Keuhkopotilaan lentokelpoisuuden selvittäminen

Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida laboratoriossamme 2003-2007 tehdyt keuhkopotilaiden hypoksia-altistuskokeet ja tarkastella niiden perusteella heidän lentokelpoisuuttaan.

Päivi Piirilä, Witold Mazur, Anssi Sovijärvi

Mini-interventiosta apua myös tuoreille äideille

Mini-interventiolla voidaan vähentää synnyttäneiden naisten alkoholinkäyttöä.

Tiina Laatikainen

Sydänpotilaan lentokelpoisuus

- Sydänpotilaskin voi tehdä lentomatkan, jos sairaus on stabiilissa vaiheessa ja tarvittavista järjestelyistä sovitaan lentoyhtiön kanssa etukäteen.

Katriina Viitasalo, Olavi Hämäläinen, Juha Hartikainen

Päihdeperheeseen syntyvä lapsi kotiin, ensikotiin vai sijoitukseen?

- Äidin päihdeongelma tulisi havaita mahdollisimman varhain raskauden aikana.

Taisto Sarkola, Hannu Alho

Homeopatia - hoivaa ja humpuukia

- Suomessa 6 % naisista ja 3 % miehistä ilmoitti 1990-luvulla käyttävänsä homeopaattisia valmisteita.

Anna-Liisa Enkovaara

Enemmistö lääkäreistä pitää tietoteknologian muutosta myönteisenä

Tietoteknologian kehitys on ollut nopeaa parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Terveydenhuollon toimintaympäristö on sen myötä muuttunut. Kokeneet lääkärit tuntevat kehityskaaren koko työuransa ajalta.

Riitta-Liisa Haukilahti, Irma Virjo, Hannu Halila, Harri Hyppölä, Mauri Isokoski, Santero Kujala, Jukka Vänskä, Kari Mattila

Hyytymät imulla pois sydäninfarktipotilaan sepelvaltimosta

Imukatetrien käyttö sydäninfarktin hoidossa näyttää vakiinnuttavan asemansa. Jos tukkiva hyytymä poistetaan infarktipotilaan sepelvaltimosta imukatetrilla, mikrovaskulaarinen verenkierto säilyy parempana kuin pelkästään perinteisiä hoitomenetelmiä käyttäen.

Juhani Airaksinen

Joka viides mies on alkoholin riskikuluttaja

17,4 % suomalaismiehistä todettiin Terveys 2000 -aineistoon perustuvassa tutkimuksessa joko alkoholin riskikuluttajiksi tai alkoholinkäyttöhäiriön omaaviksi. Todennäköisesti osuus on vielä havaittua huomattavasti suurempi, koska runsaasti alkoholia käyttävät osallistuvat väestötutkimuksiin muita vähemmän.

Tiina Laatikainen

Uusi menetelmä virtsainkontinenssin hoitoon

Eturauhasen radikaalin poistoleikkauksen jälkeisen ponnistusinkontinenssin hoitoon kehitetyllä uudella menetelmällä on tutkimuksessa saatu puolet keskivaikeasta ponnistusinkontinensista kärsivistä potilaista täysin kuivaksi.

Ossi Lindell

Lääkäri masentuu, kun sairaala on liian täynnä

Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että sairaaloiden täyttäminen käytäviä ja liinavaatevarastoja myöten ei uhkaa pelkästään hoitohenkilökunnan selkänahkaa, vaan myös mielenterveys on vaarassa.

Raimo K. R. Salokangas

K-ras ei ennakoi suolistosyövän taudinkulkua

Kasvutekijäreseptorin (EGFR) salpaus setuksimabilla lisää levinnyttä suolistosyöpää sairastavien potilaiden elinaikaa lähes viisi kuukautta (9,5 kk vs. 4,8 kk), kun K-ras ei ole mutatoitunut.

Sirkku Jyrkkiö

Infarktipotilaan kolesterolin mittaamiselle ei enää aikarajaa

Nykyaikaisesti hoidettu komplisoitumaton sydäninfarkti ei aiheuta kliinisesti merkittäviä muutoksia veren rasva-arvoissa. Näin viivästynyttäkin rasva-arvojen mittausta voidaan käyttää statiinihoidon arvioinnissa.

