Tulehdukselliset suolistosairaudet Suomessa

Väitöskirjatyössä selvitettiin tulehduksellisten suolistosairauksien ilmaantuvuus sekä ilmaantuvuuden muutokset 2000-2007 sekä esiintyvyys ja esiintyvyyden muutokset 1993 sekä 2008. Vuosina 1987-1993 ja 2000-2007 Crohnin tautiin sekä haavaiseen paksusuolitulehdukseen erityislääkekorvauksen saaneiden kuolleisuus ja kuolinsyyt sekä todetut syövät selvitettiin Tilastokeskuksesta ja Syöpärekisteristä. Tapaus-verrokkitutkimuksessa selvitettiin takautuvasti vuosina 1996-2008 HUS:ssa tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavilla todetut paksusuolisyövät ja dysplasiat sekä selvitettiin syöpäriskiä lisääviä ja siltä suojaavia tekijöitä.

Airi Jussila

Syöpäpotilaan palliatiivisesta hoidosta tulisi päättää ajoissa

Syöpäpotilaiden hoito on haasteellista: onkologisten hoitojen teho on rajallinen, mutta hyviäkin hoitotuloksia on mahdollista saada. Samalla potilasta pitäisi kuitenkin valmistella siihen, että hoidon tulokset ovat rajallisia ja kuoleman vaara väijyy nurkan takana. Palliatiivisen hoidon ja hoidonrajausten päättäminen on vaativa ja haasteellinen tehtävä, joka pitäisi tehdä ajoissa. Valitettavasti näin ei useimmiten tapahdu.

Heikki Ekroos

Parantaako ASA myös paksusuolisyövän ennustetta?

Kun potilas saa syöpädiagnoosin, hänen kysymyksensä hoitavalle lääkärille kuuluu: mitä minä itse voin tehdä taudin voittamiseksi? Lääkäri määrää paksusuolisyövässä leikkauksen ja adjuvanttisolusalpaajan ja peräsuolisyövässä joskus sädehoidon, mutta riittääkö se? Yli satavuotias verihiutaleiden aggregaatiota estävä asetyylisalisyylihappo (ASA) näyttää parantavan myös imusolmukkeisiin levinneen kolorektaalisyövän ennustetta, joten pitäisikö kaikille potilaille määrätä myös ASA:a, kuten sydäninfarktin jälkihoidossa? Muutamassa aiemmassa tutkimuksessa ASA:n teho eloonjäämisennusteen parantamisessa oli jopa 30 %:n luokkaa. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin luokan I HLA-antigeenin ilmentymisen vaikutusta tähän ASA:n syöpäsolujen kasvua estävään mekanismiin.

Hannu Paajanen

Peyronien taudin kroonisen vaiheen nykyhoito

Peyronien tauti on useimmiten fibroottisen plakin muodossa peniksen paisuvaiskudosta ympäröivää kalvoa, tunica albugineaa, vaurioittava sairaus. Sen esiintyvyydeksi arvioidaan 3-9 % miesväestöstä. Tämän synnyltään ja patofysiologialtaan suurelta osin tuntemattoman taudin epävakaan ja usein kivuliaan alkuvaiheen hoitoon on käytössä lukuisia tutkimusvaiheessa olevia sekä konservatiivisia että mini-invasiivisia hoitomenetelmiä. Stabiilissa vaiheessa oleva tauti, johon liittyy peniksen invalidisoiva epämuodostuma ja/tai lääkehoidolle resistentti erektiohäiriö, voidaan hoitaa tehokkaasti vain leikkauksella. Taudin monet ilmenemismuodot ovat johtaneet siihen, että tilanteeseen kuin tilanteeseen sopivaa standardileikkausta ei ole. Valittavana on kolme perusmenetelmää, joilla kullakin on keskinäiset variaationsa. Leikkauksen päätavoite on toiminnan palauttaminen, ei taudin alkua edeltävään tilaan pyrkiminen. Tuore kokooma-artikkeli asiasta perustuu 61 PubMed-tietokannasta valittuun ja analysoituun julkaisuun vuosilta 1984-2013.

Ossi Lindell

Potilaiden arvioon terveyskeskuskäynnin hyödystä vaikuttavat tekijät

Tutkimusten perusteella suomalaiset ovat useimmiten tyytyväisiä terveyskeskuksissa saamaansa hoitoon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää potilaaseen, lääkäriin ja terveyskeskukseen liittyvien tekijöiden vaikutusta siihen, miten hyödylliseksi potilas kokee vastaanottokäynnin välittömästi sen jälkeen.

Veera Kangaspunta, Tuomas Koskela, Erkki Soini, Olli-Pekka Ryynänen

Vajaatoimintatahdistin tehokas - jos hoidon aihe on oikea

Vajaatoimintatahdistin synkronoi kammionsisäisen johtumishäiriön aiheuttamaa epätaloudellista kammioseinämien supistelua. Se helpottaa useiden tutkimusten mukaan vajaatoimintaoireita ja parantaa ennustetta vaikeaoireisessa vajaatoiminnassa. Nyt julkaistun pitkäaikaisseurannan mukaan tämä tahdistusmuoto vähentää myös kuolleisuutta oikein valituilla oireettomilla ja vähäoireisilla potilailla.

Juhani Airaksinen

Alle 65-vuotiaat hyötyvät radikaalista prostatektomiasta eniten

Valtaosa eturauhassyövistä on taudin toteamisvaiheessa paikallisesti rajoittuneita ja siten eri hoitomenetelmin hyvin käsiksi päästävissä. Ratkaistavaksi jää, valitaanko potilaan hoidoksi radikaali prostatektomia vai sädehoito, vai jäädäänkö tautia seuraamaan. Leikkaushoitoa ja seurantaa vertailevan skandinaavisen SPCG-4-tutkimuksen pidennetyn seurannan tulosten analyysi vahvistaa aikaisemman havainnon prostatektomialla saavutettavasta merkittävästä elinajan pitenemisestä.

Ossi Lindell

Sepsiskuolleisuus vähentynyt Australiassa

Tuoreessa retrospektiivisessa katsauksessa selvitettiin väestötasolla sepsiksen ja septisen sokin ennustetta Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Sepsis on edelleen teho-osastoilla tärkein kuolinsyy, ja on epäselvää että onko sen ennuste muuttunut viime vuosikymmenen aikana. Australialaiset vahvistettuna suomalaisella tutkijalla raportoivat vuosien 2000-2012 aikana 101 064 sepsispotilaan ennusteen 171 teho-osastolla. Absoluuttinen kuolleisuus laski tutkimusaikana 35 %:sta 18,4 %:iin.

Hannu Paajanen

Käsien desinfektiossa on parantamisen varaa leikkausosastoilla

Leikkausta edeltävään käsien desinfektioon suositellaan kirurgisen käsienpesun tilalle kirurgista käsien alkoholidesinfektiota. Se on nopea ja ihoystävällinen, mutta vaatii oikean tekniikan hallitsemisen. Tutkimuksessamme selvitettiin kirurgisen käsidesinfektion toteutumista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloiden leikkausosastoilla.

Esa Rintala, Erkki Laurikainen, Anne-Mari Kaarto, Marianne Routamaa

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 21/2014 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030