Wegenerin granulomatoosi Suomessa

Wegenerin granulomatoosi on autoimmuuni verisuonitulehdus, jonka syy on yhä selvittämättä. Verisuonen seinämän tulehdus voi johtaa suonen tukkeutumiseen tai repeämiseen, joista aiheutuu kuolioita tai verenvuotoja. Wegenerin granulomatoosissa tulehdus kohdistuu pieniin ja keskisuuriin suoniin vaurioittaen useimmiten hengitysteitä ja munuaisia.

Jouko Takala

Voiko rintasyövästä parantua?

Rintasyövän aiheuttamista kuolemista puolet todetaan 5 vuoden kuluessa diagnoosista, mutta vielä 25 vuoden jälkeenkin potilaan kuolemansyy voi olla rintasyöpä. Rintasyövästä ei voi parantua, mutta on tärkeää, että hyvällä hoidolla minimoidaan taudin uusiutumisriski potilaan odotettavissa olevana elinaikana ja pitkitetään aikaa taudin uusiutumiseen.

Sirkku Jyrkkiö

Atsitromysiini vähentää keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheita

Pitkäkestoinen antibioottihoito on harvoin perusteltu keuhkoahtaumataudin hoidossa. Potilaat, joilla on toistuvia pahenemisvaiheita, saavat tietyissä tilanteissa pitempikestoisia antibioottihoitoja, mutta näyttöön perustuvaa hoitoa tästä aiheesta ei juuri ole.

Heikki Ekroos

Lisäävätkö yhteisölliset interventiot liikunta-aktiivisuutta?

Cochrane-katsaus selvittää, mitkä yhteisöä koskevat liikunta-aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävät toimintatavat ovat vaikuttavia. Systemaattiseen katsaukseen otettiin mukaan satunnaistettuja kokeita, muita verokkiryhmän sisältäviä tutkimuksia, aikasarjatutkimuksia ja prospektiivisia kohorttitutkimuksia. Tutkimuksilta edellytettiin vähintään 6 kuukauden seuranta-aikaa.

Helena Liira

Kivun hoito vähentää muistisairaiden levottomuusoireita

Muistisairaiden neuropsykiatristen oireiden eli käytösoireiden hoito on haasteellista. Lähes kaikki muistipotilaat kärsivät niistä jossain vaiheessa, ja ne ennakoivat laitokseen joutumista. Ensisijaista on lääkkeetön hoito, joskin näyttö siitä on ristiriitaista. Neuropsykiatrisista oireista ei oikein tiedetä, mikä niitä aiheuttaa: tuottaako itse aivotauti niitä, ovatko oireet reaktiota turhautumiseen ja läheisten tai hoitajien vuorovaikutuksen ongelmiin vai onko oireiden takana erilaisia somaattisia vaivoja, joita muistisairaat eivät osaa ilmaista.

Kaisu Pitkälä

Tarpeettomia antibioottihoitoja

Päätös aloittaa antibioottihoito on usein ongelmallinen. Siihen vaikuttavat potilaan taudin lisäksi ainakin käytännön syyt, psykologia ja mikrobilääkeresistenssin uhka. Amerikkalaistutkijat selvittivät, kuinka usein antibioottia annetaan turhaan. Kiinnostuksen kohteena oli fluorokinolonien käyttö.

Heikki Arvilommi

Autoimmuunitaudit ovat yleistyneet

- Autoimmuunitaudit ovat suuri joukko kroonisia sairauksia, joihin liittyy merkittävää väestön sairastavuutta ja ennenaikaista kuolleisuutta.

Heikki Julkunen, Aaro Miettinen

Mitä ruokaa imeväiselle?

- Imeväisiässä äidinmaito, tai sen ollessa riittämätöntä äidinmaidonkorvikkeet, ovat ainoaa ravintoa ensimmäisten elinkuukausien ajan. Kiinteiden ruokien antaminen aloitetaan 4-6 kuukauden iässä, ja rinta- tai korvikeruokinta jatkuu vuoden ikään saakka.

Maija Peippo, Ulla Hoppu, Erika Isolauri, Kirsi Laitinen

Miten turvataan keuhkosairauksien tutkimus tulevaisuuden Suomessa?

Keuhkosairauksien kliinisten tutkijoiden määrä on viime vuosina vähentynyt, kuten monella muullakin erikoisalalla, mikä on herättänyt huolta alan kehityksestä tulevaisuudessa.

Riitta Kaarteenaho, Maritta S. Jaakkola

Hengitysteiden leikkaushoito vaikeassa uniapneassa

Väitöstyössä tutkittiin hengitysteiden leikkaushoitoa vaikeassa uniapneassa ja osittaisessa unenaikaisessa ylähengitystieahtaumassa. Vaikeaa obstruktiivista uniapneaa hoidettiin pysyvällä henkitorviavanteella (trakeostomia). Osittaista unenaikaista ylähengitystieahtaumaa hoidettiin pehmeän suulaen laseravusteisella uvulopalatoplastialla. Obstruktiivinen uniapnea ja osittainen unenaikainen ylähengitystieahtauma todennettiin unipatjarekisteröinnillä.

