkijat HYKS:ssa ja Helsingin kaupungin sairaaloissa ovat pitkään kehitelleet liuskatestiä trypsinogeeni-2:n osoittamiseksi virtsasta. Nyt keksintö saa arvoisensa huomion, kun tuloksia esitellään maineikkaan NEJM-lehden sivuilla.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030