Kansallinen allergiaohjelma vaatii koulutusta ja työkaluja

Suomessa on arvioitu uudelleen allergioiden ehkäisyä ja hoitoa ja aloitettu kansallinen allergiaohjelma 2008-18, jonka koulutus on käynnissä sairaanhoitopiireissä. Ohjelman alkuvaiheessa selvitettiin hoitokäytäntöjä ja hoidon saatavuutta. Ohjelman keskeisiä tavoitteita on lisätä allergisten ihmisten immunologista sietokykyä sekä estää sairauden pahenemisvaiheita.

Paula Kauppi, Jari Kämäräinen, Tari Haahtela

Kiusaamiskäyttäytymisen yhteys mielenterveyshäiriöihin

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin ensi kertaa kiusaamisen yhteyttä luotettavasti määritettyihin mielenterveyshäiriöihin sekä fyysiseen terveyteen, päihteiden käyttöön, itsemurhayrityksiin ja rikoksiin. Tutkimusaineistoon kuului yli 500 alaikäistä nuorta, jotka olivat hoidossa suljetulla psykiatrisella akuuttihoito-osastolla Oulun yliopistollisessa sairaalassa viiden vuoden tutkimusjakson aikana vuosina 2001-2006. Osastojakson aikana määritettiin nuorten mielenterveyshäiriöt ja haastattelujen avulla kerättiin tiedot myös muista tutkimuksen kohteena olevista muuttujista. Tiedot tutkittavien tekemistä rikoksista saatiin Oikeusrekisterikeskuksen rikosrekisteristä, kun tutkittavat olivat 15-24-vuotiaita.

Anu-Helmi Luukkonen

Perintötekijöiden vaikutus varhaisten dementiasairauksien riskiin

Alzheimerin tauti ja otsa-ohimolohkorappeumat ovat yleisimpiä työikäisten dementiaa aiheuttavia eteneviä aivojen rappeutumissairauksia. Nämä muistisairaudet ovat taustaltaan monitekijäisiä. Kolme geenin, amyloidiprekursoriproteiini (APP), preseniliini 1 (PSEN1) ja preseniliini 2 (PSEN2), mutaatioiden tiedetään aiheuttavat harvinaisen periytyvän alle 65-vuotiaana ilmaantuvan Alzheimerin taudin. Osa otsa-ohimolohkorappeumista johtuu perimän muutoksista microtubule-associated protein tau (MAPT) ja progranuliini (PGRN) -proteiineja koodaavissa geeneissä. Näiden geenien mutaatiot selittävät kuitenkin vain osan Alzheimerin taudin ja otsa-ohimolohkorappeumien periytyvyydestä. Suomesta on kuvattu aiemmin vain muutamia PSEN1-mutaatioita ja yksittäiset APP- ja MAPT-geenien mutaatiot.

Johanna Krüger

Murtumapotilaiden osteoporoosia hoidetaan yhä huonosti
Osteoporoosimurtumat Mikkelin keskussairaalassa vuonna 2008

Kansainvälisten ja kansallisten selvitysten mukaan lonkkamurtumapotilaiden ja myös muiden postmenopausaalisten murtumapotilaiden osteoporoosi tunnistetaan huonosti ja hoidetaan puutteellisesti.

Tommi Kääriäinen, Ville Waris, Arja Kuukka, Aila Montonen, Pekka Waris

Jalkaterän vääntövammat

- Suurin osa jalkaterän alueen vääntövammoista on lieviä venähdyksiä ja hyväasentoisia murtumia. Käypä hoito näissä vammoissa on konservatiivinen: varaus kivun sallimissa rajoissa, kovapohjainen kenkä ja tukiteippaus.

Heikki Mäenpää

Lapsen selkäkipu

- Alaselkäkipu on tavallinen oire 10. ikävuoden jälkeen, noin joka viidennen tämänikäisen lapsen selkä oireilee.

