Lyhyesti: Toimimaton erektiolääke käy mielen päälle

Englantilaisella miesten terveysklinikalla tutkittiin, miten tuloksellinen ja tulokseton sildenafiilihoito vaikuttaa mieheen. Tutkittaviksi valittiin 20 miestä, joilla sildenafiili vaikutti hyvin, ja 20, joilla tulos oli huono. Kaikki erektiohäiriöstä kärsivät miehet kokivat vaikea-asteista stressiä. Niissä tapauksissa, joissa sildenafiili tehosi hyvin, yleinen hyvinvointi parani selvästi, päinvastaisessa tapauksessa miehet lähes poikkeuksetta kokivat stressiä ja usein omanarvon menetystä. Median luomilla ylimitoitetuilla odotuksilla näytti olleen näissä tapauksissa haitallinen vaikutus. Erektiohäiriöitä hoitavien lääkärien tulisikin olla tietoisia siitä, että erektiohäiriöihin usein liittyy varsin suurta stressiä.
Lehti 33: Lääketieteen maailmasta 33/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Lamiinimutaatio usein suuren äkkikuolemavaaran taustalla

Jopa neljännes laajentavasta kardiomyopatiasta ilmenee suvuittain, ja tilaan johtavia geenivirheitä on kuvattu jo parikymmentä. Kuopiolaisessa väitöskirjatutkimuksessa havaittiin, että lamiini-A/C-geenin mutaatio on ylivoimaisesti yleisin geenivirhe suomalaisessa tautiperimässä. Tämä lamiinin mutaatio aiheuttaa vakavan taudinkuvan, johon liittyy etenevä sydämen johtumishäiriö, eteisvärinä, sydämen vajaatoiminta, kammioperäisiä rytmihäiriöitä ja suuri äkkikuoleman vaara jo nuorella keski-iällä. Taudinkuva on tärkeä tunnistaa, jotta potilaat voidaan ohjata riittävän tarkkaan seurantaan ja hoitoon jo ennen henkeä uhkaavien rytmihäiriöiden ilmenemistä.

Juhani Airaksinen
Lehti 30-32: Lääketieteen maailmasta 30-32/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Spirometria avainasemassa keuhkoahtauman havaitsemisessa

Vastaanotolla tehty spirometria auttaa vakioitua kyselyäkin enemmän keuhkoahtauman diagnostiikassa. Tämä havaittiin belgialaisessa tutkimuksessa, jossa oli mukana 20 yleislääkäriä ja kohteena heidän 35-70-vuotiaat potilaansa (n = 3 408). Pelkän kyselyn positiivinen ennustevoima oli matala (sensitiivisyys 58 %, spesifisyys 78 %). Osoittautui, että spirometrian lisääminen tutkimusarsenaaliin lähes kaksinkertaisti diagnostiikassa keuhkoahtaumaa potevien esille saannin. Täällä seikalla on taas huomattavaa ennusteellista arvoa, koska juuri siinä vaiheessa tulisi viimeistään vaikuttaa COPD:n kulkuun ehkäisytoimilla, kuten tupakoinnin lopettamisella. Toisaalta myös astmaatikot tulisi pystyä poimimaan ajoissa hoidon piiriin.

Hannu Puolijoki
Lehti 30-32: Lääketieteen maailmasta 30-32/2004 Kommentteja

Skitsofrenia vaikuttaa jo vuosikymmeniä ennen puhkeamistaan

On yleisesti tiedossa, että skitsofreniapotilaat ovat muita useammin naimattomia ja työelämän ulkopuolella jo hoitoon ensi kertaa tullessaan. Epäselvempää on, missä vaiheessa tulevien skitsofreniapotilaiden psykososiaalinen kehitys alkaa poiketa keskivertoväestön kehityksestä. Tätä kysymystä selvittivät tanskalaiset tutkijat runsaan 5 000 skitsofreniapotilaan ja runsaan 50 000 kaltaisten vertailuhenkilön rekisteriaineiston kautta. Potilaiden historiaa seurattiin 19 vuotta ennen ensimmäistä sairaalahoitoa ja 25 vuotta sen jälkeen. Tulos oli varsin selvä: Skitsofreniaan sairastuneet olivat naimattomia, työttömiä, saivat sosiaaliapua tai olivat muuten työmarkkinoiden ulkopuolella kontrolleja useammin jo 19 vuotta ennen ensimmäistä sairaalahoitoaan. Heidän riskinsä olla naimattomia ja työttömiä oli kohonnut vielä 25 vuotta ensimmäisen hoidon jälkeen. Ero normaaliväestöön oli erityisen suuri miehillä ja usein sairaalaan tulleilla. Tutkimuksen johtopäätös olikin, että skitsofrenia estää sosiaalista nousua pitkän aikaa jo ennen ensimmäistä sairaalahoitoa. Ensimmäisen sairaalahoidon jälkeen skitsofreniapotilaiden sosiaalinen status ei työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä lukuun ottamatta enää heikkene, vaan pysyy varsin vakaana, joskin muuta väestöä selvästi alempana. Tämä havainto puhuu sen puolesta, että skitsofrenia ei ainakaan yleisesti ottaen ole etenevä prosessi. Ensiksi mainittu johtopäätös taas on vahva indikaatio psykoottisen kehityksen varhaisen toteamisen ja mahdollisimman varhain aloitetun hoidon puolesta. Parhaimmillaan psykoosin puhkeaminen voidaan estää ja sen myötä torjua psykososiaaliseen syrjäytymiseen johtava kehitys.

Raimo K.R. Salokangas
Lehti 30-32: Lääketieteen maailmasta 30-32/2004 Kommentteja

Voiko tahdistinpotilas mennä magneettitutkimukseen?

Sydämentahdistin on magneettitutkimuksen ehdoton vasta-aihe. Komplikaatioina saattaa ilmetä kuumenemista, tahdistus- ja tunnistusongelmia. Tahdistin voi vaurioitua tai liikkua ja 10 tahdistinpotilaan kuolemankin on katsottu aiheutuneen magneettitutkimuksesta. Toisaalta magneettitutkimuksesta voi olla korvaamatonta hyötyä tahdistimen asentamisaihetta huomattavasti vakavamman taudin selvittelyssä.

Juhani Airaksinen
Lehti 30-32: Lääketieteen maailmasta 30-32/2004 Kommentteja

Lyhyesti: Leukotrieeniantagonistilla luuydintason vaikutusta eosinofiliaan

Kanadassa tutkittiin 15:n lievää astmaa sairastavan hoidossa leukotrieeniantagonisti pranlukastin (300 mg x 2 /pv tai lumelääke 2 vk) vaikutusta eosinofiilien määriin ilmateissä sekä näiden esiasteisiin luuytimessä. Yskösten eosinofiilitaso laski aktiivilla lääkeaineella, samoin veren eosinofiilien taso allergeenialtistuksen yhteydessä. Vaikutusta havaittiin luuydintasolla eosinofiilien esiasteiden muodostumiseen sekä näiden solujen määrän että mm. kemotaktisten ja eosinofilopoeettisten tekijöiden suhteen. Tämän lääkeryhmän vaikutus saattaa siis olla luontelletaan systeemisempi kuin on usein ajateltu.

Hannu Puolijoki
Lehti 30-32: Lääketieteen maailmasta 30-32/2004 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030