Miten turvataan keuhkosairauksien tutkimus tulevaisuuden Suomessa?

Keuhkosairauksien kliinisten tutkijoiden määrä on viime vuosina vähentynyt, kuten monella muullakin erikoisalalla, mikä on herättänyt huolta alan kehityksestä tulevaisuudessa.

Riitta Kaarteenaho, Maritta S. Jaakkola

Hengitysteiden leikkaushoito vaikeassa uniapneassa

Väitöstyössä tutkittiin hengitysteiden leikkaushoitoa vaikeassa uniapneassa ja osittaisessa unenaikaisessa ylähengitystieahtaumassa. Vaikeaa obstruktiivista uniapneaa hoidettiin pysyvällä henkitorviavanteella (trakeostomia). Osittaista unenaikaista ylähengitystieahtaumaa hoidettiin pehmeän suulaen laseravusteisella uvulopalatoplastialla. Obstruktiivinen uniapnea ja osittainen unenaikainen ylähengitystieahtauma todennettiin unipatjarekisteröinnillä.

Perttu Halme

Liikunta edistää keski-ikäisten miesten luottamusta tulevaisuuteen

Suomessa on noin 250 000 diagnosoitua tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi noin 200 000 ihmistä sairastaa tautia tietämättään. Heistä suurimmalla osalla on metabolinen oireyhtymä. Diabeetikkojen sairaanhoitokustannusten osuus kaikista Suomen terveydenhuoltomenoista on noin 10 prosenttia.

Maarit Valtonen

TP53 pään ja kaulan alueen syöpien kliinisenä merkkiaineena

Pään ja kaulan alueen levyepiteelisyöpää sairastavien potilaiden ennuste ei ole juurikaan parantunut viime vuosikymmeninä. Syövän biologista aggressiivisuutta kuvaavia ennustetekijöitä on vähän, luotettavimpana niistä taudin levinneisyys.

Jenni Peltonen

Geneettinen polymorfismi ja laboratoriomuuttujat verenpainelääkkeiden hoitovastetta ennakoivina tekijöinä

Kohonnut verenpaine on yksi merkittävimmistä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöistä. Verenpainelääkityksen hyödyt on hyvin osoitettu, mutta vain noin 30 % verenpainetautia sairastavista potilaista saavuttaa hoidon tavoitteet. Vaikka keskimääräinen verenpainetta alentava teho eri verenpainelääkeryhmien välillä on samankaltainen, niiden tehossa on merkittävää yksilöllistä vaihtelua, mikä saattaa olla yksi syy verenpainetaudin huonoon hoitotulokseen.

Timo Suonsyrjä

Kudostuhoa aiheuttanut kriittinen alaraajaiskemia on verisuonikirurginen haaste

Kriittisessä alaraajaiskemiassa verenkierto on siinä määrin huonontunut, että kudoksen elinkelpoisuus on uhattuna. Krooninen kriittinen iskemia ilmenee usein ensin leposärkynä, myöhemmin haavaumana. Alaraajan valtimo-ohitusleikkaus on tärkein hoitomenetelmä raajan pelastamiseksi laaja-alaisessa tukkivassa valtimokovettumataudissa.

Maria Söderström

Lihavuus yleistyy kaikkialla maailmassa

Lancet on ottanut näyttävästi esille maailmanlaajuisen lihavuusongelman. Lihavuuden esiintyvyys alkoi kasvaa 1970- ja 80-luvuilla, jolloin ruoan ja energian tarjonta lisääntyi ja ruoka halpeni suhteessa sen hankkimiseen tarvittavaan aikaan. Lisäksi sosiokulttuuriset tekijät, ympäristö ja auton käytön yleistyminen vaikuttivat lihavuuden lisääntymiseen.

Kaisu Pitkälä

Apiksabaanikin tehoaa eteisvärinäpotilaan hoidossa

Aivohalvauksien tehokas ja turvallinen ehkäisy on eteisvärinän hoidon kulmakivi. Rivaroksabaani ja apiksabaani ovat markkinoille tulossa olevia vaihtoehtoja varfariinin ja dabigatraanin rinnalle.

Juhani Airaksinen

Apiksabaani lisää vakavia verenvuotoja sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen

Tehokas verihiutaleiden aggregaatiota estävä lääkitys on sepelvaltimotautikohtauksen hoidon kulmakivi, mutta hoidosta huolimatta uudet iskeemiset tapahtumat ovat varsin yleisiä. Alustavien tutkimusten perusteella arveltiin, että uudet suun kautta annosteltavat antikoagulantit, kuten apiksabaani, saattaisivat vähentää uusintainfarktien määrää ilman mainittavaa verenvuotovaaran suurentumista.

Juhani Airaksinen

Puolison käyttämä testosteronivoide voi aiheuttaa naiselle ongelmia

Partnerin käyttämä testosteronivoide aiheutti 22-vuotiaalle naiselle virilisoitumisen oireet: hirsutismin, aknen, klitoriksen hypertrofian ja pälvikaljuisuuden. Seerumin testosteronitaso oli yli kolme kertaa suurempi kuin naisten normaaliarvon yläraja. Naiselle tehtiin perusteelliset laboratorio- ja kuvantamistutkimukset lisämunuais- ja munasarjakasvaimia etsittäessä. Jopa munasarjalaskimon katetrisaatiota harkittiin, mutta siitä potilas kieltäytyi.