Perttu Halme

Liikunta edistää keski-ikäisten miesten luottamusta tulevaisuuteen

Suomessa on noin 250 000 diagnosoitua tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi noin 200 000 ihmistä sairastaa tautia tietämättään. Heistä suurimmalla osalla on metabolinen oireyhtymä. Diabeetikkojen sairaanhoitokustannusten osuus kaikista Suomen terveydenhuoltomenoista on noin 10 prosenttia.

Maarit Valtonen

TP53 pään ja kaulan alueen syöpien kliinisenä merkkiaineena

Pään ja kaulan alueen levyepiteelisyöpää sairastavien potilaiden ennuste ei ole juurikaan parantunut viime vuosikymmeninä. Syövän biologista aggressiivisuutta kuvaavia ennustetekijöitä on vähän, luotettavimpana niistä taudin levinneisyys.

Jenni Peltonen

Geneettinen polymorfismi ja laboratoriomuuttujat verenpainelääkkeiden hoitovastetta ennakoivina tekijöinä

Kohonnut verenpaine on yksi merkittävimmistä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöistä. Verenpainelääkityksen hyödyt on hyvin osoitettu, mutta vain noin 30 % verenpainetautia sairastavista potilaista saavuttaa hoidon tavoitteet. Vaikka keskimääräinen verenpainetta alentava teho eri verenpainelääkeryhmien välillä on samankaltainen, niiden tehossa on merkittävää yksilöllistä vaihtelua, mikä saattaa olla yksi syy verenpainetaudin huonoon hoitotulokseen.

Timo Suonsyrjä

Kudostuhoa aiheuttanut kriittinen alaraajaiskemia on verisuonikirurginen haaste

Kriittisessä alaraajaiskemiassa verenkierto on siinä määrin huonontunut, että kudoksen elinkelpoisuus on uhattuna. Krooninen kriittinen iskemia ilmenee usein ensin leposärkynä, myöhemmin haavaumana. Alaraajan valtimo-ohitusleikkaus on tärkein hoitomenetelmä raajan pelastamiseksi laaja-alaisessa tukkivassa valtimokovettumataudissa.

Maria Söderström

Lihavuus yleistyy kaikkialla maailmassa

Lancet on ottanut näyttävästi esille maailmanlaajuisen lihavuusongelman. Lihavuuden esiintyvyys alkoi kasvaa 1970- ja 80-luvuilla, jolloin ruoan ja energian tarjonta lisääntyi ja ruoka halpeni suhteessa sen hankkimiseen tarvittavaan aikaan. Lisäksi sosiokulttuuriset tekijät, ympäristö ja auton käytön yleistyminen vaikuttivat lihavuuden lisääntymiseen.

Kaisu Pitkälä

Apiksabaanikin tehoaa eteisvärinäpotilaan hoidossa

Aivohalvauksien tehokas ja turvallinen ehkäisy on eteisvärinän hoidon kulmakivi. Rivaroksabaani ja apiksabaani ovat markkinoille tulossa olevia vaihtoehtoja varfariinin ja dabigatraanin rinnalle.

Juhani Airaksinen

Apiksabaani lisää vakavia verenvuotoja sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen

Tehokas verihiutaleiden aggregaatiota estävä lääkitys on sepelvaltimotautikohtauksen hoidon kulmakivi, mutta hoidosta huolimatta uudet iskeemiset tapahtumat ovat varsin yleisiä. Alustavien tutkimusten perusteella arveltiin, että uudet suun kautta annosteltavat antikoagulantit, kuten apiksabaani, saattaisivat vähentää uusintainfarktien määrää ilman mainittavaa verenvuotovaaran suurentumista.

Juhani Airaksinen

Puolison käyttämä testosteronivoide voi aiheuttaa naiselle ongelmia

Partnerin käyttämä testosteronivoide aiheutti 22-vuotiaalle naiselle virilisoitumisen oireet: hirsutismin, aknen, klitoriksen hypertrofian ja pälvikaljuisuuden. Seerumin testosteronitaso oli yli kolme kertaa suurempi kuin naisten normaaliarvon yläraja. Naiselle tehtiin perusteelliset laboratorio- ja kuvantamistutkimukset lisämunuais- ja munasarjakasvaimia etsittäessä. Jopa munasarjalaskimon katetrisaatiota harkittiin, mutta siitä potilas kieltäytyi.

Pertti Kirkinen

Valhe, totuus ja transkraniaalinen magneettistimulaatio

Pettäminen ja valehteleminen näyttävät aiempien tutkimusten mukaan edellyttävän monimutkaisempaa aivojen toimintaa kuin rehellisyys ja toden puhuminen. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet petollisen käyttäytymisen erityisesti monia muitakin korkeampia kognitiivisia toimintoja säätelevään dorsolateraaliseen prefrontaaliseen aivokuoreen.

Tero Taiminen

Influenssa A(H1N1) 2009 -pandemian toinen epidemia-aalto aiheutti vähemmän kuolemia ja tehohoidon tarvetta

Ensimmäinen pandeemisen influenssa A(H1N1) 2009 -viruksen aiheuttama epidemiakausi esiintyi Suomessa 10.5.2009-8.3.2010 ja toinen 23.11.2010-30.4.2011.

Outi Lyytikäinen, Markku Kuusi, Salla Toikkanen, Mikko J. Virtanen, Esa Rönkkö, Mari Strengell, Niina Ikonen, Thedi Ziegler, Petri Ruutu, Ilkka Julkunen