1. Lääkärilehti
  2. Tieteessä
  3. Yksityissektorin lääkärit kokevat potilastietojärjestelmien hidastuneen
Alkuperäis­tutkimus 44/2018 vsk 73 s. 2570 - 2580

Yksityissektorin lääkärit kokevat potilastietojärjestelmien hidastuneen

Lähtökohdat Yksityissektorin lääkärit ovat aiemmissa tutkimuksissa olleet melko tyytyväisiä käyttämiinsä potilastietojärjestelmiin, ja nyt selvitettiin tilannetta vuonna 2017. Edellisen tutkimuskerran jälkeen yksityissektori on liittynyt kansallisiin tietojärjestelmäpalveluihin.

Menetelmät Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä vuonna 2017. Artikkelissa esitetään yksityissektorilla työskentelevien vastaajien (n = 793) arviot kolmesta eniten käytetystä tuotemerkistä. Lisäksi arvioidaan muutosta vuodesta 2014.

Tulokset DynamicHealthin käyttäjät ovat edelleen tyytyväisimpiä. Acuten käyttäjien arviot olivat ennallaan ja Softmedicin käyttäjien huonontuneet. Arviot teknisestä vakaudesta ja nopeudesta olivat muuttuneet kriittisemmiksi. Tiedon saatavuuteen muista organisaatiosta koettiin yhä liittyvän ongelmia.

Päätelmät Kansalliset tietojärjestelmäpalvelut eivät ole ratkaisseet tiedonvaihdon haasteita, mutta ne ovat tuoneet uusia hitausongelmia. Tietojärjestelmät kaipaavat vielä kehittämistä sote-uudistusta ajatellen.

Yksityissektorin lääkärit kokevat potilastietojärjestelmien hidastuneen Kuva 1 / 2
   

Lääkärien kokemuksia potilastietojärjestelmien käyttäjinä on tutkittu vuosina 2010 (11 Vänskä J, Viitanen J, Hyppönen H ym. Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä kriittisiä. Suom Lääkäril 2010;65:4177–83.) ja 2014 (22 Vänskä J, Vainiomäki S, Kaipio J, Hyppönen H, Reponen J, Lääveri T. Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia. Suom Lääkäril 2014;69:3351–58.). Yksityissektorin lääkärien antamat arviot olivat molemmissa tutkimuksissa myönteisempiä (33 Lääveri T, Vainionmäki S, Kaipio J ym. Yksityissektorin potilastietojärjestelmät arvioitu 2014. Suom Lääkäril 2015;70:1660–7.,44 Lääveri T, Winblad I, Hyppönen H, Reponen J, Viitanen J, Antila KJ. Yksityislääkärien potilastietojärjestelmät arvioitu: kritiikkiä, mutta kiitostakin. Suom Lääkäril 2011;66:1565–71.) kuin julkisella sektorilla työskentelevien (55 Vainiomäki S, Hyppönen H, Kaipio J, Reponen J, Vänskä J, Lääveri T. Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioituna vuonna 2014. Suom Lääkäril 2014;69:3361–71.,66 Winblad I, Hyppönen H, Vänskä J ym. Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu: kaikissa on kehitettävää. Suom Lääkäril 2010;65:4185–94.). Käyttäjäkokemuksia yksityissektorin käyttämistä tuotemerkeistä ei ole juuri muissa yhteyksissä julkaistu, vaikka sekä ohjelmistotoimittajat että terveydenhuollon organisaatiot keräävät palautetta.

Potilastietojärjestelmiä lääkärin työvälineenä 2017 selvittäneen tutkimuksen suoritustapa, potilastietojärjestelmille annetut kouluarvosanat ja tiedonkulkua koskevien asenneväittämien tulokset on esitetty aiemmin Lääkärilehdessä (77 Saastamoinen P, Hyppönen H, Kaipio J ym. Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä ovat parantuneet hieman. Suom Lääkäril 2018;73:1814–9.). Tässä artikkelissa raportoidaan yksityissektorilla toimivien lääkärien antamat tuotemerkkikohtaiset arviot ja verrataan niitä vuoden 2014 tuloksiin.

