Kokeile pitkävaikutteista erytropoietiinihoitoa MDS-potilaallesi

Myelodysplastinen oireyhtymä (MDS) on laadullinen ja määrällinen luuytimen tuotantovika. Esiintyvyys kasvaa iän myötä, ja osa taudin alamuodoista etenee kohti akuuttia leukemiaa, jos ehtii. Hyvien verisolujen puutteessa ilmaantuu oireina useimmiten väsymystä, joka yhdistyy laskevaan hemoglobiinitasoon. Ainakin joillakin potilailla se on korjattavissa muutenkin kuin punasolutankkauksin.

Marko Vesanen

B-solulymfoomat ovat taudinkuvaltaan erilaisia

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on yleisin non-Hodgkin-lymfoomien alatyyppi. Solunsalpaajahoidon ja vasta-ainehoidon yhdistelmällä voidaan parantaa 50–60 % potilaista. Jos laajasti levinnyt tauti (ST III–IV) saadaan täysin häviämään, ennuste on hyvä ja taudin uusiutumat harvinaisia viiden vuoden seurannan jälkeen. Paikallisesti rajoittunut tauti (ST I–II) näyttää olevan biologisesti erilainen. Vaikka hoitovaste ensilinjan hoitoon on yleensä hyvä, myöhäiset uusiutumat ovat tavallisia.

Sirkku Jyrkkiö

Sarjamagneettistimulaatio näyttää lievittävän ahdistusta

Sekä vasemman etuaivokuoren aktivoiminen että oikean vaimentaminen sarjamagneettistimulaatiolla (rTMS) ovat masennuksen käypää hoitoa. Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön keskeinen oire, liiallinen murehtiminen, on yhteydessä oikean etuaivokuoren yliaktiivisuuteen. Masennusta hoidettaessa onkin havaittu, että oikean etuaivokuoren vaimentaminen lievittää myös ahdistusta. rTMS-hoidon tehosta yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä on aiemmin julkaistu vain yksi avoin tutkimus, ja siinä hoito vaikutti tehokkaalta. Niukasta näytöstä huolimatta eräissä sairaaloissa on jo vuosia hoidettu ahdistusta oikeaa etuaivokuorta vaimentamalla.

Tero Taiminen

Nuoret aikuiset tarvitsevat tukea tupakoinnin lopettamiseen

Kyselytutkimuksissa on raportoitu aikuistuvien suomalaisnuorten tupakan kulutuksen olevan vähenemässä (1,2). Toisaalta varusmieskyselytutkimuksissa vuosina 2008–2009 ja 2011 (3,4) peräti 39–46 % varusmiehistä kertoi tupakoivansa päivittäin. Tupakointi ja tupakkatuotteiden käyttö on siis edelleen osa monen nuoren aikuisen arkielämää.

Anna Tuisku, Merita Kouri, Pentti Nieminen, Tuula Toljamo

Ventilaatiokypärä vähentää intubaation tarvetta

Yhdysvalloissa tehdyssä kliinisessä kokeessa ventilaatiokypärällä toteutettu hengitystuki vähensi tehokkaaksi intuboinnin tarvetta akuutista hengitysvaikeudesta (adult respiratory distress syndrome, ARDS) kärsivillä potilailla. Tutkijoiden arvion mukaan tiiviillä kypärällä saatiin hengitysvajauspotilaan tarvitsema ylipainetaso pidettyä paremmin kuin kasvomaskilla. Intubaatioon ja hengityskonehoitoon liittyy paljon haittatapahtumia, joten niiden välttäminen kohensi myös pitkäaikaistuloksia.

Outi Aikio

Korkea trombosyyttitaso ei ehkä aina edellytä ASA-suojaa

Essentiellin trombosytoosin ominaispiirre on nousujohteinen trombosyyttitaso, joka uhkaa tukkia verenkiertoa yhtä lailla laskimo- kuin valtimopuolellakin. Toki riskiin vaikuttavat yksittäisen laboratorioarvon lisäksi myös perinteiset verenkiertosairauksien riskitekijät. Taudin ominaisuuksiin kuuluu paradoksaalisesti myös verenvuototaipumus etenkin korkeilla trombosyyttitasoilla. Luuytimen toimintaan vaikuttavan hoidon aloittamista voidaan usein viivyttää vuosia, mutta poikkeuksetta ensitapaamiselta on lähdetty ASA-reseptin kera.

Marko Vesanen

Turhia kustannuksia  tarpeettomista rutiineista

Turhia kustannuksia tarpeettomista rutiineista

Osalla lääkäreistä on piintyneitä tapoja, joihin asiantuntijoiden suositukset eivät pure. Amerikkalaisen rekisteritutkimuksen mukaan joka neljäs rintasyövän sairastanut potilas kävi seurannan aikana kuvantamistutkimuksissa, vaikka uusimisriski oli pieni, ja kolmasosa luukipuun annetuista sädehoidoista oli pitkiä, vaikka suositus on lyhyt hoito. Suositusten vastainen hoito oli yleisempää osalla lääkäreistä. Jos lääkäri omisti osuuden kuvantamislaitteista, hänen potilaitaan ohjautui useammin kuvantamistutkimuksiin muita suuremmalla todennäköisyydellä.

Sirkku Jyrkkiö

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030