Kiireettömän erikoissairaanhoidon perusteet Paikallinen käytäntö ohittaa usein valtakunnalliset kriteerit
Lähtökohdat
Yhtenäiset kiireettömän erikoissairaanhoidon perusteet ovat olleet käytössä kaksi vuotta ja ne koskevat noin 200:aa hoitoa ja toimenpidettä. Selvitimme, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet perusteiden käyttöönottoon perusterveydenhuollossa Pirkanmaalla.
Menetelmät
Kolmessa kaupungissa työskenteleville lääkäreille ja sairaanhoitajille (n = 15) järjestettiin fokusryhmähaastattelut, joiden litteroidusta aineistosta tehtiin sisällönanalyysi.
Tulokset
Lääkärit tunsivat kriteerit sairaanhoitajia paremmin, suhtautuivat niihin myönteisesti, näkivät niiden käytön hyödyt potilaiden terveyspalvelujen yhtenäistämisessä, mutta käyttivät niitä varsin vähän. Oman alueen vakiintuneet toimintamallit koettiin selviksi. Pisteytetyt kriteerit koetaan hyödyllisiksi, koska ne ovat selkeitä ja selvä työkalu myös potilaan kanssa keskusteltaessa. Toisaalta samoja kriteereitä voidaan pitää liian jäykkinä käytäntöön sovellettaviksi, erityisesti moniongelmaisille potilaille.
Päätelmät
Asenteet yhtenäisiä kriteerejä kohtaan ovat myönteiset perusterveydenhuollossa. Vähäisen käytön syyt liittyvät sekä itse kriteereihin että käyttäjiin ja vakiintuneisiin toimintamalleihin.
Kansallisessa terveyshankkeessa (1) laadittiin kiireettömälle hoidolle valtakunnalliset yhtenäiset perusteet (2), joiden tarkoituksena oli parantaa ja yhtenäistää erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuutta. Yhtenäiset kiireettömän erikoissairaanhoidon perusteet ovat ohjeita, jotka on tarkoitettu…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