Potilaskäynnit yksityisessä terveydenhuollossa ovat lisääntyneet 2000-luvulla.

Suurin yksityissektorin tietojärjestelmien toimintaympäristön muutos edellisen, vuoden 2014 tutkimuksen jälkeen on ollut viimeistenkin toimijoiden siirtyminen sähköiseen lääkemääräykseen alkuvuodesta 2017 (1.1.2014 kattavuus oli 10 %) ja suurimpien toimijoiden liittyminen kansalliseen potilastiedon arkistoon. Vuonna 2016 yksityissektorilla työskenteli päätoimisesti yli 5 000 lääkäriä, heistä 3 300 yksityisissä lääkärikeskuksissa ja yksityisvastaanotoilla. Kolme neljästä työterveyslääkäristä työskenteli yksityissektorilla. Potilaskäyntien vuosittaiset määrät yksityisessä terveydenhuollossa ovat lisääntyneet 2000-luvun aikana noin miljoonalla, ja käyntejä on nyt noin 3,7 miljoonaa vuodessa. Lääkärissäkäynnit terveyskeskuksissa ovat samalla ajanjaksolla vähentyneet 10 miljoonasta 7 miljoonaan, mutta avohoitokäynnit erikoissairaanhoidossa ovat lisääntyneet alle 6 miljoonasta noin 8 miljoonaan (88 Lääkärit Suomessa. Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2016. Suomen Lääkäriliitto.).

Aineisto ja menetelmät

Kyselytutkimukseen vastanneista 4 018 lääkäristä 793 ilmoitti työskentelevänsä yksityissektorilla (Liitetaulukko 1 artikkelin sähköisessä versiossa, www.laakarilehti.fi > Sisällysluettelot > 44/2018). Tutkimuksen suoritustapa, kohdejoukon rajaus ja edustavuus on esitelty aiemmassa artikkelissa (77 Saastamoinen P, Hyppönen H, Kaipio J ym. Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä ovat parantuneet hieman. Suom Lääkäril 2018;73:1814–9.).

Tuotemerkkikohtaiseen tarkasteluun valittiin 2 teknisiin ominaisuuksiin liittyvää asenneväittämää sekä 13 käyttöliittymien laatuun, 4 tiedon esitystapaan, 6 potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun, 3 lääkitykseen ja 10 yhteistyöhön ja tiedonkulkuun liittyvää väittämää (taulukko 1). Lisäksi vastaajien pääasiallisesti käyttämälleen järjestelmälle antamista kouluarvosanoista (4–10) laskettiin järjestelmäkohtaiset keskiarvot.

Lääkärit valitsivat myös järjestelmien viisi tärkeintä kehittämiskohdetta ja valintaa rajaamatta hyvin toimivia ominaisuuksia 17-kohtaisesta luettelosta. Molempia tuloksia tarkastellaan tuotemerkkikohtaisesti.

Tulokset raportoidaan erikseen niistä tuotemerkeistä, joista oli yli 25 vastausta. Näitä olivat DynamicHealth (n = 482), Acute (n = 187) sekä SoftMedic (n = 84). Näistä vain Acutella on käyttäjiä myös julkisella sektorilla, pääosin työterveyshuollossa.

Tilastoanalyysit tehtiin SPSS 22 -ohjelmistolla (IBM Corp., Armonk, NY). Menetelminä olivat χ2-testi (merkitsevyyden rajana p < 0,05) ja keskiarvojen vertailussa varianssianalyysi.

