PETTU-hanke auditoi terveyskeskuslääkärin työtä tuotteistusta varten Pelkkien käyntimäärien seuranta jättää osan työstä näkymättömiin

Perusterveydenhuollon tuotteistuksen standardointi -hankkeen (PETTU) tavoitteena on tuotteistaa perusterveydenhuollon toimintaa, jotta sitä voidaan järjestelmällisesti seurata ja arvioida. Tuotteistusta voidaan käyttää myös kilpailutuksen apuna ulkoistamisessa, ja sitä tarvitaan, jos palveluja tuotetaan liikelaitoksena. PETTU-hankkeen auditoinnin tarkoituksena oli selvittää, mihin tehtäviin lääkärin työpäivä jakaantuu, ja hyödyntää tietoa tuotteistuksessa.

Liisa Klemola, Eeva Ketola, Martti Virtanen, Ilkka Vohlonen

Nuorten ylipainon terveysriskejä voidaan ehkäistä

Lapsuus- ja nuoruusiän ylipaino on lisääntynyt merkittävästi kolmen viime vuosikymmenen aikana. Samalla myös ylipainoon liittyvät terveysriskit ovat yleistyneet. Tässä väitöstutkimuksessa todettiin, että imeväisiässä aloitettu, puolivuosittain annettu ravitsemus- ja elämäntapaohjaus vaikuttaa suotuisasti ylipainoon liittyviin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin murrosikäisillä nuorilla, vaikka ylipainon esiintyvyys ei merkittävästi vähenekään.

Maarit Hakanen

Polvilumpion sijoiltaanmenon hoito

127 potilasta (82 naista) hoidettiin polvilumpion ensimmäisen sijoiltaanmenon jälkeen välittömästi joko leikkauksella (70 potilasta) tai leikkaamatta (57 potilasta). Liitännäismurtumat, jotka vaativat kiinnittämistä tai vakavammat nivelsidevammat estivät osallistumisen satunnaistettuun tutkimukseen. Potilaiden ikäjakauma oli 9-47 vuotta ja keskiarvo 20 vuotta. Kaikille potilaille suoritettiin lumpion liikkuvuuden anestesiatutkimus ja polven tähystys.

Risto Nikku

Polyamiinien katabolia haimatulehduksessa

Väitöstutkimuksen tarkoitus oli tarkastella polyamiinien aineenvaihduntaa äkillisessä taurodeoksikolaatin aiheuttamassa kokeellisessa haimatulehduksessa suhteessa haimatulehduksen kestoon ja vaikeuteen. Tutkimuksessa hyödynnettiin myös spermidiini/spermiini N1-asetyylitransferaasi (SSAT) -transgeenisiä rottia, joille voidaan indusoida polyyamiinien katabolia, ja synteettistä bismetyylispermiiniä (Me2Spm), jolla voidaan korvata polyamiinin puutosta. Vauriomuutosten lisäksi seurattiin mm. trypsiinin aktivoitumista. Kliinisessä tutkimuksessa mitattiin haimatulehduspotilaiden punasolujen polyamiineja.

Hai-Tao Jin

Verenpainetauti vaarantaa valtimoita varkain

Aiemmin toteamaton diabetes, piilevä munuaisten vajaatoiminta ja oireeton alaraajojen valtimotauti näyttävät olevan verenpainepotilailla muuta väestöä yleisempiä. Väitöstutkimuksen mukaan 6-7 % suomalaisista verenpainepotilaista sairastaa tietämättään kutakin näistä sepelvaltimotaudille ja aivovaltimotaudille altistavista vaaratekijöistä. Joka kolmannella verenpainepotilaalla on diabeteksen esiaste ja joka neljännellä alkava alaraajavaltimoiden ahtauma. Munuaisten piilevä vajaatoiminta on erityisen yleistä verenpainetautia sairastavilla naisilla, joilla on metabolinen oireyhtymä eli keskivartalolihavuuteen liittyvä aineenvaihduntahäiriö. Väitöstutkimuksen mukaan väestöstä voidaan löytää perusterveydenhuollon käytettävissä olevilla menetelmillä riskihenkilöt, jotka hyötyvät ehkäisevästä lääkityksestä.

