Kolesterolihäiriöt neurodegeneratiivisissa sairauksissa

Keskushermosto sisältää suhteellisesti enemmän kolesterolia kuin mikään muu elin. Keskeiset keskushermoston toiminnot, kuten viestejä solusta toiseen välittävien synapsien ja hermosäikeitä eristävien myeliinituppien muodostuminen, ovat riippuvaisia kolesterolin saatavuudesta. Kolesteroliaineenvaihdunnan säätely keskushermostossa on erilaista kuin muissa elimissä, sillä veri-aivoeste estää verenkierron mukana kulkevien kolesterolia sisältävien lipoproteiinikappaleiden pääsyn keskushermostoon. Tästä syystä keskushermoston solut valmistavat tarvitsemansa kolesterolin itse. Mikäli kolesterolin muodostuminen on estynyt, on seurauksena vakavia kehityshäiriöitä.

Aino-Liisa Mutka

Aivohalvaus ja diabetes lisäävät iäkkäimpien dementiariskiä

Ennusteiden mukaan Suomessa lähes puolet miehistä ja 70 % naisista elää vähintään 80-vuotiaaksi. Vuonna 2040 yli 85-vuotiaita odotetaan olevan 6,1 % väestöstä. Henkisen suorituskyvyn heikentyminen on yksi tärkeimmistä itsenäiseen selviytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Yli 85-vuotiaista miehistä yli 40 % ja naisista jopa yli 50 % naisista sairastaa dementiaa. Myös riski sairastua aivohalvaukseen lisääntyy iän myötä, ja yli puolet aivohalvauksista esiintyy yli 75-vuotiailla. Dementian ja aivoverenkierron häiriöiden riskitekijöitä on kuitenkin tutkittu lähinnä nuoremmissa ikäryhmissä.

Sari Rastas

Statiinien, finasteridin ja diabeteslääkkeiden käyttäjillä vähemmän eturauhassyöpää

Rekisteriaineistoihin perustuvassa väitöstutkimuksessa miehillä, jotka käyttivät statiineja, todettiin merkittävästi vähemmän eturauhassyöpää kuin muussa väestössä. Tämä yhteys todettiin kaikenasteisilla eturauhasen kasvaimilla, mutta kansallisella tasolla statiinien käyttäjillä oli vähemmän erityisesti levinnyttä eturauhassyöpää.

Teemu Murtola

Pitkäaikainen alfainterferonihoito munuaissyövässä

Suomessa todetaan lähes 750 munuaissyöpätapausta vuosittain, ja tapausmäärä lisääntyy joka vuosi 2-4 %. Kehittyneiden kuvantamistutkimuksien vuoksi vähintään kolmasosa munuaissyövistä tulee nykyään ilmi oireettomassa vaiheessa sattumalta jonkin muun syyn vuoksi tehdyssä tutkimuksessa. Tupakointitottumusten ja ylipainon lisääntymisen arvellaan myös lisänneen munuaissyövän ilmaantuvuutta. Valtaosa munuaissyövistä ilmenee yli 50-vuotiaana.

Minna Kankuri-Tammilehto

Vapaiden kudossiirteiden seuranta

Väitöstutkimus tuo lisätietoa vapaiden kudossiirteiden nykyaikaisista monitorointimenetelmistä. Väitöskirjassa tutkittiin mm. vapaiden mikrovaskulaaristen kudossiirteiden verenkiertoa lievästi radioaktiivisen veden avulla PET-tutkimuksessa. Lisäksi vapaita kudossiirteitä seurattiin kolmen päivän ajan jatkuvalla kudoksissa olevan hapen mittauksella käyttäen joustavia polarografiseen menetelmään perustuvia antureita.

Aleksi Schrey

Suotuisia tuloksia ylipainoisten TULE-sairaiden laitoskuntoutuksesta

Lihavuusepidemiaa pyritään ehkäisemään ja hoitamaan ensisijaisesti elämäntapamuutoksilla. Laitoskuntoutuksella voi olla edullisia pitkäaikaisvaikutuksia painonkehitykseen, ruokailu- ja liikuntatottumuksiin sekä asenteisiin ja motivoitumiseen terveellisiä elämäntapamuutoksia kohtaan. Pelkästään se, että paino pysyy muuttumattomana viiden vuoden ajan, on hyvä tulos, koska paino yleensä nousee iän karttuessa.

Matti Haapakoski

Glatirameeriasetaatti ensilinjaan MS-taudin hoidossa

Tuore PreCISe-tutkimus nostaa glatirameeriasetaatin beetainterferonin rinnalle MS-taudin ensilinjan hoitoon. Tarpeeksi varhain aloitettu glatirameeriasetaattihoito pidensi aikaa kliinisesti varman MS-taudin diagnoosiin potilailla, joilla oli kohonnut riski saada MS-tauti. Glatirameeriasetaatti vähensi MS-taudin riskiä 45 % verrattuna lumelääkkeeseen seuranta-ajankohtana.

Jaana Suhonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030