Tulokset

DynamicHealthin käyttäjät antoivat kouluarvosanalla mitattuna järjestelmälleen parhaan arvosanan (keskiarvo 7,39) ja Acuten käyttäjät heikoimman (66 Winblad I, Hyppönen H, Vänskä J ym. Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu: kaikissa on kehitettävää. Suom Lääkäril 2010;65:4185–94.,33). Näiden tuotemerkkien kohdalla arviot olivat lähes samalla tasolla kuin vuonna 2014. Softmedicin käyttäjien arviot olivat heikentyneet vuodesta 2014 (6,45 vs. 6,98) tilastollisesti merkitsevästi (p = 0,010).

Vastaukset kaikkiin väittämiin on esitetty verkossa julkaistavassa oheisaineistossa (Liitetaulukko 2).

Tekniset ominaisuudet

Kolmasosa Softmedicin käyttäjistä, puolet Acuten käyttäjistä ja kaksi kolmannesta DynamicHealthin käyttäjistä piti tietojärjestelmäänsä vakaana (taulukko 1). Acuten ja Softmedicin käyttäjien arviot teknisistä ominaisuuksista olivat huonontuneet vuodesta 2014 (Liitetaulukko 3). Kummassakin järjestelmässä hitaus ja yllättävät käyttökatkokset nousivat tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi (taulukko 2).

Yhteistyö ja tiedonkulku

Parantuneelle käytettävyydelle voidaan suoraan laskea rahallinen arvo.

Potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie valtaosan mielestä liikaa aikaa. Omassa organisaatiossa tietojen koettiin kulkevan varsin hyvin sekä lääkärien kesken että lääkärien ja hoitajien välillä. Tietojärjestelmät kuitenkin tukivat tiedonkulkua lääkärin ja potilaan välillä heikohkosti (taulukko 1). Tiedonhaun hankaluus Kanta-järjestelmästä oli keskeinen kehittämiskohde noin puolella vastaajista (taulukko 2). Mikään tuotemerkki ei noussut muiden yläpuolelle.

Lääkitys

Softmedicin käyttäjistä lähes puolet ja Acuten ja Dynamic Healthin käyttäjistä neljännes piti lääkitystiedon saatavuutta toisista organisaatioista hyvänä (taulukko 1). Tilanne oli parantunut kaikissa tuotemerkeissä, eniten Softmedicissa (Liitetaulukko 3). Sähköisen reseptin nosti esiin hyvänä toiminnallisuutena kaksi kolmannesta vastaajista (taulukko 2). Oman potilastietojärjestelmän tuottamaa lääkelistaa piti selkeänä pieni osa vastaajista (taulukko 1). Noin kolmanneksen mielestä tietojärjestelmät auttavat estämään lääkitykseen liittyviä virheitä (Liitetaulukko 1). Muiden tuotemerkkien käyttäjistä poiketen kolmannes Acuten käyttäjistä mainitsi lääkitysten interaktiotarkastuksen hyvänä toiminnallisuutena (taulukko 2).

Käyttöliittymien laatu

Vastaajat antoivat potilastietojärjestelmien käyttöliittymien laadulle yleisesti kriittisemmät arviot kuin vuonna 2014. Tyytymättömimpiä olivat Acuten käyttäjät (Liitetaulukko 3). Rutiinitehtävien suorittamisen koki suoraviivaiseksi kolmannes Acuten, puolet Dynamic Healthin ja kolmannes Softmedicin käyttäjistä (taulukko 1). Tarvittavien tietojen esiin saamista piti helppona neljännes Acuten ja puolet Dynamic Healthin ja Softmedicin käyttäjistä (Liitetaulukko 2).

Tiedon esitystapa

Radiologisten ja laboratoriovastausten saatavuuden ja esitystavan arvioi hyväksi alle puolet vastaajista (Liitetaulukko 2). Yhteenvetonäkymään oli tyytyväisiä pieni osa (taulukko 1).

