Malignin gliooman geeniterapia

Maligni gliooma on yleisin pahanlaatuinen aivokasvain. Parantavaa hoitoa näihin kasvaimiin ei ole, joten uusien hoitomuotojen kehittämiselle on suuri tarve.

Hanna Stedt

Sydänsarkoidoosin ennuste on parempi kuin luultiin

Sydänsarkoidoosi on tuntemattomista syistä johtuva monimuotoinen ja harvinainen sydänsairaus, jonka hoitokin on empiiristä. Tuore suomalainen selvitys osoittaa, että tauti on yleistynyt viime vuosikymmenten aikana, mutta sen ennuste on parempi kuin on oletettu.

Juhani Airaksinen

Melatoniinista voi olla hieman apua vuorotyöläiselle

Suomalainen työryhmä arvioi päivitettyyn Cochrane-katsaukseen perustuvassa yhteenvedossa, onko lääkkeistä apua vuorotyötä tekeville. Yhteenveto pohjautui 15 satunnaistettuun tutkimukseen, joihin osallistui 664 miestä ja 576 naista.

Tero Taiminen

Muistin heikkenemisen ehkäisyyn on mahdollisuuksia

Suomalaisen Miia Kivipellon tutkijaryhmä on jo vuosia tehnyt merkittävää tutkimusta keski-iän aikaisten riskitekijöiden merkityksestä vanhuuden muistisairauden ilmaantuvuudelle. He ovat osoittaneet Pohjois-Karjala-projektin aineistosta, että mm. koulutustaso, keski-iän liikunta, ruokavalio, verenpaine, kolesteroli, lihavuus, tupakointi ja diabetes ovat yhteydessä muistisairauden ilmaantuvuuteen vanhana (CAIDE-tutkimus). Myös satunnaistetuissa vertailututkimuksissa on osoitettu, että aerobinen liikunta voi parantaa toiminnanohjausta ja ajattelun nopeutta, kognitiivinen harjoittelu parantaa kognitiota vuosiksi, verenpainetaudin hoito ehkäisee hyvin vanhoilla muistisairautta, ja sosiaalinen toiminta parantaa vanhusten kognitiota.

Kaisu Pitkälä

Immunologinen trombosytopenia tottelee kasvutekijää

Verihiutaleiden vähyys immunologisessa trombosytopeniassa ei johdu ainoastaan vasta-ainevälitteisestä hävikistä, vaan myös tuotantopuolella on ongelma. Trombosyyttikasvutekijät ovat vastaus jälkimmäiseen, mutta niiden käyttöön yhdistyy kaksi nykypäivän ikävää sanaa: kallista ja pitkäaikaista. Yllätykseksi kliinikoille jotkut lääkkeen käytön lopettaneista potilaista ovatkin saaneet pysyvän hoitovasteen. Mutta kuinka yleistä tällainen on?

Marko Vesanen

Työikäisten ylipainon ja lihavuuden kasvu näyttää hidastuneen Kansallisen FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia

Suomalaisten aikuisten terveyttä on seurattu systemaattisesti viiden vuoden välein vuodesta 1972 alkaen. Viimeksi seuranta toteutettiin vuonna 2012. Tässä artikkelissa kuvataan työikäisten miesten ja naisten keskimääräisen painoindeksin ja vyötärölihavuuden esiintyvyyttä ja muutoksia.

Satu Männistö, Tiina Laatikainen, Kennet Harald, Katja Borodulin, Pekka Jousilahti, Noora Kanerva, Markku Peltonen, Erkki Vartiainen

Kun tauti paranee, mutta potilas ei - Sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn heikentyminen

Kolmannes vanhuksista menettää osan päivittäisissä toimissa tarvitsemastaan toimintakyvystä sairaalahoidon aikana.

Esa Jämsen, Hanna Kerminen, Timo Strandberg, Jaakko Valvanne

Ruusufinni ja perioraalidermatiitti - vaarattomat mutta viheliäiset

Ruusufinni ja perioraalidermatiitti ovat yleisiä kasvoihottumia, jotka lievittyvät oikealla hoidolla.

Maria Lönnrot

Lasten munuaisensiirtojen pitkäaikaistulokset

Munuaisensiirtopotilaiden pitkäaikaisennusteeseen vaikuttavat tekijät ovat osin selvittämättä. Elinikäinen hyljinnänestolääkitys ja ajan myötä heikentyvä siirteen toiminta uhkaavat potilaiden normaalia kehitystä ja hyvinvointia. Pitkäaikaistuloksia selvittämällä pyritään tunnistamaan suurimmassa riskissä olevat potilaat, jotta heidän hoitoaan voidaan tehostaa ja elämänlaatuaan parantaa.

Juuso Tainio

Veren rasva-arvojen yhteys tyypin 1 diabeteksen liitännäissairauksiin

Väitöstutkimuksen tavoitteina oli tutkia veren rasva-arvojen ja diabeettisen nefropatian, retinopatian ja sepelvaltimotautitapahtumien yhteyttä suuressa valtakunnallisessa tyypin 1 diabetespopulaatiossa.

