Sairaalahoitoa vaativat hammasperäiset infektiot Hammasperäiset infektiot voivat levitä paikallisesti aiheuttaen selluliittiä ja paiseenmuodostusta tai systeemisesti aiheuttaen sepsiksen tai etäinfektioita. Lotta Grönholm Väitös 49/2012 Kommentteja
CHMP2B- ja TARDBP-geenien mutaatiot otsa-ohimolohkorappeuman harvinainen syy Toisinaan otsa-ohimolohkorappeumat esiintyvät yhdessä liikehermorappeuman, amyotrofisen lateraaliskleroosin kanssa. Perinnöllisillä tekijöillä on todennäköisesti keskeinen merkitys taudin taustalla. Anna-Lotta Kaivorinne Väitös 49/2012 Kommentteja
Eturauhassyövän seulonnasta ei merkitsevää kuolleisuuden alenemaa Väitöskirjassa selvitettiin eturauhassyövän väestöpohjaisen seulonnan etuja ja haittoja suomalaisessa väestössä. Tavoitteena oli arvioida, miten seulonta vaikuttaa eturauhassyövän ilmaantuvuuteen ja kuolleisuuteen Suomessa. Lisäksi selvitettiin, kuinka yleisiä ovat väärät positiiviset seulontatulokset. Tuomas Kilpeläinen Väitös 49/2012 Kommentteja
Vuorokausiverenpaineen määrittämisestä hyötyä metabolisissa häiriöissä Tavallisesti yöaikainen verenpainetaso laskee 10 % tai enemmän päiväaikaiseen verenpainetasoon nähden. Verenpaineen lasku voi kuitenkin jäädä puutteelliseksi. Tämän nondipping-ilmiön on todettu lisäävän sydän- ja verisuonisairastuvuuden riskiä. Kaulavaltimoseinämän paksuuntumaa on pidetty merkkinä varhaisesta valtimosairaudesta, ja maksan rasvakertymä katsottu osaksi metabolista oireyhtymää. Riitta-Liisa Vasunta Väitös 49/2012 Kommentteja
Sokerirasituskoe edelleen tärkeä riskihenkilöiden seulonnassa Vuonna 2010 Amerikan diabetesyhdistys esitti sokerihemoglobiinin HbA1c 5,7-6,4 prosenttiarvoa diabeteksen esiasteeksi kohonneen paastosokerin ja heikentyneen sokerinsiedon lisäksi. Tuula Saukkonen Väitös 49/2012 Kommentteja
Paastoverensokerin seulonnasta ei näytä olevan hyötyä Väestön verensokerin seulonnan on toivottu edistävän tyypin 2 diabeteksen varhaista tunnistamista. Seulonnan hyödyllisyyttä on kuitenkin epäilty. Englannissa tehdyssä väestöpohjaisessa satunnaistetussa hoitotutkimuksessa tutkittiin seulonnan vaikutusta kuolleisuuteen, eikä eroja seulomattomiin nähden tullut esiin. Helena Liira Lääketieteen maailmasta 48/2012 Kommentteja
Mustan mamban myrkystä kipulääke? Happoa aistivat ionikanavat (ASIC) aktivoituvat solunulkoisten protonien vaikutuksesta, ja niillä on keskeinen merkitys kivun aistimisessa. Happoa aistivia ionikanavia aktivoivat käärmeenmyrkyt aiheuttavat kipua. Tämän havainnon pohjalta ranskalainen tutkijaryhmä ryhtyi selvittämään, voidaanko ASIC-kanavien salpaajia käyttää tulevaisuudessa kipulääkkeinä. Tero Taiminen Lääketieteen maailmasta 48/2012 Kommentteja
Kaksi geneettistä tunnistetta eturauhassyövän vaikeusasteelle Eturauhassyöpäpotilaiden hoidon räätälöimiseen ja lääkehoidon kehityksen nopeuttamiseen tarvittavista luotettavista biomarkkereista on huutava pula. Todennäköisiltä edistysaskeleilta vaikuttavat sekä brittiläisen että yhdysvaltalaisen tutkimusryhmän selvittämät geenitunnisteet, joiden avulla on mahdollista arvioida kastraatioresistenttiä eturauhassyöpää sairastavien potilaiden ennuste. Ossi Lindell Lääketieteen maailmasta 48/2012 Kommentteja
