Akuutti polio on mahdollinen myös Suomessa

 Poliovirus voi kulkeutua matkustelevien ihmisten mukana mihin tahansa maapallon kolkkaan, myös Suomeen.

Merja Roivainen, Tapani Hovi

Pitkäaikaissairaan omahoidon opastus

 Yleisen terveydentilan paranemisesta huolimatta monet terveysriskit uhkaavat edelleen väestön hyvinvointia ja tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.

Pirkko Routasalo, Marja Airaksinen, Taina Mäntyranta, Kaisu Pitkälä

Telepsykiatria terapeuttisten työtaitojen opettamisessa

 Kognitiivinen psykoterapia sisältyy monien psykiatristen häiriöiden Käypä hoito -suositukseen, mutta sen saatavuus on suhteellisen rajallista.

Mikko Kinnunen, Jan-Henry Stenberg, Kalevi Landen, Tuija Heloaho, Marja Lenkkeri, Evgueni Tchoukhine, Risto Vataja, Grigori Joffe

Pikkukeskosten hoito kannattaa

Vastasyntyneiden tehohoidon kehittyminen on johtanut yhä pienempien keskosten selviämiseen. Suomessa yksi sadasta lapsesta syntyy hyvin ennenaikaisesti, eli ennen 32 raskausviikon ikää tai alle 1 501 gramman painoisena. Nämä pikkukeskoset tarvitsevat pitkään runsaasti resursseja vaativaa tehohoitoa.

Emmi Korvenranta

Autovasta-ainemääritykset keliakian diagnostiikassa

Keliakian klassiset oireet ripuli, imeytymishäiriöt ja laihtuminen ovat nykyisin harvinaisempia kuin aiemmin ja usein oireet ovat lieviä tai puuttuvat kokonaan. Taudin diagnoosikriteerinä on vehnän, ohran tai rukiin valkuaisaineen, gluteenin, aiheuttama ohutsuolen limakalvovaurio, joka korjaantuu gluteenittomalla ruokavaliolla. Aiemman tutkimustiedon mukaan nykyisten kriteerien perusteella ei kaikkia keliakiapotilaita tunnisteta. Apuna keliakian diagnostiikassa käytetään seerumin transglutaminaasi-2-autovasta-aineiden tunnistamiseen perustuvia testejä. Nämä vasta-aineet muodostuvat ohutsuolen limakalvolla, ja siinä niitä on alustavien tutkimusten mukaan todettavissa keliakiapotilailla, vaikka seerumissa ei vasta-aineita olisikaan mitattavissa.

Outi Koskinen

Entsyymit elimistön happitasapainon säätelyssä

Hypoksiaa esiintyy useissa tavallisissa sairauksissa, kuten sydän- ja aivoinfarktissa ja anemiassa. Sen havaitsemiseksi ja happitasapainon palauttamiseksi on elimistössä kehittynyt säätelyjärjestelmä, jossa avainasemassa on hypoksiasta indusoituva tekijä HIF. Kun happea on saatavilla riittävästi HIF-hydroksylaasit (HIF-P4Ht 1-3, FIH) katalysoivat reaktioita, joiden seurauksena HIF hajoaa tai sen toiminta estyy. Hypoksia hidastaa näiden entsyymien toimintaa, ja tällöin HIF pelastuu hajotukselta ja lisää happitasapainon palautumista edistävien geenien, kuten erytropoietiinin luentaa. Happitasapainon säätelyyn osallistuvien entsyymien toiminnan estoa pidetään lupaavana strategiana useiden hapenpuutteeseen liittyvien sairauksien hoidossa.

Jaana Hyvärinen

Alzheimerin taudin aivomuutokset havaittavissa jo ennen oireita?

Alzheimerin taudille tyypillisiä aivomuutoksia saatetaan kyetä havaitsemaan positroniemissiotomografian (PET) avulla jo ennen muistivaikeuksien ilmenemistä. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin amyloidiin sitoutuvan PIB-merkkiaineen soveltuvuutta Alzheimerin taudille tyypillisten beeta-amyloidikertymien varhaiseen havaitsemiseen.