Päivi Korhonen

Mielenterveyssyistä johtuvat sairauslomat lisääntyneet mutta eläkkeet vähentyneet kunta-alalla

Mielenterveyshäiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kasvua on pidetty huolestuttavana. Tiedetään, että varsinkin pitkäkestoiset sairauspoissaolot johtavat usein varhaiseen eläkkeeseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten tilanne on kehittynyt kuntasektorilla.

Marianna Virtanen, Mika Kivimäki, Jaana Pentti, Tuula Oksanen, ‡ Timo Klaukka, Jussi Vahtera

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 43/2009 Kommentteja

Terveydenhuollon keinoin vältettävissä oleva kuolleisuus Alueiden väliset erot kasvussa 1992-2003

Terveydenhuollon keinoin vältettävissä olevalla kuolleisuudella tarkoitetaan kuolemia, jotka voitaisiin välttää oikea-aikaisilla ja vaikuttavilla terveyspalveluilla. Tutkimuksessa kuvataan sairaanhoitopiirien välisiä eroja vältettävissä olevassa kuolleisuudessa 2000-luvun alussa.

Kristiina Manderbacka, Sakari Karvonen, Martti Arffman, Ilmo Keskimäki

Iäkkäidenkin sydänkirurgia kannattaa

Aikuisten sydänkirurgia alkoi Suomessa 1950-luvun lopulla ja toiminta vakiintui 1960-luvulla. Sydänkirurgian, sydänanestesiologian, sydänsairauksien lääkehoidon ja sydänleikkauksen jälkeisen tehohoidon kehitys on mahdollistanut entistä iäkkäämpien potilaiden sydänleikkaukset hyväksyttävin tuloksin. Toisaalta sydänleikkauksella saavutettava objektiivinen elinaikahyöty on vanhimmissa potilasryhmissä saavuttanut kiistatta lakipisteensä. Näin ollen elinajan ennustetta parantavan vaikutuksen lisäksi huomio tulee entistä tarkemmin tulevaisuudessa kiinnittää sydänleikkauksen subjektiivista elämänlaatua parantavaan vaikutukseen.

Janne Jokinen

Mulibrey-nanismin kliininen kuva

Mulibrey-nanismi (MUL) on suomalaiseen tautiperintöön kuuluva, peittyvästi periytyvä lyhytkasvuisuusoireyhtymä. Maailmanlaajuisesti tiedossa on noin 130 potilasta, heistä valtaosa on Suomesta. Tautiin liittyy sikiöaikana alkava kasvuhäiriö, restriktiivinen sydäntauti ja erityiset ulkonäön piirteet. Tautiin ei liity kehityksellistä vammaisuutta. MUL on seurausta kromosomissa 17q22-23 sijaitsevan TRIM37-geenin mutaatioista. TRIM37-proteiini on paikallistettu peroksisomeihin ja toimii E3-ubikutiiniligaasina. MUL:n patogeneesi on kuitenkin vielä avoin.

Niklas Karlberg

Poskionteloleikkauksen jälkeen tarvitaan hyvää kivunhoitoa

Poskiontelotulehdus paranee yleensä itsestään tai lääkehoidolla. Osalla potilaista poskiontelotulehdus toistuu kuitenkin usein tai jopa muuttuu krooniseksi, jolloin lääkehoito ei välttämättä ole riittävä. Näille potilaille voidaan harkita poskionteloiden leikkaushoitoa. Poskionteloleikkaus tehdään nykyään yleensä nenän kautta tähystimen avulla, mikä on aiempaan ns. radikaalileikkaukseen verrattuna potilaalle kevyempi toimenpide. Tähystimen avulla tehtävä poskionteloleikkaus on todettu tehokkaaksi tavaksi vähentää usein toistuvan tai kroonisen poskiontelotulehduksen oireita, mutta tietoa sen jälkeen esiintyvästä kivusta tai toipumisvaiheen tehokkaasta kivunhoidosta on ollut vain vähän. Lisäksi tieteellinen näyttö leikkauksen jälkeisen jopa välttämättömänä pidetyn nenän jälkipuhdistuksen vaikutuksesta on riittämätöntä.

Tatu Kemppainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030