Potilasturvallisuus ja hoidon laatu

Potilastietojärjestelmän virheellisen toiminnan aiheuttaman haittatapahtuman tai läheltä piti -tilanteen arvioi tapahtuneen vajaa viidennes vastaajista. Järjestelmien tuottamat muistutteet, huomautukset ja varoitukset koki tarkoituksenmukaisiksi joka neljäs vastaaja (Liitetaulukko 2). Neljä kymmenestä koki, että tietojärjestelmät auttoivat parantamaan hoidon laatua. Joka viides arvioi tietojärjestelmän tukevan hoitosuositusten noudattamista (taulukko 1).

Pohdinta

Potilastietojärjestelmän vakaa toimivuus ja hyvä käytettävyys ovat edellytyksiä organisaation sujuvalle toiminnalle ja lääkärin työlle työskentelysektorista riippumatta. Yksityissektorilla tietojärjestelmien luotettavuus ja toimivuus sekä käyttäjien tyytyväisyys mahdollistavat kannattavan liiketoiminnan. Tietojärjestelmien epäloogisuus ja hitaus sekä niistä johtuvat virheet aiheuttavat tehottomuutta ja turhautumista. Ne voivat vaikuttaa sekä työntekijöiden mielikuvaan työnantajasta että asiakkaiden mielikuvaan palveluntuottajasta. Parantuneelle käytettävyydelle voidaan suoraan laskea rahallinen arvo esimerkiksi lääkärin säästettynä tai tuottavampana työaikana.

DynamicHealthista annetut arviot ovat säilyneet pääosin ennallaan vuodesta 2014. Softmedicin käyttäjien mielipiteet ovat vuoden 2010 jälkeen muuttuneet selvästi kielteisemmiksi. Ohjelmistossa on tehty vuoden 2014 jälkeen isoja muutoksia, jotka ilmeisesti eivät ole kaikilta osin sujuvoittaneet lääkärin työtä: tietojärjestelmän vakauteen tyytymättömien osuus oli lisääntynyt 42 prosenttiyksikköä vuoden lukuihin 2014 verrattuna. Softmedicin käyttäjistä merkittävä osa kokee kuitenkin tiedon toisessa organisaatiossa määrätyistä lääkkeistä olevan helposti saatavilla ja 69 % mainitsi sähköisen reseptin hyvänä ominaisuutena. Acuten käyttäjien arviot asenneväittämiin ovat muuttuneet jonkin verran kielteisemmiksi. Erityisesti teknisen vakauteen ja nopeuteen liittyvät väittämät saivat selvästi huonommat arviot, vaikka kokonaisarvosana onkin pysynyt ennallaan.

Yhteistyö eri organisaatioiden lääkärien kesken koetaan huonosti toimivaksi.

Yksi tärkeimmistä muutoksista vuosiin 2010 ja 2014 verrattuna oli se, että tietojärjestelmien tekninen vakaus sai huonommat arviot ja hitautta raportoitiin enemmän; aiemmin näihin ominaisuuksiin oltiin varsin tyytyväisiä. Yksi selitys voi olla kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönotto vuoden 2014 jälkeen. Ne tuovat lisää tietoa saataville ja tietoa myös haetaan enemmän kuin aikaisemmin, ja tällöin hitauden ja epävakauden haitat korostuvat. Mikäli hitausongelmia ei pystytä korjaamaan, vaarana on, että Kanta-palveluja ei pystytä hyödyntämään tehokkaasti tulevassa sote-uudistuksessa.