Noora Scheinin

Anestesian riittävyyden mittaaminen

Anestesian syvyyden riittävyyttä on tutkittu yhtä kauan kuin yleisanestesioita on annettu. Rutiinikäyttöön soveltuvia aivosähkökäyrään (EEG) perustuvia anestesian syvyyttä mittaavia laitteita on ollut markkinoilla 1990-luvulta alkaen. Nämä aivojen kortikaalista toimintaa mittaavat laitteet kuvaavat unen syvyyttä ja toimivat luotettavasti yleisimmin käytössä olevien nukutusaineiden kanssa. Lukuisat ulkoiset tekijät aiheuttavat kuitenkin häiriöitä indekseihin, mikä on toistaiseksi estänyt mittarien luotettavan käytön tehohoidossa. Vaikka kivunhoito on yksi merkittävimmistä yleisanestesian komponenteista, luotettavaa kipumittaria ei toistaiseksi ole ollut markkinoilla.

Johanna Wennervirta

Sepelvaltimokalkkiko nyt ennusteen arviointiin?

Sydäntapahtumia voidaan ennustaa hieman aiempaa paremmin, kun verisuonten kalkkeutumista selvitetään tietokonekerroskuvauksella ja tieto kalkista lisätään tavanomaisiin taudin vaaratekijöihin. Eri tautien uusien riskitekijöiden ja niiden erilaisten yhdistelmien raportoiminen onkin nykylääketieteen suosikkiteemoja. Sepelvaltimokalkki on kiistatta paras yksittäinen sepelvaltimotaudin riskin arviointimenetelmä. On kuitenkin hyvin kyseenalaista, onko mittauksesta mitään lisähyötyä nykyiseen riskitekijöihin perustuvaan hoito- ja tutkimuskäytäntöön verrattuna.

Juhani Airaksinen

Dutasteridi estänee eturauhassyövän kasvua

Dutasteridi näyttää vähentävän riskiä sairastua eturauhassyöpään. Vastaava tutkimustulos julkaistiin toisen 5-alfa-reduktaasin inhibiittorin, finasteridin, osalta jo aiemmin.

Ossi Lindell

Masennuslääkkeiden toksisuus vaihtelee

Masennukseen liittyy itsemurhariskin huomattava lisääntyminen, joten lääkkeen valinnassa on syytä ottaa tehokkuuden ohella huomioon myös sen toksisuus. Englantilainen tutkimus vahvisti aiempia havaintoja, joiden mukaan masennuslääkkeiden toksisuus vaihtelee.

Raimo K. R. Salokangas

Sappitiesyövän lääkehoidolla vähän lisää elinaikaa

Sisplatiinin ja gemsitabiinin yhdistelmä lisää sappitiesyöpään sairastuneen potilaan elinaikaa noin 3 kuukautta verrattuna pelkkään gemsitabiinihoitoon. Sisplatiinin ja gemsitabiinin yhdistelmää suositellaan nyt sappitiesyövän ensisijaiseksi palliatiiviseksi lääkehoidoksi.

Sirkku Jyrkkiö

Diabeetikon hypertonia hoituu kevyemminkin?

Tiukka verenpaineen kontrolli aikuistyypin diabeetikoilla ei vähennä sydän- ja verisuoniperäisiä päätetapahtumia, todetaan ACCORD-tutkimuksessa.

Marko Vesanen

Skitsofrenian ennuste Suomessa

- Suomalaisten tutkimusten mukaan skitsofrenian ennuste on heterogeeninen. Noin kolmasosa skitsofreniaa sairastavista henkilöistä on oireettomia. Suurin osa tarvitsee toistuvasti sairaalahoitoa. Jopa 80-94 % on työkyvyttömyyseläkkeellä.