Naiset arvioivat realistisesti kosmeettisen vulvakirurgian tarpeensa Amerikkalaiset naiset arvioivat varsin realistisesti ulkosynnyttimiensä kosmeettista tilaa ja tarvetta kosmeettiseen vulvakirurgiaan. Tutkimuksessa noin 400 tervettä naista arvioi 30 kuvamallin perusteella omaa anatomiaansa ja ilmaisi toiveensa, millaisen ulkosynnyttimien rakenteen he asettaisivat kosmeettisesti parhaaksi. Ammatti-ihmisen mielestä kaikki kuvamallit olivat normaalivariaation piirissä. Pertti Kirkinen Lääketieteen maailmasta 48/2012 Kommentteja
Mitä uutta tupakkariippuvuudesta ja sen hoidosta? Jatkuva nikotiinialtistus aiheuttaa aivoissa neuroadaptaatiota, joka johtaa sietokyvyn kehittymiseen ja tupakoinnin lopettamisen yhteydessä esiintyviin vieroitusoireisiin. Taru Kinnunen, Tellervo Korhonen, Jaakko Kaprio Terveydenhuolto 48/2012 Kommentteja
Näin tuen tupakoinnin lopettamista Perusterveydenhuollon on tarjottava kaikille tupakoijille apua tupakoinnin lopettamiseen. Klas Winell, Marja Aira, Sirkku Vilkman Terveydenhuolto 48/2012 Kommentteja
Tupakoinnin lopettaminen Suomessa 1997-2007 Vain kolmasosa saa lopettamiskehotuksen terveydenhuollosta Tupakoinnin rajoittaminen lainsäädännön avulla on ollut menestyksekästä, mutta tupakoinnin lopettamisen tukemisessa olemme monia maita jäljessä. Tutkimuksessa tarkastellaan tupakoijien terveydenhuollosta saamia tupakoinnin lopettamiskehotuksia vuosina 1997 ja 2007. Lisäksi tutkitaan väestötason muutoksia halukkuudessa ja yrityksissä lopettaa tupakointi sekä uskossa sen onnistumiseen. Hanna Ollila, Kristiina Patja, Ulla Broms, Tellervo Korhonen, Ari Haukkala, Jaakko Kaprio Terveydenhuolto 48/2012 Kommentteja
Aivoverenvuotopotilaiden ennuste parantunut Pohjois-Pohjanmaalla Vaikka varfariinin käyttö on miltei nelinkertaistunut, sen käyttöön liittyvien aivoverenvuotojen määrä on Pohjois-Pohjanmaalla vähentynyt väitöstutkimuksen mukaan. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa varfariinin käytön lisääntymisen on todettu päinvastoin lisänneen siihen liittyvien aivoverenvuotojen määrää. Todennäköisesti potilaiden valinta ja varfariinihoidon seuranta ovat Pohjois-Pohjanmaalla onnistuneet paremmin kuin aiemmin, selittäen havaintojen eron. Juha Huhtakangas Väitös 48/2012 Kommentteja
Musiikki synnyttää magnetoenkefalografialla mitattavia jatkuvaisvasteita Kahdesta toimivasta korvasta on selvää hyötyä ihmiselle, vaikka monien äänien havaitseminen onnistuukin varsin hyvin yhden korvan avulla. Esimerkiksi äänten paikallistaminen sekä puheen ymmärtäminen meluisassa ja kaikuvassa ympäristössä pohjautuvat pitkälti vasemmasta ja oikeasta korvasta tulevien hieman erilaisten viestien väliseen vuorovaikutukseen aivoissa. Tämän ns. binauraalisen vuorovaikutuksen merkitys ja hermostollinen perusta tunnetaan toistaiseksi kuitenkin varsin huonosti. Satu Lamminmäki Väitös 48/2012 Kommentteja
Työpaikan kosteusvaurioihin liittyvä astma Työpaikan kosteus- ja homevaurioiden on osoitettu olevan yhteydessä haitallisiin hengitystievaikutuksiin, joista yleisin sairaus on astma. Tavallisesti hengitystie- ja yleisoireet menevät ohi, kun rakennuksen vauriot korjataan. Kirsi Karvala Väitös 48/2012 Kommentteja