Vaikka vuoteen 2014 verrattuna suurempi osa vastasi tiedon toisissa organisaatioissa määrätyistä lääkkeistä olevan helposti saatavilla, puolet vastaajista oli edelleen toista mieltä. Vain kymmenesosa vastaajista arvioi potilastietojärjestelmän tuottavan selkeän ja ajantasaisen lääkelistan. Reseptikeskus tuottaa nykyisin listan resepteistä ja niiden toimitustiedoista. Lääkitystiedon hallintaa tukevia parannuksia on suunniteltu reseptikeskukseen (99 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla. Lääkitysmäärittelyt. (päivitetty 13.10.2017) https://www.thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/ajankohtaista/lausuttavat-materiaalit/laakitysmaarittelyt), mutta jää nähtäväksi, riittävätkö ne korvaamaan yksityissektorin potilastietojärjestelmien lääkitystoiminnallisuuksien ilmeiset puutteet. Ne johtavat pahimmillaan potilasturvallisuuden vaarantumiseen (1010 Arvola T, Pommelin R, Inkinen S, Tammela O. Potilastietojärjestelmien turvallisuusriskit hallintaan. Suom Lääkäril 2012;67:955–61.). Vaikka sähköinen resepti keräsi runsaasti mainintoja hyvänä toiminnallisuutena ja sen on todettu helpottaneen lääkärin työtä (1111 Kauppinen H, Ahonen R, Mäntyselkä P, Timonen J. Medication safety and the usability of electronic prescribing as perceived by physicians – A semistructured interview among primary health care physicians in Finland. J Eval Clin Pract 2017;23:1187–94.), sen pakollisuus vuoden 2017 alusta herätti paljon keskustelua erityisesti ammatinharjoittajien ja yhtiömuotoisesti toimivien lääkärien näkökulmasta (1212 Syvälahti E. Onko Lääkäriliitto ollut paperiton paperitiikeri? Suom Lääkäril 2017;72:188–91.,1313 Parkkila-Harju M, Pärnänen H. Lain mukaan on toimittava, haasteista huolimatta. Suom Lääkäril 2017;72:189–90.). Heidän näkemyksiään erillistä reseptijärjestelmistä olisi hyvä kartoittaa erillisessä tutkimuksessa.

Lue myös

Yhteenvetonäkymien kehittymättömyyttä ei ole pidetty yhtä suurena ongelmana kuin julkisella sektorilla, vaikka puolet katsoo, että toiminnallisuutta ei ole tietojärjestelmässä lainkaan, ja vain kymmenesosa on tyytyväisiä eikä tilanteessa ole tapahtunut paranemista vuoteen 2014 verrattuna. Yksityissektorin toiminta on kuitenkin muuttumassa, ja jo nyt neljäsosa vastaajista nosti yhteenvetonäkymät keskeiseksi kehityskohteeksi. Mikäli tulevaisuudessa yksityissektorin vastaanotoille tulee yhä enemmän monisairaita, moniongelmaisia ja akuutisti huonokuntoisia potilaita, yhteenvetonäkymien ja lääkelistojen kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Jatkossa sekä tulevien maakuntien että palveluntuottajien on viimeistään syytä arvioida, riittääkö Kanta-palvelujen mahdollistama tietojenvaihto moniongelmaisten potilaiden saumattoman hoidon koordinointiin erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, nykyisen yksityissektorin ja sosiaalihuollon välillä. Tämän tutkimuksen perusteella myös yksityissektorilla yhteistyö eri organisaatioiden lääkärien kesken koetaan huonosti toimivaksi. Julkisella sektorilla on lisäksi toteutettu sellaisia tiedonjakoon tarkoitettuja kanavia, joihin yksityisellä sektorilla ei laajassa mittakaavassa ole pääsyä, kuten yhteisrekisterit ja aluetietojärjestelmät. Toisaalta isommilla yksityissektorin toimijoilla potilaat ovat samassa tietojärjestelmässä. Suunnitelmallista hoitovastuun siirtoa ja konsultaatioita helpottavat lähete-palautekanavat erityisesti erikoissairaanhoidon kanssa. Myös työterveyshuollon siirtyessä palveluntarjoajalta toiselle tiedot siirretään systemaattisesti sähköisestä potilastietojärjestelmästä toiseen asiakkaan niin salliessa.

