Osaavatko kirurgit tehdä kliinisiä satunnaistettuja tutkimuksia?

Näyttöön perustuva lääketiede nojaa huolellisesti suunniteltuihin ja toteutettuihin tutkimussarjoihin. Satunnaistettu, kontrolloitu kliininen tutkimus antaa vahvimman näytön hoidon tehosta tai tehottomuudesta. Kirurgian toimenpiteet on perinteisesti opittu mestari-kisälliperiaatteella, ja leikkausten tehon näytön aste esimerkiksi kipukirurgiassa on ollut heikkoa. Juuri ilmestyneessä yleiskatsauksessa englantilaiset ja australialaiset kollegat arvioivat kriittisesti kirurgisten toimenpidejulkaisujen laatua.

Hannu Paajanen

Geenitutkimuksista ei etua varfariinihoidon aloittamisessa

K-vitamiinista riippuvaisten antikoagulanttien, eli Suomessa varfariinin, aloitukseen liittyvät ongelmat ovat yleisiä. Suurista aloitusannoksista on onneksi jo (toivottavasti) luovuttu, mutta silti sukupuolen, koon ja iän huomioiminen ei välttämättä takaa ihanteellista hoitotasapainoa ensimmäisten viikkojen aikana. Väistämättä mukana on myös yksilöllisiä eroja lääkkeen käsittelyssä maksan entsyymiverkostossa, minkä merkitystä lääkehoidon aloituksessa tutkittiin kolmen tutkimuksen voimalla.

Marko Vesanen

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito Suomessa

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoito korvaavalla opioidilääkityksellä on laajentunut Suomessa 2000-luvulla. Hoitoa säätelevässä STM:n asetuksessa 33/2008 on kuntouttavan korvaushoidon rinnalle ylläpitohoidon sijaan määritelty haittoja vähentävä korvaushoito sekä mahdollistettu apteekkisopimukseen perustuva lääkejakelu. Hoitoa toteutetaan päihdehoitoon erikoistuneiden yksiköiden lisäksi terveyskeskuksissa.

Airi Partanen, Helena Vorma, Hannu Alho, Anna Leppo

Raskausmyrkytyksen ennustaminen alkuraskaudessa

Raskausmyrkytyksen vaarassa olevia naisia ei ole toistaiseksi kyetty luotettavasti tunnistamaan, vaikka sen myötä saattaisi olla mahdollista ehkäistä raskausmyrkytyksen kehittyminen tai ainakin vähentää sen aiheuttamia komplikaatioita. Väitöstutkimuksessa selvitettiin mahdollisuutta ennustaa raskausmyrkytyksen kehittyminen yhdistämällä ennen 20. raskausviikkoa otettavan verinäytteen tulos äitien kliinisiin riskitekijätietoihin.

Elina Keikkala

Kertyvätkö kalsiumlisät valtimoihin?

Riittävä kalsiumin saanti on tärkeää osteoporoosin ehkäisemiseksi, ja kalsiumlisiä on suositeltu, jos ravinnosta saatava kalsiumin määrä jää vähäiseksi. Viime vuosina on herännyt epäilyjä, että liiallinen kalsiumin saanti olisi haitallista sydänterveydelle. Tutkimustulokset kalsiumlisien vaikutuksesta sydänkuolleisuuteen ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Tuore tutkimus vahvistaa epäilyjä, että kalsiumvalmisteiden runsas käyttö on yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin erityisesti miehillä.

Juhani Airaksinen

Alkoholi lisää leikkauskomplikaatioita

Liiallisen alkoholin käytön tiedetään olevan iso terveysriski, mutta tanskalaisen katsausartikkelin mukaan juominen lisää myös leikkauskomplikaatioita. Aihe kiinnostanee juutteja enemmän kuin muita, sillä tanskalaiset käyttävät pohjoismaalaisista eniten alkoholia (11 litraa absoluuttista alkoholia/v/asukas). Aiemmat tutkimukset leikkausta edeltävän alkoholinkäytön ja leikkauskomplikaatioiden riskistä ovat olleet ristiriitaisia.

Hannu Paajanen

Sektioarven poukama on yleinen jälkiseuraus

Keisarileikkausten määrän kasvaessa on alettu kiinnittää huomiota kohtuun tehdyn leikkaushaavan jälkiseurauksiin. Aivan viime vuosina on havaittu kohtulihaksen haavan osittaisen umpeutumisen aiheuttavan vaivoja, kuukautisten jälkeistä tiputteluvuotoa, vatsanpohjan kipuja ja rakon toiminnan häiriöitä. Tästä ongelmasta ei toistaiseksi ole ollut kovin selkeää yleiskuvaa. Kyseessä on kohtuontelon puolelta kohtulihakseen työntyvä kolmiomainen defekti, joka pahimmillaan menee jopa koko lihaskerroksen läpi. Useimmiten defektin seinässä on verestävää sidekudospintaa, eikä ehjää kohdun limakalvoa. Diagnoosi tehdään vaginaalisella kaikututkimuksella; tarvittaessa käytetään kohtuontelon nestetäyttöä apuna.

Pertti Kirkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030