Ravinto ja syöpä - tämä ainakin tiedetään Liiallinen energian saanti ja lihavuus lisäävät syöpäriskiä, samoin kuin punaisen lihan sekä alkoholin käyttö. Anne-Maria Pajari Katsausartikkeli 47/2012 Kommentteja
Insuliinipumppu aikuisten tyypin 1 diabeteksen hoidossa Insuliinipumppu voi olla monipistoshoidon vaihtoehto sellaisille tyypin 1 diabetesta sairastaville, joiden verensokeritaso pysyy korkealla tai hypoglykemioita on vaikea muuten hallita. Järjestelmällisessä katsauksessa selvitettiin insuliinipumppuhoidon vaikuttavuutta ja turvallisuutta aikuisilla monipistoshoitoon verrattuna. Jorma Lahtela, Markku Saraheimo, Iris Pasternack, Jaana Isojärvi, Anna-Katriina Himanen, Sirpa-Liisa Hovi Katsausartikkeli 47/2012 Kommentteja
Refluksitaudin kirurginen hoito: millaiset ovat fundoplikaation pitkäaikaistulokset? Laparoskooppinen Nissenin fundoplikaatio on vakiinnuttanut asemansa refluksitaudin ensisijaisena leikkausmenetelmänä. Paulina Salminen, Jari Ovaska Katsausartikkeli 47/2012 Kommentteja
Kyselyt lääkäreille 2006 ja 2010: Potilastyöhön ja tietojärjestelmiin liittyvä stressi lisääntyi Lääkärit joutuvat altistumaan suurelle määrälle työperäistä stressiä. Monissa tutkimuksissa tärkeimmiksi stressin aiheuttajiksi ovat nousseet liiallinen kiire ja potilastyön haasteellisuuteen liittyvä rasitus. Keskeisiä lääkärien työhyvinvointia edistäviä voimavaroja ovat organisaation oikeudenmukaisuus ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lääkärien stressitekijöiden ja psykososiaalisten voimavarojen muutoksia vuosina 2006-2010. Tarja Heponiemi, Jukka Vänskä, Anna-Mari Aalto, Marko Elovainio Terveydenhuolto 47/2012 Kommentteja
Streptokokkibakteerin uusi tarttumisrakenne tunnistettu Streptococcus suis -bakteerin aiheuttamat taudit voivat olla henkeä uhkaavia, ja viime vuosina Streptococcus suis -tartuntoja on ollut etenkin Kaakkois-Aasiassa. Jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan on tiedetty, että Streptococcus suis -bakteeri tarttuu sokerirakenteisiin, joita on muun muassa ihmisen solujen pinnalla. Annika Kouki Väitös 47/2012 Kommentteja
Suuntana majakat Suosittelen Suuntana majakat Juha ja Virpi Jolkkonen matkaavat kesällä Ahvenanmaan saarille.
Geriatriaa tarvitaan jo lonkkamurtuman akuuttihoidossa Tiede Geriatriaa tarvitaan jo lonkkamurtuman akuuttihoidossa Yhteishoidon eduista on vankka näyttö, mutta sitä ei vielä juuri hyödynnetä.
"Lonkkamurtumien kasvu näkyy nyt" Tiede "Lonkkamurtumien kasvu näkyy nyt" Iäkkään kaatuminen on pitkän vyyhdin seuraus, kertoo geriatrian professori Maria Nuotio videolla.
Lonkkamurtumapotilaan hoitopolussa on varaa parantaa Tiede Lonkkamurtumapotilaan hoitopolussa on varaa parantaa Suomesta puuttuu murtumien kansallinen laaturekisteri, kirjoittaa Maria Nuotio.
Lonkkamurtuman leikkaus – mitä ottaa huomioon? Tiede Lonkkamurtuman leikkaus – mitä ottaa huomioon? Yli 24 tunnin leikkausviive lisää sairastuvuutta ja kuolleisuutta.
Näin valitset osteoporoosilääkkeen lonkkamurtuman jälkeen Tiede Näin valitset osteoporoosilääkkeen lonkkamurtuman jälkeen Pienienergiainen murtuma on merkki luun haurastumisesta.