On merkillepantavaa, että kummallakaan sektorilla minkään tuotemerkin käyttäjät eivät kokeneet tietojärjestelmien tuovan tietoa potilaiden hoidontarpeesta ja hoidon vaikuttavuudesta. Tulevan palvelujärjestelmäuudistuksen tavoitteiden toteutumisen kannalta on myös huolestuttavaa, että tietojärjestelmät eivät tue hoitosuositusten noudattamista.

Tutkimuksen heikkoudet ja vahvuudet

Kyselytutkimuksen rajoitteita on käsitelty aikaisemmissa artikkeleissa (77 Saastamoinen P, Hyppönen H, Kaipio J ym. Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä ovat parantuneet hieman. Suom Lääkäril 2018;73:1814–9.). Kyselyä ei ole räätälöity eri toimintaympäristöille tai erikoisaloille erikseen, joten se ei kerro esimerkiksi työterveyshuollon erityisvaatimusten toteutuksen onnistumisesta. Työterveyslääkärien kokemuksia on analysoitu aiemmassa tutkimuksessa (1414 Nissinen S, Martimo K-P, Kaleva S, Leino T. Työterveyslääkärien kokemukset potilastietojärjestelmien käytöstä. Suom Lääkäril 2016;71:1965–73.). Tulevaisuudessa joudutaan todennäköisesti kartoittamaan toimintaympäristöjä entistä tarkemmin.

Vastaaja on myös saattanut tulkita kysymyksen omaan toimintaympäristöönsä sopivaksi: yhdeksi keskeisistä kehittämiskohteista nousi aluetietojärjestelmän huono käytettävyys. Uskomme vastaajien tulkinneen tämän tarkoittavan yleisesti organisaatioiden välistä tiedonvaihtoa, sillä yksityissektorin lääkäreillä ei ole käytännössä pääsyä aluetietojärjestelmiin. Sivutoimisesti yksityissektorilla toimivia lääkäreitä kyselymme ei tavoita, elleivät he vastanneet toimivansa yksityissektorilla ja käyttävänsä yksityissektorilla käytössä olevaa potilastietojärjestelmää.

Emme kysyneet lääkäreiltä, mikä olisi heidän mielestään riittävä potilastietojärjestelmien käytettävyyden taso esimerkiksi kouluarvosanalla mitattuna. Tulosten perusteella on myös epäselvää, täyttääkö mikään käytössä oleva tuotemerkki potilastietojärjestelmien käytölle asetettuja tavoitteita: virheiden määrän väheneminen, potilasturvallisuuden paraneminen, tehokkuuden lisääntyminen ja varsinaiseen potilastyöhön säästynyt aika (1515 Pereira R, Duarte J, Salazar M, Santos M, Abelha A, Machado J. Usability of an electronic health record. 2012 IEEE International Conference on Industrial Engineering and Engineering Management (IEEM)2012:1568–72.).

Kaikkien kolmen tässä tutkimuksessa käsitellyn potilastietojärjestelmän suurimpia käyttäjiä olivat isot, verkostomaiset yksityissektorin palveluntuottajat, joiden toimintakenttä on samantyyppinen. Se koostuu työterveyshuollosta, perinteisestä avovastaanottopainotteisesta yksityisvastaanotosta ja muutamaan erikoisalaaan keskittyvästä leikkaustoiminnasta. Lisäksi tuotemerkeillä on paljon käyttäjiä työterveysvastaanotoilla. Ei siis ole todennäköistä, että lääkärien arviot eri tuotemerkkien käytettävyydestä johtuisivat työskentely-ympäristön tai toiminnan vaatimusten eroista.

