Lääkehoidon tulokset parantuneet lastenreumassa

Yleisimmin lastenreuman hoidossa käytetty peruslääke on metotreksaatti. Tässä tutkimuksessa selvitettiin metotreksaatin aiheuttamien maksavaurioiden yleisyyttä lastenreumaa sairastavilla potilailla. Potilailta, jotka olivat saaneet hoitoa yli kolmen vuoden ajan tai joiden verikokeissa oli merkkejä maksan toimintahäiriöstä, otettiin maksan koepala mikroskooppitutkimukseen. Pientä viikkoannosta, alle 20 mg/m2, saaneilla lapsilla ei todettu muutoksia mikroskooppitutkimuksessa. Isompaa annosta saaneilla potilailla muutokset olivat lieviä. Metotreksaatti ei aiheuta pienin annoksin maksamuutoksia ja isompia annoksia käytettäessä mahdollisesti syntyvät muutokset näyttävät olevan korjautuvia.

Jarkko Haapasaari

Miessukuhormonireseptorin toiminta geenien luennan säätelyssä

Miessukuhormonit saavat aikaan miehisten sukupuoliominaisuuksien kehittymisen ja ne liittyvät vahvasti sekä normaaliin että pahanlaatuiseen eturauhasen kasvuun. Kaikkien eturauhassyöpien kasvu on aluksi androgeeniriippuvaista ja niiden kasvua voidaan hillitä androgeenivaikutusta salpaamalla käyttämällä androgeenien synteettisiä vastavaikuttajia, antiandrogeeneja. Valitettavasti antiandrogeenien vaikutus yleensä heikkenee ja häviää ajan myötä eikä syytä tähän ilmiöön tunneta. Androgeenireseptori on geenien luentaa säätelevä transkriptiotekijä, joka tunnistaa ja sitoutuu kohdegeeniensä säätelyalueille perimässä, kun miessukuhormonia on tarjolla. Vaikka reseptorin aminohappojärjestys selvitettiin jo yli 15 vuotta sitten, sen vaikutusmekanismien yksityiskohtia, erityisesti antiandrogeenien toimintamekanismeja, ei vielä tunneta kunnolla. Tuoreiden tutkimusten mukaan jotta androgeenit voivat säädellä kohdekudostensa geenien luentaa, tarvitaan androgeenireseptorin ja miessukuhormonin lisäksi useita muita proteiineja, ns. koregulaattoreita.

Zhigang Kang

Farmakologinen esialtistus sepelvaltimoiden ohitusleikkauksissa

Farmakologinen esialtistus (pharmacological preconditioning, PPC) on osoittautunut potentiaaliseksi mahdollisuudeksi parantaa sydämen suojausta sydänleikkauksen aikana. Tätä aihetta käsittelevät tutkimukset ovat kuitenkin harvinaisia ja perustuvat pääasiassa koe-eläimillä tehtyihin tutkimuksiin. Tässä työssä tutkittiin sydämen suojausta ja yleistä leikkaukseen liittyvää tulehdusreaktiota käyttäen diatsoksidia, isofluraania ja bradykiniiniä elektiivisillä sepelvaltimo-ohitusleikkauspotilailla.

Xin Wang

Pitkäaikainen PUVA-hoito lisää melanooman vaaraa

Vaikeiden tulehduksellisten ihosairauksien hoidossa joudutaan käyttämään elimistön puolustusjärjestelmään vaikuttavia hoitoja ja lääkkeitä. Näitä hoitomuotoja ovat mm. PUVA-hoito sekä siklosporiinilääkitys. Nämä hoidot ovat tehokkaita, mutta puolustusjärjestelmään vaikuttavina hoitoina niihin voi pitkällä aikavälillä liittyä lisääntynyt syöpäriski. Syövän kehittyminen on monimutkainen, useita vuosia kestävä tapahtumasarja. Mahdolliset pitkäaikaissivuvaikutukset eivät ole olleet tiedossa hoitoja aloitettaessa, ja epidemiologiset pitkäaikaistutkimukset ovat ainoa tapa saada uutta tietoa eri hoitomuotojen mahdollisesta syöpäriskistä.