Juhani Airaksinen

TIA- ja aivoinfarktipotilaan antitromboottinen lääkehoito

- Aivohalvaus aiheuttaa eniten vammaisuutta maamme aikuisväestölle, minkä lisäksi se on maassamme kolmanneksi kallein sairaus. Noin 80 % kaikista aivohalvauksista on aivoinfarkteja.

Juhani Sivenius

Suolilama vai tukos?

- Suolilama liittyy useimmiten vaikeaan yleissairauteen tai leikkauksiin.

Sari Räty, Anna-Liisa Karvonen, Anneli Piironen, Leena Lindgren

Laadukas remissio on masennuksen lääkehoidon haaste

- Masennus heikentää työ- ja toimintakykyä, kykyä ylläpitää normaaleja sosiaalisia suhteita ja lisäksi masennuspotilaiden yleinen terveydentila ja fyysinen toimintakyky on normaaliväestöä heikompi.

Ulla Lepola, Hannu Koponen

Hoitotakuu toteutuu kipupoliklinikoilla säätelemällä potilasvirtoja

Pitkäaikaisen kivun hoitoon pääsyn kriteerit tulivat voimaan maaliskuussa 2007. Nykyiset seurantajärjestelmät eivät tuota kattavaa tietoa kipupotilaiden hoitoon pääsystä.

Nora Hagelberg, Aki Hietaharju, Petteri Maunu, Maija Haanpää

Lapsen munuais- toiminta syövän hoidon jälkeen

Lasten syöpätautien hoitotulokset ovat viime vuosina parantuneet merkittävästi, joten elossa olevien entisten lapsisyöpäpotilaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Syövästä selviytyneiden lasten elämänlaatua on pyrittävä parantamaan vähentämällä hoitojen haittavaikutuksia.

Marika Grönroos

Psykoosin kielioppia

Väitöstutkimuksessa selviteltiin psykoosin käsitteen merkitystä ja käsitteellisiä suhteita. Psykoosin käsite on psykiatriassa keskeinen ja sillä on merkittäviä juridisia, eettisiä ja sosiaalisia seuraamuksia. Psykoosi on myös keskeinen psykopatologinen käsite, jonka käsitteellisiin piirteisiin kohdistuva mielenkiinto ei nykypsykiatriassa useinkaan vastaa sen todellista painoarvoa psykiatrisia käytäntöjä organisoivana käsitteenä.

Markus Heinimaa

GATA-tekijät suoliston patologiassa

Ruoansulatuskanavan limakalvo ja maksa uusiutuvat läpi eliniän kudoksen omista kantasoluista. Kroonisessa tulehduksessa vaurioituneen epiteelin uudismuodostus kiihtyy. Pitkään jatkunut tulehdus voi johtaa hallitsemattomaan kantasolujen jakaantumiseen, mikä altistaa syövälle. Transkriptiotekijät GATA-4, GATA-5 ja GATA-6 säätelevät nisäkkäiden solujen jakaantumista ja erilaistumista. GATA-4:n ja GATA-6:n sikiöaikainen puute johtaa ruoansulatuselimistön puutteelliseen muotoutumiseen ja solujen poikkeavaan erilaistumiseen. GATA-4- ja GATA-5-tekijöiden on ajateltu estävän kasvainmuodostusta useissa eri elimissä. GATA-6 sen sijaan vaikuttaisi edistävän epänormaalia solukasvua.

Hanna Haveri

Geenihoito ja hedelmällisyys

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää kliinisessä tutkimuskäytössä olevan adenovirusperäisen geeninkuljettimen leviämistä naaraan lisääntymiselimissä sekä arvioida mahdolliset sukusoluvaikutukset. Tutkimuksessa naaraskaniineille ja -rotille ruiskutettiin siirtogeeniä sikiökalvovälitilaan, kohtuonteloon sekä suoraan lisääntymiselinten verenkiertoon mikrokirurgiaa ja läpivalaisuohjausta käyttäen. Siirtogeeneinä käytettiin merkkigeeniä sekä kokeellisissa syövänhoidoissa käytettyä itsemurhageeniä. Lisäksi adenoviruskuljettimen tehoa ja turvallisuutta verrattiin bakulovirus- ja liposomikuljettimiin.

Anniina Laurema