Päätelmät

Kansallisten järjestelmien mukanaan tuomat vaatimukset, jotka liittyvät esimerkiksi muuttuneisiin työnäkymiin ja rakenteisen kirjaamisen lisääntymiseen, eivät ole olennaisesti helpottaneet yksityislääkärin työtä. Odotettuja hyötyjä ovat mm. hoidon laadun ja vaikuttavuuden seuraaminen ja parantaminen, hoitosuositusten noudattamisen seuraaminen, päällekkäisten tutkimusten välttäminen, parempi organisaatioiden välinen tiedonkulku tai yhteenvetonäkymien parantuminen. Yksityissektorin tietojärjestelmätoimittajilla on kiire reagoida sote-uudistuksen vuoksi muuttuviin tietojärjestelmätarpeisiin.

Kirjoittajat
Päivi Metsäniemi
LL, johtajaylilääkäri
YTHS
paivi.metsaniemi@yths.fi
Hannele Hyppönen
FT, tutkimuspäällikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Suvi Vainiomäki
LL, ylilääkäri
Turun hyvinvointitoimiala
Johanna Kaipio
TkT, tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
Jukka Vänskä
VTM, tutkimuspäällikkö
Suomen Lääkäriliitto
Peppiina Saastamoinen
FT, tutkija
Suomen Lääkäriliitto
Jarmo Reponen
LT, professori, radiologian ylilääkäri
Oulun yliopisto, lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksikkö ja Raahen sairaala
Tinja Lääveri
LL, kehittämispäällikkö
Oy Apotti Ab
infektiosairauksiin erikoistuva lääkäri
Helsingin yliopisto ja HUS Tulehduskeskus
Sidonnaisuudet

Päivi Metsäniemi: Työsuhde (Terveystalo –2018), luentopalkkiot (MSD, Orion).

Hannele Hyppönen, Suvi Vainiomäki, Johanna Kaipio, Jukka Vänskä, Peppiina Saastamoinen, Jarmo Reponen, Tinja Lääveri: Ei sidonnaisuuksia.

Faktat

Tästä asiasta tiedettiin

Yksityislääkärit ovat aiemmin olleet tyytyväisempiä käyttämiinsä potilastietojärjestelmiin kuin julkisen sektorin kollegansa.

Edellisen tutkimuskerran jälkeen yksityissektori on liittynyt kansallisiin tietojärjestelmäpalveluihin (sähköinen lääkemääräys ja potilastiedon arkisto).

Tämä tutkimus opetti

Yksityislääkärien tyytyväisyys käyttämiinsä potilastietojärjestelmiin ei ole parantunut sitten vuoden 2014.

Tuotemerkkien välillä on eroja, ja parhaat arviot saa DynamicHealth.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tuo myös yksityissektorille runsaasti potilastietojärjestelmiä ja tiedonkulkua koskevia muutostarpeita.

Muutoksen edellyttämää kehitystä ei ole tapahtunut muuten kuin sähköisen reseptin käytettävyyden näkökulmasta.

