Onko niskakipu syynä nuorten päänsärkyyn?

Niska-hartia-alueen lihasarkuus olevan yleistä päänsärkyisillä nuorilla. Lihaskipu liittyi erityisesti päänsärkyyn, joka häiritsee jokapäiväistä elämää. Tämä särky ei helpotu särkylääkkeillä. Nuorilla kaularangan lievä kuluma on yllättävän yleistä, mutta sillä ei tutkimuksessa ollut yhteyttä päänsärkyyn.

Katri Laimi

Pienisoluista keuhkosyöpää sairastaville aivojen profylaktinen sädehoito

Pienisoluinen keuhkosyöpä on diagnoosivaiheessa usein laaja-alainen tauti. Tauti reagoi hyvin solunsalpaajahoitoon, mutta uusiutuu herkästi. Vain 5 % potilaista elää yli 2 vuotta. Noin 13 % kaikista keuhkosyövistä on pienisoluista keuhkosyöpää.

Sirkku Jyrkkiö

Glitatsonit ja sydämen vajaatoiminta

Tutkimustulokset glitatsonien (rosiglitatsonin ja pioglitatsonin) sydänturvallisuudesta menevät ristiin. Kesällä ilmestyneessä artikkelissa päädyttiin siihen, että rosiglitatsonia käyttäneille potilaille ilmaantuu kontrolleihin verrattuna tilastollisesti merkitsevästi enemmän sydäninfarkteja. Myös sydän- ja verisuonitautikuolleisuus oli suurempi, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Robert Paul

Vihdoinkin katsaus ejakulaatiokivusta

Ejakulaatiokipu tai orgasmin jälkeinen kipu on sukupuolitoiminnan häiriö, jota käsitteleviä julkaisuja on niukasti, eikä kirjoittajien mukaan yhteenvetoartikkeleita ole aiemmin tehty. Vaivan esiintymistiheydeksi on kuitenkin arvioitu 1-9,7 %.

Ossi Lindell

Lihavuus suojaa psykoosilta?

Lihavuus on noussut kiivaan terveysvalistuksen painopisteeksi. Monet tutkimukset tukevat tätä lähes hysteeriset mittasuhteet saavuttanutta kansallista projektia. Englantilaiset tutkijat selvittivät etenevällä tutkimusasetelmalla painoindeksin (BMI) ja psykiatrisen sairastavuuden välistä yhteyttä seuraamalla runsaan 15 000:n 45-64-vuotiaana tutkitun skotlantilaisen psykiatrisia sairaalahoitoja 29 vuoden aikana. Ilmeni, että tutkittavat, joiden BMI oli yhtä standardideviaatiota suurempi, joutuivat psykoosin, masennuksen tai ahdistuneisuuden vuoksi psykiatriseen sairaalahoitoon normaalipainoisia harvemmin. Alipainoisilla tilanne oli päinvastainen. Tulos oli miehillä ja naisilla samanlainen, eivätkä seuranta-aikaiset painon muutokset vaikuttaneet tulokseen. Sekoittavat tekijät oli otettu huomioon. Näyttääkin siltä, että keski-ikäisillä lihavilla on normaalipainoisia pienempi riski sairastua vakavaan psykiatriseen häiriöön. Yleissairauksissa tilanne on päinvastainen, mikä luonnollisesti tulee ottaa huomioon, kun arvioidaan tämän ilosanoman painoarvoa. Tutkijat peräänkuuluttavatkin riittävän laajojen ja pitkään jatkuvien, kontrolloitujen tutkimusten tarvetta, jotta voidaan luotettavasti arvioida, mitkä ovat painonhallintaan tähtäävien toimenpiteiden kokonaishyödyt ja -haitat.

Raimo K. R. Salokangas

Keliakiaa sairastavilla myös suurentunut Addisonin taudin riski

Tutkijat selvittivät rekisteritietojen avulla, onko keliakiapotilailla suurentunut riski sairastua myös Addisonin tautiin. Ruotsissa keliakia oli yhteensä 14 366 sairaalapotilaan uloskirjoitusdiagnoosina vuosina 1964-2003. Näille keliakiapotilaille poimittiin 70 095 verrokkihenkilöä väestörekisteristä, ja tämän jälkeen selvitettiin, kuinka moni sai seurannassa (aikaisintaan vuosi keliakiadiagnoosista vuoteen 2003 saakka) myös Addisonin taudin diagnoosinumeron. Tutkimuksesta selvisi, että keliakiapotilailla oli 11,4-kertainen riski sairastua Addisonin tautiin taustaväestöön verrattuna. Yhteys oli tilastollisesti merkitsevä ja koski sekä lapsi- että aikuispotilaita. Tulos oli riippumaton sokeritaudista ja sosiaaliluokasta. Kun verrokkiryhmää pienennettiin koskemaan vain sairaalahoidossa olleita henkilöitä, keliakiapotilaiden Addisonriski oli 4,6-kertainen. Tutkijat suosittelevat suoraan keliakiaseulontaa kaikille Addisonin tautia sairastaville potilaille. Selkeästi suurentuneen tautiriskin takia keliakiapotilaita hoitavien lääkärien tulisi pysyä valppaana mahdollisten Addisonin tautiin viittaavien oireiden suhteen.