Pertti Kirkinen

Valhe, totuus ja transkraniaalinen magneettistimulaatio

Pettäminen ja valehteleminen näyttävät aiempien tutkimusten mukaan edellyttävän monimutkaisempaa aivojen toimintaa kuin rehellisyys ja toden puhuminen. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet petollisen käyttäytymisen erityisesti monia muitakin korkeampia kognitiivisia toimintoja säätelevään dorsolateraaliseen prefrontaaliseen aivokuoreen.

Tero Taiminen

Influenssa A(H1N1) 2009 -pandemian toinen epidemia-aalto aiheutti vähemmän kuolemia ja tehohoidon tarvetta

Ensimmäinen pandeemisen influenssa A(H1N1) 2009 -viruksen aiheuttama epidemiakausi esiintyi Suomessa 10.5.2009-8.3.2010 ja toinen 23.11.2010-30.4.2011.

Outi Lyytikäinen, Markku Kuusi, Salla Toikkanen, Mikko J. Virtanen, Esa Rönkkö, Mari Strengell, Niina Ikonen, Thedi Ziegler, Petri Ruutu, Ilkka Julkunen

Aikuispotilaan pitkäaikaisen sivuontelotulehduksen hoito nojaa omahoitoon

- Pitkäaikaisessa sivuontelotulehduksessa oireet ovat kestäneet kolme kuukautta ilman, että ne häviävät välillä täysin. Taustalla voi olla mikrobiologinen, immunologinen tai anatominen syy.

Jari Suvilehto, Maija Hytönen, Mikko Seppänen, Tapio Pirilä, Jura Numminen

Masennuspotilaiden kognitiiviset verkkoterapiat

- Masennuksen hoito on nykyisin lääkepainotteista, koska psykoterapeuttisia hoitomuotoja ei ole riittävästi tarjolla.

Kaisla Joutsenniemi, Jan-Henry Stenberg, Päivi Reiman-Möttönen, Pirjo Räsänen, Jaana Isojärvi, Sinikka Sihvo

Koepalat vastaukset

3. Vaihtelun kuvaaminen perustuu yksittäisen havaintoarvon eroon ryhmäkeskiarvosta.

Matti Uhari, Perttu Arkkila

Nivelvaivat ja suurentunet maksaentsyymiarvot

Potilaana on 54-vuotias Suomessa vuodesta 1987 alkaen asunut normaalipainoinen mies, joka on alun perin kotoisin Englannista. Mies oli ollut varsin terve, kunnes vuonna 2004 hänellä alkoi esiintyä lisääntyvästi suussa limakalvojen rakkulointia. Suun limakalvolta otetussa PAD-näytteessä ei esiintynyt spesifistä diagnostista.

Matti Uhari, Perttu Arkkila

MRSA:n seulonta kustannustehokasta hoidon lisäkuluihin verrattuna

- Katsauksessa tarkastellaan MRSA:n aiheuttamia hoidollisia lisäkustannuksia Satakunnan sairaanhoitopiirissä vuonna 2010 ja verrataan niitä seulontojen kustannuksiin.

Peki Oksanen, Esa Rintala, Taina Mastokangas

Perimän muutokset myeloproliferatiivisissa kasvaimissa ja myelodysplastisissa oireyhtymissä

Myeloproliferatiiviset neoplasmat ja myelodysplastiset oireyhtymät kuuluvat pahanlaatuisiin veritauteihin, joiden etiologia ja molekyylipatologia on valtaosiltaan tuntematon. Mikrosirutekniikat ja bioinformatiikan menetelmät ovat kehittyneet valtavasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Ne ovat mahdollistaneet uusien molekulaaristen muutosten löytämisen lukuisissa pahanlaatuisissa sairauksissa, niin myös myeloproliferatiivisten neoplasmojen ja myelodysplastisten oireyhtymien kohdalla.

Ioana Borze

Hiilihappoanhydraasit astrosyyttisissä glioomissa

Diffuusisti infiltroivat astrosytoomat ovat primaareista aivokasvaimista yleisimpiä ja pahanlaatuisimpia. Nykyisillä hoitomuodoilla, kasvaimen kirurgisella poistolla sekä mahdollisella sädehoidolla ja kemoterapialla, ei saavuteta sairautta parantavaa hoitotulosta.

Joonas Haapasalo

Investigations of Noise-Related Tinnitus

Tinnitus is a common result of acute acoustic traumas, blast exposure and long-term noise exposure. Despite hearing protection regulations, up to hundreds of acute acoustic traumas occur annually among conscripts in the Finnish Defence Forces . The most common cause is an accidental shot, accounting for approximately half of the cases. Conscript acute acoustic traumas are mainly due to accidental shots, while the ear is unprotected. Only seldom is an acute acoustic trauma due to negligence.

Roderik Mrena