Sikiömenetyksestä koituva riski seuraavassa raskaudessa

Eri syistä johtuva sikiön kohdunsisäinen kuolema tapahtuu noin kolmessa raskaudessa tuhannesta. Aiempi sikiön menetys on yleisesti tunnettu seuraavan raskauden riskitekijä, mutta riskin suuruus ja yksityiskohdat eivät ole olleet kunnolla tiedossa. Tämän takia tutkittiin Ruotsin syntymärekisteristä tiedot vuosilta 1983-1997 niistä 410 021 synnyttäjästä, joilla tänä aikana oli ensimmäinen ja toinen synnytys. Jos ensimmäinen lapsi oli täysiaikainen ja normaalipainoinen, esiintyi seuraavassa raskaudessa loppuraskauden sikiömenetys 2,4 tapauksessa tuhatta synnytystä kohden. Jos ensimmäinen lapsi syntyi ennen 32. raskausviikon ikää ja oli lisäksi raskauden kestoon nähden pienipainoinen (-2 SD alle keskiarvon), esiintyi loppuraskauden sikiömenetys 19,0 tapauksessa tuhatta synnytystä kohden. Sinänsä nämä tulokset eivät kliinikkoa hämmästytä, mutta ne kartoittavat riskin suuruutta ja ovat sovellettavissa myös Suomen tilanteeseen.

Pertti Kirkinen

Lyhyt sädehoito helpottaa keuhkosyövän oireita

Diagnoosivaiheessa yli 70 % keuhkosyövistä on levinnyt paikallisesti laajalle. Silloin taudin parantaminen ei ole mahdollista ja lääkärin tavoitteena on oireiden hyvä hoito. Sädehoito helpottaa hengenahdistusta ja veriyskää jopa 90 %:lla potilaista. Sädehoitoa annetaan pieninä päiväannoksina, fraktioina, jolloin sädehoidon haittoja vältetään ja päästään suurempaan kokonaisannokseen.

Sirkku Jyrkkiö

Lyhyesti: Naisilla tehokkaat neutrofiilit

In vitro -työssä todettiin, että terveiltä naisilta eristetyt neutrofiilit kuolevat spontaanisti n. viidenneksen hitaammin kuin terveiltä miehiltä eristetyt neutrofiilit. Estradiolin tai progesteronin tai molempien lisääminen elatusliuokseen suurensi tätä eroa. Todettiin siis, että naisten neutrofiilien apoptoosi on hitaampi kuin miesten. Naisneutrofiilit olivat in vitro myös tehokkaampia hoitamaan tulehdusta kuin miesneutrofiilit. Onkin tunnettu asia, että fertiili-ikäisillä naisilla on vähemmän sepsiksiä kuin vastaavanikäisillä miehillä ja että ero pienenee vaihdevuosien jälkeen. Ehkäpä syy on tehokkaammassa neutrofiilifunktiossa?

Robert Paul

Lyhyesti: Työperäinen astma mallina muunkin astman kehittymiselle

Kanadassa selvitettiin työperäisen astman mekanismeja ja etenkin tulehduksen pysyvyyttä, vaikka altistus loppuisikin. Kohteena oli 133 työperäistä astmaatikkoa, joiden tilannetta (kysely altistuksesta yms, ventilaatiofunktiot ja metakoliiniherkkyys) tutkittiin uudelleen noin 9 vuotta altistuksen loppumisesta. Tyydyttävät näytteet saatiin 98:lta. Henkilöt jaettiin ryhmiin sen mukaan oliko metakoliiniherkyys korjaantunut, parempi vai ennallaan. Niillä, joilla korjaantumista ei ollut tapahtunut, olivat yskösten eosinofiilien sekä interleukiini-8:n ja neutrofiiliperäisen myeloperoksidaasin pitoisuudet korkeampia kuin muilla ryhmillä. Tutkijoiden mukaan havainto osoittaa tulehduksen olevan takana, jos oireisto jatkuu vaikka altistus loppuukin. Pääkirjoituksessa tutkimusta rajoitteineenkin pidetään merkittävänä mallina muunkin aikuisastman luonnollisen kulun ja mekanismien viidakon suhteen.

Välilevytyrän leikkausmenetelmien vertailu ja potilaan kuntoutuminen

-Lanneselän välilevytyrän poistoleikkaus on hyvin yleinen toimenpide. Leikkaukseen liittyy kuitenkin huomattava määrä yksityiskohtia, joita ei ole tarpeeksi tutkittu. Muun muassa leikkauksessa poistettavan välilevymassan määrää ja selän käyttöä leikkauksen jälkeen ei ole selvitetty tieteellisesti riittävän hyvin.

Raimo Niskanen - Martti Soiva - Jussi Haapala - Olli Korkala

Yksi kuva, monta tulkintaa: Kolposkopiadiagnostiikan nykypäivää Suomessa

-Kolposkopiatutkimuksen tulokseen vaikuttavat mm. potilaan anamneesi ja kolposkopiaa edeltävä papa-vastaus, kolposkopistin koulutuspohja ja kokemus, koepalojen kohdentaminen sekä niiden määrä ja laatu. Biopsiahistologian tulkitsevalla patologilla on luonnollisesti merkityksensä diagnoosin asettamisessa. Kartoitimme tutkimuksessamme kolposkopiadiagnostiikan yhteneväisyyttä ja sitä, missä määrin kokemus vaikuttaa kolposkopian lopputulokseen.

Laura Kotaniemi - Ahti Anttila - Tapio Luostarinen - Pekka Nieminen

Lyhyesti: Sepelvaltimo-operaatiosta hyötyä myös COPD:ssa

Keuhkoahtaumataudilla ja sepelvaltimotukkeamilla on usein taustatekijänä mm. tupakointia. Siispä ei ole ihme, että sepelvaltimon ohitusleikkaukseen on ehdolla usein myös varsin pitkälle edennyttä COPD:ia sairastavia. Israelilaiset tutkivat vuosina 1991-1993 leikattujen 37 COPD-potilaan selvitymistä verrokkeihin (n = 37) suhteutettuna: 13 ko. ryhmästä kuoli (pääosin arytmioihin) n. 9 vuoden seurannassa, verrokeista 3. COPD-potilailla oli enemmän sairaalahoitoja melko pian leikkauksen jälkeen ja myös elämänlaatu operaatiota edeltävää aikaa heikompi. Pitkäaikaisseurannassa elämänlaatu kohosi, joskin korkea ikä ja matala FEV1 olivat riippumattomia menehtymiselle altistavia tekijöitä myöhäisseurannassa. COPD:n luonnolliseen kulkuun nähden operaatiosta oli tutkijoiden mukaan hyötyä.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030