Camilla Schalin-Jäntti

Vitamiinit eivät estä sydäntapahtumia

Antioksidantit eivät suojanneet sydäntapahtumilta tutkimuksessa, jossa satunnaistettiin 8 171 vähintään 40-vuotiasta naista antioksidantti tai lumeyhdistelmäryhmiin. Naisilla oli sydän- ja verisuonitauti tai sen riskitekijöitä (>= 3) ja ryhmät olivat C-vitamiini/lume, E-vitamiini/lume tai beeta-karoteeni/lume. Mikään antioksidanteista ei suojannut sydäntapahtumilta 9,4 vuoden seuranta-aikana. Jos analyyseista poistettiin valmisteita epäsäännöllisesti käyttäneet, E-vitamiini vähensi sydäntapahtumia 13 % (p = 0,04). Sekä C- että E-vitamiinia käyttäneillä aivohalvaukset vähenivät 31 % (p = 0,03).

Katariina Korkeila

Nuorten aikuisten psyykkinen oireilu: riskitekijät ja terveyspalvelujen käyttö

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa nuorten aikuisten psyykkisen oireilun yleisyyttä ja kehityskulkuja, lapsuudenaikaisia ja ajankohtaisia riskitekijöitä sekä oireilevien henkilöiden terveyspalvelujen käyttöä.

Leena K. Kestilä, Seppo Koskinen, Laura Kestilä, Jaana Suvisaari, Terhi Aalto-Setälä, Hillevi Aro

Yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön tarvitaan aiempaa tehokkaampia hoitokeinoja

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö eli yleistynyt tuskaisuus on tavallinen, varhain alkava ja pitkäkestoinen ahdistuneisuushäiriö, joka esiintyy usein samanaikaisesti muiden ahdistuneisuushäiriöiden ja masennuksen kanssa.

Hannu Koponen, Ulla Lepola

Rintasyöpä ja raskauden ehkäisy

Raskaus ja synnytys eivät huononna aiemmin rintasyövän sairastaneiden ennustetta.

Aila Tiitinen

Lääkärin ammattitaito on tärkein tekijä, kun asiakas valitsee lääkärin

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisväestön merkittävinä pitämiä tekijöitä, jotka vaikuttavat lääkärin valintaan.

Pirjo Halonen, Pekka Mäntyselkä, Arto Vehviläinen, Jorma Takala, Esko Kumpusalo

Kiireettömän erikoissairaanhoidon perusteet Paikallinen käytäntö ohittaa usein valtakunnalliset kriteerit

Yhtenäiset kiireettömän erikoissairaanhoidon perusteet ovat olleet käytössä kaksi vuotta ja ne koskevat noin 200:aa hoitoa ja toimenpidettä. Selvitimme, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet perusteiden käyttöönottoon perusterveydenhuollossa Pirkanmaalla.

Ritva Heinämäki, Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Tiina Mäenpää, Minna Kaila

Aivojen GABA_C-reseptorit

Gamma-aminovoihappo (GABA) on keskushermoston tärkein ehkäisevä välittäjäaine. GABA-reseptorit jaetaan rakenteen ja farmakologisten ominaisuuksien perusteella kolmeen ryhmään. GABAA- ja GABAC-reseptorit ovat ionotrooppisia kloridikanavareseptoreita, kun taas GABAB-reseptorit ovat metabotrooppisia. Ionotrooppiset GABA-reseptorit koostuvat viidestä alayksiköstä, joita tunnetaan GABAC-reseptoreille kolme erilaista: r1, r2 ja r3. Väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää GABAC-reseptorien ilmentymistä ja toimintaa keskushermostossa, erityisesti hippokampuksessa.