Kirjallisuutta
1
Vänskä J, Viitanen J, Hyppönen H ym. Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä kriittisiä. Suom Lääkäril 2010;65:4177–83.
2
Vänskä J, Vainiomäki S, Kaipio J, Hyppönen H, Reponen J, Lääveri T. Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014: käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia. Suom Lääkäril 2014;69:3351–58.
3
Lääveri T, Vainionmäki S, Kaipio J ym. Yksityissektorin potilastietojärjestelmät arvioitu 2014. Suom Lääkäril 2015;70:1660–7.
4
Lääveri T, Winblad I, Hyppönen H, Reponen J, Viitanen J, Antila KJ. Yksityislääkärien potilastietojärjestelmät arvioitu: kritiikkiä, mutta kiitostakin. Suom Lääkäril 2011;66:1565–71.
5
Vainiomäki S, Hyppönen H, Kaipio J, Reponen J, Vänskä J, Lääveri T. Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioituna vuonna 2014. Suom Lääkäril 2014;69:3361–71.
6
Winblad I, Hyppönen H, Vänskä J ym. Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu: kaikissa on kehitettävää. Suom Lääkäril 2010;65:4185–94.
7
Saastamoinen P, Hyppönen H, Kaipio J ym. Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä ovat parantuneet hieman. Suom Lääkäril 2018;73:1814–9.
8
Lääkärit Suomessa. Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2016. Suomen Lääkäriliitto.
9
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tiedonhallinta sosiaali- ja terveysalalla. Lääkitysmäärittelyt. (päivitetty 13.10.2017) https://www.thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/ajankohtaista/lausuttavat-materiaalit/laakitysmaarittelyt
10
Arvola T, Pommelin R, Inkinen S, Tammela O. Potilastietojärjestelmien turvallisuusriskit hallintaan. Suom Lääkäril 2012;67:955–61.
11
Kauppinen H, Ahonen R, Mäntyselkä P, Timonen J. Medication safety and the usability of electronic prescribing as perceived by physicians – A semistructured interview among primary health care physicians in Finland. J Eval Clin Pract 2017;23:1187–94.
12
Syvälahti E. Onko Lääkäriliitto ollut paperiton paperitiikeri? Suom Lääkäril 2017;72:188–91.
13
Parkkila-Harju M, Pärnänen H. Lain mukaan on toimittava, haasteista huolimatta. Suom Lääkäril 2017;72:189–90.
14
Nissinen S, Martimo K-P, Kaleva S, Leino T. Työterveyslääkärien kokemukset potilastietojärjestelmien käytöstä. Suom Lääkäril 2016;71:1965–73.
15
Pereira R, Duarte J, Salazar M, Santos M, Abelha A, Machado J. Usability of an electronic health record. 2012 IEEE International Conference on Industrial Engineering and Engineering Management (IEEM)2012:1568–72.
English summary

Private sector physicians feel their electronic health record systemshave become slower

BACKGROUND Finnish private sector physicians have been quite satisfied with their electronic health record (EHR) systems in previous studies. Since the last study, the private sector has become a part of the national Kanta services data system. In this article, we describe private sector physicians’ user experiences of their EHRs in 2017.

METHODS The data was collected by online survey in 2017. We studied the answers of physicians working in the private sector (n = 793). In this article we describe the answers given about the three most used EHR systems. Furthermore, we analyse changes compared to the survey conducted in 2014.

RESULTS Physicians using DynamicHealth are still the most satisfied with their EHR. The grades given to Acute have remained the same. Softmedic users have become less satisfied. The users point out problems with the stability and speed of the systems. There are still problems with health information exchange between organizations.

CONCLUSIONS The national Kanta services have not resolved the issues private sector physicians experience with information exchange, and they have presented new problems related to technical stability. From the point of view of the upcoming social and healthcare reform, the EHRs used by the private sector still need further development.

Etusivulla juuri nyt

Kommentti
Uuden ajan nomadit

– Uusien urien mahdollisuudet ovat moninkertaiset, kirjoittaa Marika Kandell.

Tieteessä
Verenpaineen suuri vaihtelu kuormittaa sydäntä pakkasella

Tutkimustulos tarjoaa lisätietoa mekanismeista, jotka voivat selittää suurempaa talviaikaista sairastuvuutta ja kuolleisuutta.

Tieteessä
Hedelmöityshoidot eivät lisää kromosomihäiriöitä

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu runsaasti kromosomien mosaikismia varhaisissa alkioissa.

Tieteessä
Vanhempien terveyskäyttäytyminen vaikuttaa lapsiin vuosikymmeniä

Sydänterveyden kannalta on tärkeintä ehkäistä sosiaalisia terveyseroja jo varhaisissa elämänvaiheissa.

Ajassa
Keskittämisasetukseen on luvassa korjauksia

Lääkäriliiton Heikki Pärnänen on tyytyväinen, että hallitus on tarttunut ongelmaan ripeästi.

Ajassa
Terhikki-numeron käyttö laajenee Kanta-palvelussa

Ammattihenkilöt voidaan yksilöidä Kanta-palvelussa Terhikki-numeron avulla henkilötunnuksen sijaan.