Lyhyesti: Britit MPR-mylläkässä

Pari vuotta sitten Lancet julkaisi kohua herättäneen tutkimuksen, jossa väitettiin MPR- eli tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteen aiheuttavan autismia ja koliittia. Uudessa jo ennakkoon median rummuttamassa katsauksessaan tutkijapari Wakefield ja Montgomery lyö lättänäksi MPR-rokotteen turvallisuustutkimukset. Hyökkäyksen kohteena on etenkin rokotteiden yhdistelmä. BMJ:n pääkirjoituspalstalla yritetään nyt järkeistää keskustelua. Pelottelun vasta-argumentteja tarjoavat suomalaiset tutkimukset, joista tuorein laaja seurantatutkimus julkaistiin vastikään (Patja ym. Pediatr Infect Dis J 2000;19:1127-1134). Siinä MPR todettiin turvalliseksi rokotteeksi. Netissä on ainakin yhden tiedelahkon sivuilla sekin jo leimattu maksetuksi tutkimukseksi.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Malarian klorokiiniresistenssin osoitus

Hankalin malarian aiheuttaja, Plasmodium falciparum, on usein resistentti klorokiinille. Siksi Afrikassa ja suuressa osassa Kaakkois-Aasiaa sekä Etelä-Amerikkaa WHO:n suosittelema hoitovaihtoehto on meflokiini. Resistenssin määritys on ollut pitkään kliininen, eli jos hoito ei onnistu, on aiheuttaja resistentti. Nyt amerikkalais-malilainen tutkijaryhmä on käyttänyt klorokiinihoidon tehon arvioinnissa Plasmodium falciparum -parasiitin pfcrt-geenin mutaation määrittämistä. Mutaatio oli havaittavissa kaikilla potilailla, joilla klorokiinihoito epäonnistui. Ennen hoitoa mutaatio löytyi vain 41 %:lta, mikä osoittaa mutaation selekoituvan hoidon aikana. pfcrt-geenin mutaation tutkimista voidaan käyttää klorokiiniresistenssiä ennustavana mittarina.

Pentti Huovinen

Mikkelin keskussairaalassa hoidetut hukkumistapaukset 1974-99

Mikkelin keskussairaalassa hoidettiin 43 hukkumistapausta vuosina 1974-99. Lapsia oli aineistossa 18 ja he kaikki olivat alle 7-vuotiaita. Lähes kaikki lapset olivat joutuneet veden varaan pudotessaan laiturilta aikuisen lyhyen poissaolon aikana. Aikuisten hukkumistapauksissa tapaturmamekanismina oli uiminen tai veneen kaatuminen. Valtaosalla (75 %) potilaista hukuksissaoloaika oli yli 3 minuuttia. Vain kuusi potilasta menehtyi, ja he kaikki olivat olleet vedenpinnan alla yli 15 minuuttia. Potilaan ennusteen kannalta submersioaika vaikuttaa ratkaisevasti aivovaurion syntyyn. Tämän takia elvytys on aloitettava välittömästi onnettomuuspaikalla.

Bogdan Lewandowski, Hannu Paajanen

Munuaisten etanoliembolisaatio vaikean nefroottisen oireyhtymän hoitona

Nefroottisessa oireyhtymässä proteinuria johtaa hypoalbuminemiaan, aliravitsemukseen ja vaikeisiin turvotuksiin. Proteinuria saattaa jatkua runsaana munuaistoiminnan heikentymisestä huolimatta. Vaikka Dotter jo 1975 julkaisi tulokset munuaisvaltimon embolisaatiosta pitkälle edenneen munuaisen vajaatoiminnan ja massiivisen proteinurian hoidossa, on menetelmää käytetty varsin vähän vaikean nefroottisen oireyhtymän hoitona ja julkaistut potilasaineistot ovat olleet pieniä. Kirjallisuuskatsauksen ja omien kokemustemme perusteella menetelmä soveltuu hyvin hoitoresistentin nefroottisen oireyhtymän hoidoksi.

Tapani Tikkakoski, Martti Leppänen, Jarmo Turunen, Stefan Anderson, Hannu Södervik

Psyykenlääkkeet ja prolaktiini

Prolaktiini on aivolisäkkeen etulohkon erittämä hormoni, jonka ainoa tunnettu fysiologinen tehtävä on maidonerityksestä huolehtiminen imettävällä naisella. Sen synteesi ja vapautuminen ovat hypotalamuksesta aivolisäkkeeseen kulkeutuvan dopamiinin toonisen inhibition alaisia. Serotoniini lisää prolaktiinin vapautumista. Monet psyykenlääkkeet suurentavat seerumin prolaktiinipitoisuutta. Milloin prolaktiini kannattaa tutkia psyykenlääkkeitä käyttävällä potilaalla ja miten hyperprolaktinemiaan tulee suhtautua?