Anniina Alakuijala

HNPCC-sukuihin kohdistettu paksu- ja peräsuolisyöpäseulonta vähentää kuolemia

Periytyvälle, ei-polypoottiselle paksusuolisyöpäoireyhtymälle (hereditary nonpolyposis colorectal cancer, HNPCC ) on tyypillistä jo nuorella iällä merkittävästi suurentunut riski eri syöpiin, suurimpana paksu- ja peräsuolisyöpään, kohdun runko-osan syöpään ja mahalaukun syöpään. Väitöskirjatyössä selvitettiin suomalaisen HNPCC-syöpäseulonnan tehokkuutta paksu- ja peräsuolisyövän sekä kohtusyövän osalta vertaamalla seulonnassa löytyneitä syöpätapauksia ilman seulontaa oireiden takia löytyneisiin. Väitöskirjan aineistona olivat soveltuvin osin Suomen HNPCC-rekisterin mutaationkantajat. Kaiken kaikkiaan lähes 600 henkilöä 111 HNPCC-suvusta oli mukana näissä tutkimuksissa.

Laura Renkonen-Sinisalo

Suomalaislasten näkövammaisuuden taustalla useimmiten perinnölliset tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin 1970- ja 1980-luvulla syntyneiden lasten näkövammaisuuden esiintyvyyttä, syitä ja riskitekijöitä Suomessa. Tutkimusaineisto saatiin näkövammarekisteristä, joka on yksi Stakesin valtakunnallisista tutkimus- ja tilastorekistereistä. Aineistoa täydennettiin Stakesin muista rekistereistä ja keskussairaaloiden potilastiedoista.

Sirkka-Liisa Rudanko

EKG-rekisteröintikohteet sydäninfarktin ja iskemian diagnostiikassa

Perinteinen sydäninfarktin ja sepelvaltimotautikohtauksen elektrokardiografinen (EKG) diagnostiikka perustuu laadullisiin piirteisiin 12-kytkentäisessä EKG:ssa. Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli parantaa EKG-diagnostiikkaa sydäninfarktin ja -iskemian havaitsemisessa. Lopullisena päämääränä on kehittää iskeemisen sydänsairauden automaattinen seulonta- ja monitorointimenetelmä. Väitöskirjatutkimuksen osatyöt tähtäsivät sydäninfarktin ja iskemian diagnostiikassa parhaiden rekisteröintipaikkojen löytämiseen yksittäisissä kytkennöissä ja parhaiden kvantitatiivisten EKG-muuttujien löytämiseen.

Paula Vesterinen

Sydämen positroniemissiotomografian analyysimenetelmät

Positroniemissiotomografia (PET) mahdollistaa lukuisien biologisesti aktiivisten molekyylien pitoisuuden mittaamisen ihmisen eri elimistä. Yksi tärkeimmistä sovelluskohteista on sydän, jossa tällä menetelmällä voidaan ainutlaatuisesti määrittää sydänlihaksen verenvirtausta, eri substraattien aineenvaihduntaa ja sydämen hermotusta. Tämän väitöstutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena oli kehittää menetelmä, jolla voidaan tarkasti tunnistaa ja määrittää sydämen toiminnallinen tila.

Alexandru Naum

Psykoosialttiit henkilöt ovat oireisia ja avun tarpeessa

Psykoosiin sairastumisalttiilla henkilöillä kyky selviytyä arkielämän haasteista on heikentynyt. Tämä koskee esimerkiksi opiskelua, työtä ja ihmissuhteita. Psykoosialttiuteen liittyy masennusta ja ahdistushäiriöitä sekä päihteiden käytön ja ruumiillisen oirehdinnan lisääntymistä. Koska psykoosialttiit ovat varsin monioireinen potilasryhmä, heidän hoitoonsa tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Psykoosiriskissä olevat henkilöt voidaan kohtalaisella luotettavuudella tunnistaa hoitoon hakeutuneiden joukosta. Riskikriteerien täyttyessä henkilöllä on noin 38 %:n riski sairastua psykoosiin seuraavan vuoden aikana.

Tanja Svirskis

Välitön rintarekonstruktio turvallinen rintasyöpäleikkauksen jälkeen

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä länsimaissa - Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain yli 4 000 naista, joista puolet alle 65-vuotiaina. Enemmistö rintasyöpäpotilaista paranee nykyisin sairaudestaan ja kuolleisuus on vähentynyt alle 20 %:iin. Hoidettavien ja hoidettujen potilaiden määrän kasvaessa hoidon vaatimien resurssien ja toisaalta hoidon jälkeisen elämänlaadun merkitys kasvaa.

Tuomo Meretoja

Gemsitabiinin aiheuttama tromboottinen trombosytopeeninen purppura

Gemsitabiinia saavista potilaista 0,015-1,4 % saa tromboottisen trombosytopeenisen purppuran (TTP). Myös muiden solunsalpaajahoitojen aikana on raportoitu TTP:aa. Mitomysiiniä saavilla potilailla TTP on todettu 4-15 %:lla potilaista, sisplatiinia saavista 2,6 %:lla.

Sirkku Jyrkkiö