Erika Jääskeläinen, Mia Karhu, Antti Alaräisänen, Matti Isohanni, Jouko Miettunen

Lasten ja nuorten päänsärky - monitahoinen haaste

- Päänsärkyä voi esiintyä harvinaisena jo imeväisiässä.

Matti Sillanpää

Diabeetikon käsi- ja nivelmuutokset

- Käsi- ja nivelmuutokset ovat yleisiä diabeetikoilla.

Perttu Arkkila, Jorma Viikari, Ilkka Kantola

Käypä hoito -suositusten toteutuminen Keski-Suomen muistipotilaiden hoitoketjussa

Alzheimerin taudin diagnostiikkaan ja lääkehoitoon annettiin Käypä hoito -suositus v. 2006. Suosituksen pohjalta päivitettiin keskisuomalaiset muistipotilaan tutkimuksen ja hoidon ohjeet v. 2007. Paikallisena yhteistyöprojektina selvitettiin, kuinka alueellinen hoitoketjusuositus toimi käytännössä v. 2008. Tutkijoita kiinnosti erityisesti muistioireiden tunnistus ja diagnostiikkakäynti muistipoliklinikassa.

Pertti Karppi, Terhi Rahkonen, Aimo Rissanen, Sointu Puuronen, Katariina Kalliopohja, Jaana Suhonen

Lääkkeiden käyttö vanhainkodeissa

Väitöstutkimus on poikkileikkaus helsinkiläisten vanhainkotien yli 64-vuotiaiden pitkäaikaisasukkaiden lääkehoidosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tarkastelussa oli psyykemlääkkeiden, ummetuslääkkeiden, D-vitamiinin ja kalsiumin sekä vanhusten hoidossa erityisesti vältettävien lääkkeiden käyttö. Lisäksi selvitettiin lääkkeiden yhteisvaikutusten yleisyyttä.

Helka Hosia-Randell

Olkahermopunosvaurion leikkaushoidon pitkäaikaistulokset

Lapsen olkahermopunos voi vaurioitua synnytyksen yhteydessä, jos hermorakenteisiin kohdistuu liiallinen venytys lapsen hartioiden ja äidin synnytyskanavan epäsuhteen seurauksena. Olkahermopunoksen syntymävauriota kutsutaan usein Erbin pareesiksi, osin virheellisesti, sillä Erbin pareesissa on kyse olkahermopunoksen yläosan vauriosta eikä laajemmasta C5-C7 juurten tai ns. totaalivauriosta (C5-C8/Th1). Vaurio voidaan lisäksi luokitella yksittäisen hermon lievästä venyttymästä aina sen irtirepeytymiseen selkäytimestä. Vaikeammat hermon repeytymät aiheuttavat pysyviä muutoksia hartian ja yläraajan lihasten toimintaan ja raajan tuntoon. Lihastoiminnan epätasapaino johtaa nivelten liikerajoituksiin ja virheasentoihin. Joillakin potilailla esiintyy myös kipuja yläraajassa.

Mikko Kirjavainen

Haimatulehdus ja hyytymisjärjestelmä

Suurin osa akuuteista haimatulehduksista on lieviä, mutta noin 20-30 % tapauksista on vaikeita ja näistä potilaista joka toiselle kehittyy elinvaurio. Vaikean akuutin haimatulehduksen patofysiologia muistuttaa muita tiloja, joihin liittyy elinvaurio, kuten sepsis tai monivamma. Näissä tiloissa systeeminen kontrolloimaton tulehdussolujen ja välittäjäaineiden aktivaatio tapahtuu samanaikaisesti hyytymisjärjestelmän ja komplementtijärjestelmän aktivoitumisen kanssa ja johtaa edelleen elinvaurioon. Akuutin haimatulehduksen nykyhoito perustuu pääasiassa oireenmukaiseen ja elinjärjestelmiä tukevaan hoitoon eikä mitään erityistä haimatulehduksen lääkehoitoa ole.

Outi Lindström