Ilkka Helenius, Olli Pajulo

Ensisynnyttäjien näkemykset imeväisen ruokinnasta ja sen yhteydestä terveyteen

Tavoitteena oli selvittää ensisynnyttäjien näkemyksiä lapsen ruokinnasta ja varhaisen ravitsemuksen ja terveyden välisistä yhteyksistä. Tutkimus on osa viiden EU-maan yhteistä projektia. Tässä artikkelissa tarkastellaan Suomen tuloksia.

Heini Rousku, Erika Isolauri, Sari Laksio, Kirsi Laitinen

TT-kuvaus on säilyttänyt asemansa SAV-diagnostiikassa

Aivovaltimon pullistuman repeytymisen aiheuttama lukinkalvonalainen vuoto (SAV) on Suomessa yleisempi kuin muissa länsimaissa. Hoidon päämääränä on estää uudet repeytymät eristämällä valtimopullistuma joko leikkauksella (neurokirurgin suorittama klipsaus) tai suonensisäisesti platinakierukoilla täyttämällä (radiologin suorittama koilaus) kolmen vuorokauden kuluessa vuodosta. Tietokonekerroskuvaus (TT) on säilyttänyt asemansa SAV:n diagnostiikassa. Uusimmat laitteet näyttävät vuodon herkästi, ja varjoaineen käyttö yhdessä ohutleikkeiden kanssa mahdollistaa verisuonten ja valtimopullistumien tarkan kuvantamisen.

Pekka Jartti

Diabetes ja MBO voivat vaikuttaa aivojen aineenvaihduntaan

Sekä metabolinen oireyhtymä että tyypin 1 diabetes lisäävät kognitiivisten häiriöiden, aivoinfarktien, aivojen ennenaikaisen surkastumisen ja valkoisen aineen muutosten riskiä. Tärkeydestään huolimatta näiden muutosten syntymekanismia ei tunneta. Väitöstyössä tutkittiin aivojen glukoosin ja aineenvaihdunta-aineiden pitoisuuksia terveillä henkilöillä, joilla on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, ja henkilöillä, joilla on tyypin 1 diabetes. Tavoitteena oli saada uutta tietoa näihin tiloihin liitetyistä aivomuutoksista ja niiden syntymekanismeista.

Outi Heikkilä

Veren poikkeava tukostaipumus vaikeissa tukoksissa

Veren poikkeava tukostaipumus altistaa nuorena ilmaantuville laskimotukoksille ja harvemmin valtimotukoksille. Väitöstutkimuksessa tutkittiin tukostaipumuksen merkitystä vaikeiden tukosten yhteydessä ja dialyysiveritien tukos- ja ahtaumakomplikaatioissa vaikeaa kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Suoran trombiininestäjän lepirudiinin tehoa selvitettiin vaikeiden perinteiseen hepariinihoitoon reagoimattomien tukosten hoidossa. Lepirudiinin virallinen käyttöaihe on nykyisin hepariinin aiheuttaman verihiutaleiden määrän vähenemiseen liittyvän tukoksen hoito. Lepirudiinin kapea terapeuttinen alue edellyttää luotettavaa annosvasteen monitorointia. Nykyisin käytetty menetelmä perustuu aktivoituun osittaiseen hyytymisaikaan (APTT), mutta siinä on puutteita. Tutkimuksessa selvitettiin neljän muun spesifisen monitorointimenetelmän soveltumista lepirudiinin annosvasteiden arvioimiseen, myös kliinisesti tärkeiden sekoittavien tekijöiden, varfariinin ja lupus-antikoagulantin yhteydessä.

Birgitta Salmela

Runsassuolainen ravinto ja lihavuus heikentävät valtimosuonten toimintaa

Valtimosuonen toimintakykyä voidaan arvioida tutkimalla verisuonen sisäpinnan toimintaa, ns. endoteelifunktiota. Tällä tarkoitetaan yleensä endoteeliperäistä valtimosuonen relaksaatiota eli sileälihaksen rentoutumista, jonka suuruutta mitataan rengasmaisilla esisupistetuilla valtimosuonivalmisteilla muskariinireseptoristimulaation jälkeen sileälihashauteessa. Nykytiedon mukaan varhainen verisuonen endoteelidysfunktio, kertoo valtimonkovettumistaudin kehittymisen suurentuneesta riskistä.