Matti J. Välimäki

Iäkkäiden pahoinpitely

Omassa maassamme tehdyn tutkimuksen mukaan 7,0 % eläkeikäisistä naisista ja 2,5 % miehistä on kertonut joutuneensa perheväkivallan kohteeksi 65 ikävuoden jälkeen. Perheen ulkopuolisen väkivallan kohteeksi on kertonut joutuneensa 2 % naisista ja noin 1 % miehistä. Perheväkivallan riskiryhmiä ovat fyysisesti huonokuntoiset tai dementoituneet iäkkäät sekä kahdestaan alkoholisoituneen keski-ikäisen poikansa kanssa asuvat iäkkäät naiset. Perheväkivallan uhrien auttaminen edellyttää yhteistyötä terveydenhuollon, sosiaalitoimen, järjestöjen, omaisten ja usein myös seurakuntien sekä poliisin välillä.

Sirkka-Liisa Kivelä, Sirpa Hartikainen, Raimo Isoaho

Elektroniselle reseptille halutaan pelisäännöt

Elektronista reseptiä koskevia pelisääntöjä ryhdytään määrittelemään. Suurimman osan alkuperäisistä resepteistä uskotaan lähitulevaisuudessa olevan elektronisia, mutta toimintaa varten ei ole tähän asti ollut yhtenäisiä pelisääntöjä. Nyt sosiaali- ja terveysministeriön kokoama epävirallinen työryhmä on laatinut ehdotuksen sähköistä lääkemääräystä koskevaksi ohjeeksi. Yhtään järjestelmää ei vielä varsinaisesti ole käytössä.

Suvi Sariola

Työperäinen astma on juridisesti eri asia kuin ammattiastma Työympäristön merkitys astman synnyssä luultua suurempi

Astmaatikkoja on Suomessa jo neljännesmiljoona. Tuoreimmat tutkimukset viittaavat siihen, että noin joka neljäs astmaatikko kokee oireidensa pahenevan työpaikalla. Työpaikkojen saneerauksissa pitäisikin nykyistä enemmän kiinnittää huomiota mm. ilmanvaihtoon.

Ulla Järvi

Allergiakodeissa ei aina osata siivota

Helsingin Iho- ja allergiasairaalassa on kuutisen vuotta toiminut Sisäilmapoliklinikka, joka tekee myös kotikäyntejä potilaan altistuksen arvioimiseksi.

Ulla Järvi

Ravitsemuskertomus 2000: Suomalaiset lihovat entisestään - erityisesti miehet

Kansanterveyslaitos julkaisi nyt järjestyksessä neljännen ravitsemuskertomuksen, joka sisältää päätuloksia Suomessa tehdyistä tutkimuksista ja kerätyistä tilastoista. Ravitsemuskertomukset kokoavat ja välittävät tietoa suomalaisten ravitsemuksesta terveys- ja ravitsemuspoliittisten ohjelmien ja päätöksenteon tueksi. Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio painottuu kasvisperäisiin ruokiin siten, että viljavalmisteet ja peruna muodostavat ruokavalion perustan. Viljan ja perunan kulutus ei näytä kuitenkaan kasvaneen, mutta kasvisten, hedelmien ja marjojen terveellisyyden suomalaiset ovat jo oppineet.

Ulla Toikkanen

TULES-vuosikymmen 2000-2010 YK:n ja WHO:n tukema jättiprojekti

Maailmanlaajuinen TULES-vuosikymmenhanke on käynnistynyt vauhdikkaasti. Tavoitteena on lisätä väestön tietoutta tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisystä, hoidosta ja kustannuksista. Samalla tehdään laajoja epidemiologisia selvityksiä tuki- ja liikuntaelinsairauksien esiintyvyydestä. Suomessa toimintaa ohjaa TULES-liiga ja käytännön toteutuksesta vastaa Suomen Reumaliitto. Hanketta suojelee tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Mats Grönblad, Markku Korpela, Kaarina Laine-Häikiö

Sähköposti potilastyössä

Paineet sähköiseen kommunikointiin potilastyössä ovat nopeasti lisääntymässä, kun väestö tottuu käyttämään elektronisia palveluita ja sähköpostia muilla elämän alueilla. Suurimmalla osalla lääkäreistä on käytössään sähköposti ja potilaskunnassa on monia, jotka toivovat voivansa kommunikoida lääkärinsä kanssa sähköpostilla. Kunnissa terveyskeskuksen asiakkaat, sairaaloiden poliklinikka-asiakkaat sekä työterveyshuollon asiakkaat voisivat hyvin hoitaa osan kommunikoinnistaan verkossa. Sähköposti on osoittautunut kuitenkin ongelmalliseksi välineeksi tietoturvapuutteiden vuoksi.