Nina Tolonen

Perioperatiivisen deksametasonin vaikutus kasvomurtumapotilaiden leikkausalueen paranemiseen

Lyhytaikaista glukokortikoidihoitoa käytetään leikkauksen jälkeisen kivun ja pahoinvoinnin ehkäisyyn ja erityisesti suun ja leukojen alueen kirurgiassa myös turvotuksen ehkäisyyn. Glukokortikoidit kuitenkin vaikuttavat monin tavoin kudosten paranemiseen, immuunipuolustukseen ja ne myös vaimentavat elimistön tulehdusreaktiota. Siten lyhytaikaisella glukokortikoidihoidolla voi olla vaikutusta leikkausalueen paranemiseen.

Johanna Snäll

Esikouluiän astmaa ennustavat tekijät varhaisvaiheen hengitystieinfektion sairastaneilla

Tutkimus tehtiin Tampereen yliopiston lastentautien yksikössä. Siihen otettiin mukaan 187 alle puolivuotiasta lasta, jotka olivat sairaalahoidossa TAYS:ssa bronkioliitin johdosta. Esikouluiän kontrollikäynneillä kerättiin kattavat tiedot mm. astmaoireista, allergioista ja yksilöllisistä geenitiedoista yhteensä 166 lapsesta.

Petri Koponen

Koira-allergiatutkimuksesta uusia mahdollisuuksia siedätyshoidon kehittämiseksi

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia koira-allergisten ja terveiden koehenkilöiden T-soluvasteita kahta koiran lipokaliiniallergeenia (Can f 1 ja Can f 4) kohtaan ja tarkentaa allergisen immuunivasteen syntyyn liittyviä mekanismeja. Tutkimuksessa analysoitiin näiden allergeenien sisältämiä T-soluja aktivoivia alueita, T-soluepitooppeja, ja arvioitiin niiden potentiaalia allergian siedätyshoidossa.

Aino Rönkä

Lihavuusleikkaus parantaa astmatasapainoa

Suomalaiset tutkijat osoittivat jo 15 vuotta sitten, että lihavilla astmapotilailla laihduttaminen parantaa PEF-arvoja ja keuhkotoimintaa niin, että oireet rauhoittuvat. Huomattavaan lihavuuteen liittyvä astma on oma astman fenotyyppinsä. Näiden potilaiden astman hoidon tärkein tekijä on laihduttaminen. Lihavuuskirurgian vaikutuksesta pitkäaikaiseen astmatasapainoon ei aiemmin ole juuri tutkimuksia tehty, mutta nyt on.

Heikki Ekroos

Keskosen pitkäaikainen keuhkosairaus - uutta kohti?

Typpioksidin tuotannon häiriö voi hankaloittaa pikkukeskosen kroonista keuhko-ongelmaa eli bronkopulmonaalista dysplasiaa (BPD). Tämän vaikean sairauden kliiniseen kuvaan liittyy joskus myös kohonnut keuhkoverenpaine. Sen taustalla ehdotetaan olevan typpioksidia tuottavan entsyymin vastavaikuttajan, epäsymmetrisen dimetylarginiinin (asymmetric dimethylarginine, ADMA) suuri pitoisuus: ADMA estäisi keuhkoverisuonten seinämien normaalia typpioksidin tuotantoa ja aiheuttaisi keuhkoverenkierron supistumisen, jolloin keuhkovastus suurenisi.

Outi Aikio

Psykoosien hoito terveyskeskuksessa

Psykoosia ennakoivien oireiden tunnistaminen terveyskeskuksessa on tärkeää. Ennakko-oireilevat potilaat tulee lähettää erikoissairaanhoidon arvioon.

Kaisa Saari, Tero Raiskila, Kristiina Moilanen, Erika Jääskeläinen, Solja Niemelä

Skitsofrenian ennustetta voidaan parantaa

Skitsofrenian ennuste ei ole optimaalinen.

Matti Penttilä, Pauliina Juola, Jussi Seppälä, Matti Kaivosoja, Tero Raiskila, Solja Niemelä, Erika Jääskeläinen

Vanhusten psykoosit ja niiden hoito

Yli 65-vuotiaista ei-muistisairaista miehistä psykoosioireita esiintyy 2,4 %:lla ja yli 65-vuotiaista naisista 2,9 %:lla. Psykoosioireiden määrä lisääntyy ikääntyessä, ja 85-95-vuotiaista psykoosioireita on todettu 7-10 %:lla.

Hannu Koponen, Esa Leinonen, Matti Isohanni

Psykoosien käypä lääkehoito

Psykoosilääkkeet ovat olennainen osa skitsofrenian hoitoa. Niillä pystytään merkittävästi vähentämään skitsofrenian positiivisia oireita ja estämään uusia psykoosivaiheita.

Esa Leinonen, Hannu Koponen, Matti Isohanni

Varhaisen nivelreuman pitkäaikaisseuraukset ja liitännäissairastavuus

Tutkimuksessa seurattiin 15 vuoden ajan 86:ta varhaiseen nivelreumaan 1986-1989 sairastunutta 18-65-vuotiasta potilasta, joille aloitettiin antireumaattinen lääkitys heti diagnoosin varmistuttua.

Tarja Tiippana-Kinnunen