Juha Ketonen (Lk)

PSA:n seulontakäyttö on räätälöitävissä

Osa miehistä voidaan vapauttaa PSA-mittauksista, jos PSA-arvoa tarkastellaan nykyistä hienojakoisemmin, ehdotetaan tuoreessa tutkimuksessa. Toinen PSA-mittauksia selvittänyt tutkimus päätyy toteamaan, että seulonnoista saatu näyttö on riittämätön.

Ossi Lindell

Vieläkö lääkettä painonhallintaan?

Tuoreen tutkimuksen mukaan paranneltu versio serotoniinireseptorin vaikuttajasta on avuksi painonhallinnassa.

Marko Vesanen

Endometriumin polyyppi hälyttää syövästä

Endometriumin polyyppi ei aiheuta kohtusyöpää, mutta hälyttää siitä usein.

Pertti Kirkinen

Raskausajan tupakointi vaikuttaa lapsen psyykeen

Äidin raskausaikainen tupakointi on syntyvän lapsen psyykkisen kehityksen riskitekijä, ilmenee tuoreesta suomalaistutkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin raskauden aikana tupakoivien äitien lasten psykiatristen palveluiden käyttöä ja kuolleisuutta. Mukana oli lähes 200 000 nuorta vuosina 1987-1989 syntyneiden kohortista, jota seurattiin rekisterien avulla vuoteen 2007 asti. Tutkimuksen päättyessä tutkittavat olivat 18-20-vuotiaita.

Raimo K. R. Salokangas

Katetrilla asennettava aorttatekoläppä tulee

Katetrilla asennettava aorttatekoläppä parantaa potilaan ennustetta ja elämänlaatua.

Juhani Airaksinen

Eläkeikäisten toimintakyky on parantunut, mutta ei kaikissa väestöryhmissä

Ikäihmisten toimintakyky on viime vuosikymmenten aikana parantunut selvästi, ja ylemmässä sosioekonomisessa asemassa olleiden toimintakyky on ollut parempi kuin alemmassa. Tutkimuksessa tarkasteltiin 65-84-vuotiaiden suomalaisten toiminnanrajoitteita koulutuksen ja kuntatyypin mukaan vuosina 1993-2007.

Elina Laitalainen, Satu Helakorpi, Tuija Martelin, Antti Uutela

Lapsen verenkuvan tulkinta

- Lapsen verenkuvan arvoja tulee verrata iän- ja sukupuolen mukaisiin viitearvoihin, jotka muuttuvat iän myötä suuresti.

Jukka Rajantie

Ulkomaalaiset lääketieteen opiskelijat ja tieteelliset jatko-opiskelijat Suomessa

- Ulkomaalaisten lääkärien, hammaslääkärien ja opiskelijoiden määrät ovat viime vuosina kasvaneet Suomessa.

Tiina Paunio, Johan Lundin, Annukka Marjamaa, Liisa Myllykangas, Kaisa Silander, Pirjo Pennanen, Matti Aarnio, Minna Oksanen, Joao Dia~S, Sari Pesonen, Akseli Hemminki

ETA-alueen ulkopuolella lääkäriksi valmistuneet
Lääkärien kuulustelujärjestelmä ja siihen osallistuneet vuosina 1994-2009

Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen yleislääketieteen oppiala järjestää ETA-alueen ulkopuolella tutkintonsa suorittaneille lääkäreille kuulustelut, jotka Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira (aiemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskus TEO) vaatii ennen lääkärien laillistamista. Nykymuotoinen vuodesta 1994 käytössä ollut kuulustelujärjestelmä kuvataan tässä artikkelissa. Tutkimuksessa selvitettiin, keitä kuulustelujen osanottajat ovat olleet.

Riitta-Liisa Haukilahti, Irma Virjo, Kari Mattila