Liisa Väkevä

Lähes puolet aikuisista helsinkiläisistä on herkistynyt jollekin yleiselle allergeenille

Astmaa sairastaa Suomessa 6-7 % aikuisista ja sairaus on yleistynyt. Allergiataipumus on aikuisilla myös lisääntynyt: 47 % helsinkiläisistä on ihopistokokeiden perusteella herkistyneitä yleisille allergiaa aiheuttaville tekijöille. Kroonisen keuhkoputkitulehduksen esiintyvyys, 3-4 %, on puolestaan pienentynyt aiempaan nähden, toisaalta vain 19 % tähän viittaavia oireita ilmoittaneista oli saanut diagnoosin.

Paula Pallasaho

Syljen laatu vaikuttaa huuliherpesalttiuteen Hannamari Välimaa

Yksilöllinen alttius toistuvalle herpes simplex -viruksen (HSV) aiheuttamalle huuliherpekselle vaihtelee paljon. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin, mitkä immuunipuolustuksen tekijät voisivat selittää tätä vaihtelua. Tutkimuksessa todettiin ihmisillä olevan syljessä HSV-infektiota estäviä tekijöitä erilaisia määriä. Lisäksi havaittiin, että alttiuteen vaikuttaa HSV:llä aktivoitujen T-auttajasolujen erittämien viestimolekyylien laatu.

Terapia peittoaa unilääkkeet ikääntyneillä

Ikäihmiset käyttävät paljon unilääkkeitä, joista on heikosti näyttöä mutta runsaasti erilaisia haittavaikutuksia. Norjalaistutkimuksessa satunnaistetiin unihäiriöistä kärsiviä, keskimäärin 61-vuotiaita kolmeen ryhmään, joista ensimmäinen sai kognitiivista käyttäytymisterapiaa (CBT) (n = 18), toinen tsopiklonia (n = 16) ja kolmas lumetta (n = 12) kuuden viikon ajan. Potilaita seurattiin aktiivihoitoryhmissä puoli vuotta. CBT sisälsi mm. koulutusta ja neuvontaa unihygieniasta, kognitiivista terapiaa sekä rentoutustekniikoiden harjoittelua. CBT toistui viikottain noin tunnin ajan kuuden viikon ajan. CBT-hoito johti parempaan unen laatuun ja hoitoa saaneet olivat vähemmän hereillä yöllä. Sekä lyhyt- että pitkäaikaistulokset erosivat merkitsevästi kahdesta muusta ryhmästä. Kokonaisnukkumisaika oli sama kaikilla ryhmillä. Tsopiklonin käyttäjät eivät eronneet lumeen käyttäjistä. Tutkimus on pieni, mutta lupaava. Kuuden kerran hoito voisi olla toteutettavissa myös muissa konteksteissa, mutta kognitiivinen terapia vaatii oman asiantuntemuksensa.

Kaisu Pitkälä

Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen komplikaatiot

Englannissa seurattiin 41 sydänkeskuksessa sepelvaltimoiden varjoainekuvausten komplikaatioita kuukausittain koko 1990-luvun ajan. Toimenpiteitä tehtiin keskuksissa yli 210 000 aikuispotilaalle ja merkittäviä komplikaatioita ilmeni 0,7 %:lle. Yleisimpiä komplikaatioita olivat erilaiset rytmihäiriöt ja punktiokohdan merkittävät vuodot. Kuolemaan johtavia komplikaatioita ilmeni 0,07 %:lle potilaista ja aivoverenkiertohäiriöitä ilmaantui saman verran. Komplikaatiot vähenivät selvästi koko 1990-luvun ajan. Keskuksen koko ei vaikuttanut komplikaatioiden määrään. Suomessa ei ole valitettavasti tehty vastaavaa seurantaa, mutta oletettavasti komplikaatioiden esiintyminen on meilläkin samaa tasoa.

Juhani Airaksinen

Kuinka hoitaa selittämättömistä somaattisista oireista kärsivää potilasta?

Selittämättömiä, toiminnallisia (psyko)somaattisia oireita esiintyy noin 10-20 %:lla yleislääkärin potilaista. Monet näistä potilaista ovat myös terveyspalvelujen suurkäyttäjiä. Potilaat eivät hyödy perinteisistä tutkimus- ja hoitomenetelmistä, mutta silti niihin usein turvaudutaan. Syitä tähän ja mahdollisuuksia puuttua palvelujen suurkäyttöön on selvitelty kahdessa eri tutkimuksessa.