Jari Forsström

Verihiutaleglykoproteiini IIIa:n perinnöllinen PlA1/A2 polymorfismi sepelvaltimoveritulpan ja sydänäkkikuoleman riskitekijänä

8.12.2000 Tampereen yliopisto

Jussi Mikkelsson

Mitogeenien aktivoimat proteiinikinaasit ja sidekudoksen muodostus

15.12.2000 Turun yliopisto

Niina Reunanen

Liikkumattomuuden vaikutukset lihaksistoon ja liikkumattomuudesta palautuminen laboratorio-olosuhteissa

15.12.2000 Helsingin yliopisto

Veli-Pekka Harjola

7-alfa-metyyli-19-nortestosteronin farmakokinetiikka ja vaikutukset gonadotropiineihin miehillä

16.12.2000 Helsingin yliopisto

Janne Suvisaari

Lyhyesti: Antibioottiripuli Ruotsissa

Ruotsalaiset ovat tehneet suurehkon prospektiivisen monikeskustutkimuksen antibioottiripulin esiintymisestä. Mikrobilääkkeitä saaneista 5 % sai selvän antibioottiripulin ja lisäksi 7 % sai lieviä oireita. Osastoittain yleisyys vaihteli välillä 2-7%. Toisin kuin useissa muissa tutkimuksissa korkea ikä ei altistanut taudille. Yli kolmen päivän hoito ja tyypillisesti kefalosporiinit, klindamysiini ja laajakirjoiset penisilliinit liittyivät ripulin ilmaantumiseen. Clostridium difficilen toksiini B löytyi 60 %:lta potilaista, terveistä joka kolmannelta. Kun Suomesta ei vastaavia tutkimuksia ole, antanee tämä osviittaa tilanteesta meilläkin.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Hiivasta apu antibioottiripuliin

Toistuva Clostridium difficilen aiheuttama antibioottiripuli on suuri kliininen ongelma. Saccharomyces boulardii (Precosa) on atoksinen hiiva, joka estää toistuvan ripulin jopa puolella potilaista. Amerikkalaiset tutkivat S. boulardiin vaikutusta standardoiduilla vankomysiini- ja metronidatsoliannoksilla sekä antamalla sokkoistetusti joko S. bourlardii -hiivaa (1 g/vrk 28 päivän ajan) tai lumehiivaa. Suuri vankomysiiniannos (2 g/vrk 10 pv) ja S. bourlardii estivät 66 % ripuleista. Pienemmällä vankomysiiniannoksella (500 mg/vrk 10 pv) tai metronidatsolilla ei saatu eroja. S. boulardii tuottaa entsyymiä, joka inaktivoi C. difficile -toksiinin reseptorit.

Pentti Huovinen

Lyhyesti: Odottamaton takaisku polion hävittäjille

Polion hävittäminen maapallolta on edennyt hyvin vaikkakaan ei aivan suunnitellussa tahdissa. Etelä-Amerikka julistettiin poliottomaksi jo vuonna 1994. Takaisku tapahtui kuitenkin viime kesänä Dominikaanisessa tasavallassa ja Haitissa. Alle kymmenen hengen epidemia osoittautui muuntuneen rokoteviruksen aiheuttamaksi. Suun kautta annettavan rokoteviruksen on tiedetty elävän rokotettujen ympäristössä, ja yksittäisiä tautitapauksiakin on ollut. Tämä on kuitenkin ensimmäinen epidemia. Syynä saattaa olla alueen huono rokotuskattavuus ja sen seurauksena laaja vastustuskyvytön väestö. Episodi tuskin muuttanee WHO:n strategiaa, mutta lisää varuillaanoloa.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Auringonpimennys ja näköhäiriöt

Elokuun 11. päivänä 1999 oli Euroopassa täydellinen auringonpimennys ja ihmisiä varoitettiin katsomasta suoraan aurinkoon sokeutumisen vaaran vuoksi. Britannian Leicesterissa 45 potilasta hakeutui silmäklinikalle katsottuaan vahingossa suoraan aurinkoon pimennyksen aikana. Viidellä potilaalla ei todettu vikaa, 20:lla oli hiekantunnetta, muttei muita oireita. 20:lla oli näköoireita ja näistä 5:llä oli verkkokalvomuutoksia, joista 3:lla muutokset jäivät ilmeisesti pysyviksi - pieni skotooma keskeisen näön vieressä. Sokeutuminen on harvinaista, jos katsoo suoraan aurinkoon pimennyksen aikana, mutta osalle potilasta voi siis jäädä pysyväkin näködefekti. Yleisöä kannattaa varoittaa asiasta joka kerran, kun auringonpimennys on tulossa, sillä informaatio ilmeisesti vähentää silmävammoja.

Robert Paul