Katariina Korkeila

Seerumin pieni D-vitamiinipitoisuus altistaa ikäihmiset kaatumisille

Seerumin pieni D-vitamiinipitoisuus vaikuttaa luun kuntoon. Tuoreen Käypä hoito -suosituksen mukaan D-vitamiinia tulee antaa osteoporoosipotilaille luunmurtumien estämiseksi riittävästi, 700-800 yksikköä päivässä ja yhdessä kalsiumin kanssa. Yhtä yleisesti ei tiedetä, että pieni D-vitamiinipitoisuus vaikuttaa myös lihaskuntoon. Hollantilaiset tutkijat selvittivät prospektiivisessa tutkimuksessa seerumin D-vitamiinipitoisuuden ja toistuvien kaatumisten välistä yhteyttä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1 231 yli 65-vuotiasta naista ja miestä. Seerumin 25-OH-D-vitamiinipitoisuus määritettiin lähtötilanteessa ja tämän jälkeen rekisteröitiin kaikki vuoden sisällä tapahtuneet kaatumiset kaatumiskalenterin avulla. Vähäiseen 25-OH-D-vitamiinipitoisuuteen, < 10 ng/ml (< 25 nmol/l), liittyi lisääntynyt kaatumisriski. Mitä useampi kaatuminen, sitä selvempi oli yhteys. Pieni D-vitamiinipitoisuus osoittautui kaatuilun itsenäiseksi vaaratekijäksi: yhteys säilyi sukupuolesta, koulutustasosta, asuinalueesta, vuodenajasta, fyysisestä aktiiviteetista, tupakoinnista ja alkoholin kulutuksesta riippumatta. Riski kaatua oli erityisen suuri 65-75-vuotiailla. Ikäihmisten kaatuilu on varsin yleinen ongelma ja lisää huomattavasti sairastavuutta ja kuolleisuutta. Suomalaisten ikäihmisten D-vitamiinipitoisuudet ovat edelleen hyvin pieniä. Tulevaisuudessa tarvitaan tutkimuksia siitä, voidaanko kaatuilu ehkäistä parantamalla ikäihmisten seerumin 25-OH-D-vitamiinipitoisuutta.

Camilla Schalin-Jäntti

Rokota pitkällä neulalla!

Lääketieteen maailmasta -palsta on paitsi ajan hermolla, myös pitkäjänteinen tärkeiden tieteellisten tutkimusten seuraaja. Kuusi vuotta sitten raportoitiin pitkien neulojen eduista rokotusreaktioiden vähentämisessä. Nyt ilmestyneissä jatkotutkimuksissa on porauduttu perusteellisemmin neulojen vaikutukseen. Myös neulan läpimitta on huomioitu ja haittavaikutusten lisäksi neulan laadun merkitys immuunivasteelle on otettu tarkemman tutkimuksen kohteeksi.

Heikki Arvilommi

Myös inhalaatiosteroideihin voi liittyä lisämunuaisen kuoren vajaatoimintariski

Jo vuosia on tiedetty inhalaatiosteroidien sivuvaikutusriskeistä. Lisämunuaisen kuoren vajaatoiminta on varsin harvinainen ongelma, ja siihen liittyvän tietämyksen lisääminen vaatii erityistutkimuksia. Britit selvittivät nyt asiaa 2,4 miljoonan asukkaan kohortista (The Health Improvement Network), mistä poimittin esiin 154 lisämunuaisen vajaatoimintaa sairastavaa ja heille 870 verrokkia.

Hannu Puolijoki

Kohti oikeampia kustannuksia: päiväkirurgian NordDRG-hinnat toimintolaskennan valossa

Etelä-Karjalan keskussairaalassa ja myös sen päiväkirurgisessa yksikössä on käytössä NordDRG-hinnoittelu. Yksikössä haluttiin tutkia toimintolaskennan keinoin, miten hyvin NordDRG-hinnat noudattavat aiheuttamisperiaatetta. Toimintoperusteisten hintojen selvittäminen koettiin tarpeelliseksi myös prosessien johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin yksikön leikkausprosessien toimintolaskentahinnat ja verrattiin niitä käytössä oleviin NordDRG-hintoihin.

Mirva Hyvärinen, Juhani Toivonen, Ritva Kauppinen, Timo Kärri

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030