Tähystysleikkauksessa puudutetta vatsanonteloon

Mini-invasiivisen leikkauksen aiheuttama somaattinen kipu vatsanpeitteissä on vähäinen, mutta kipu vatsanontelossa saattaa vaatia kunnollisen kivun hoidon lääkkein. Vaikka troakaariportin seutu puudutetaan paikallisesti, jää potilaalle usein hartioihin säteilevä vatsan alueen kipu, joka voi aiheuttaa pahoinvointia ja epämiellyttävää tunnetta.

Anne Juuti

Ei rivastigmiinia deliriumiin

Rivastigmiini ei auta deliriumin oireisiin tehohoitopotilailla, selviää Hollannissa tehdystä satunnaistetusta lumekontrolloidusta tutkimuksesta. Sekavuustila on tyypillisesti vanhusten oireyhtymä, mutta se on yleinen myös vaikeasti sairailla tehohoitopotilailla.

Kaisu Pitkälä

Perimä sanelee ystäväsi

Geneettinen assosiaatiotutkimus saa pontta kahden väestötutkimuksen aineistossa tehdystä tutkimuksesta, jossa todettiin, että perimä vaikuttaa ystävien valintaan.

Tero Taiminen

Alustavaa näyttöä tiotropiumista astmassa

Tiotropiumille on tällä hetkellä indikaatio ainoastaan keuhkoahtaumataudin hoitoon. Tupakoiville astmaatikoille tiotropiumia on jo aiemman näytön perusteella käytetty menestyksekkäästi.

Heikki Ekroos

Sylkikiven hoito

- Sylkikiviä esiintyy yleisimmin leuanalussylkirauhasessa, mutta myös muissa sylkirauhasissa.

Riitta Saarinen

Nilkan nivelsidevammat

- Nilkan akuutin nivelsidevamman voi hoitaa konservatiivisesti. Hoito toteutetaan parhaiten ns. funktionaalista tukilastaa käyttäen.

Tuomas Lassila, Mikko Kirjavainen, Ilkka Kiviranta

Kohtuvaltimoiden embolisaatio - vaihtoehto oireisten myoomien hoitoon

HALO-suositus: SLL102011-833.pdf

Maritta Hippeläinen, Ritva Hurskainen, Eeva Mäkinen, Jaana Isojärvi, Sinikka Sihvo

Sairaalan johtoryhmät kaipaavat kehittämistä

Johtoryhmätyöskentelyllä on merkittävä rooli terveydenhuollon organisaatioiden sirpaloituneen kokonaisuuden koordinaatio- ja johtamisvälineenä. Johtoryhmien kehittämistä voidaan pitää erityisen tärkeänä erikoissairaanhoidossa, jossa johtamistasoja on perusterveydenhuoltoa enemmän ja jossa osaaminen jakautuu useisiin professioihin ja erikoisaloihin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää johtoryhmätyöskentelyn merkitystä johtamisen eri tasoilla erikoissairaanhoidossa.

Elina Viitanen, Juha V. Virtanen, Lauri Kokkinen, Tarja Valkonen, Leena Mikkola, Hannu Puolijoki

Integriinisignaloinnin uudet jäsenet: TCPTP ja MDGI

Etäpesäkkeiden muodostuminen aiheuttaa valtaosan syöpään sairastuneiden menehtymisistä. Integriinit ovat solukalvon läpäiseviä tarttumisreseptoreja, joiden avulla solu muodostaa kontakteja muiden solujen ja ympäristönsä kanssa. Tarttumisaktiivisuudellaan integriinit säätelevät mm. solujen liikkumista, invaasiota ja jakautumista. Monissa syövissä integriinien aktiivisuus on lisääntynyt. Rakenteeltaan integriinit ovat heterodimeerejä koostuen alfa- ja beeta-alayksiköistä, joiden muodostama inaktiivinen reseptori on solukalvolla kumarassa, suljetussa muodossa, jolloin sen ajatellaan olevan kykenemätön sitoutumaan solunulkoisiin ligandeihin. Aktiivisessa reseptorissa alayksiköt puolestaan ojentuvat ja muodostavat avoimen, sitoutumisherkän rakenteen, joka kykenee sitomaan solunulkoisia ligandeja. Integriinireseptorin aktivoituminen voi tapahtua solukalvon yli molempiin suuntiin joko solunsisäisen molekyylin sitoutuessa integriinin sytoplasmanpuoleiseen osaan tai solunulkoisen ligandin tarrautuessa integriiniin. beeta-alayksikön sytoplasmaosaan tiedetään sitoutuvan lukuisia säätelymolekyylejä, mutta alfa-alayksikköön sitouvat molekyylit ovat pääosin tuntemattomia.

Jonna Nevo (Lk)

Geenihoidon mahdollisuuksia valtimonkovettumistaudissa

Sydän- ja verisuonisairauksia sairastavat potilaat ovat yhä vanhempia ja heillä on useita liitännäissairauksia, jotka rajoittavat perinteisten hoitomuotojen käyttöä. Verisuonten uudismuodostus geenihoidon avulla voisi tarjota näille potilaille uudenlaisen hoitomahdollisuuden. Geenihoidossa hoidettavan kudoksen soluihin viedään kuljettimen avulla hoitogeeni, joka saa solujen oman koneiston tuottamaan terapeuttista proteiinia paikallisesti suurina pitoisuuksina. Viruskuljettimet ovat tällä hetkellä osoittautuneet tehokkaimmiksi sydän- ja verisuonisairauksien geenihoidossa. Viruskuljettimen avulla verenkierron puutteesta kärsivään kudokseen voidaan viedä verisuonten uudismuodostusta ja olemassa olevien suonien kasvua parantavia kasvutekijöitä sekä näitä kasvutekijöitä ohjaavia transkriptiotekijöitä.

Henna Karvinen (Lk)

Munasarjojen granuloosasolujen säätely

Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin transkriptiotekijä GATA4:n roolia sekä munasarjojen granuloosasolujen normaalissa toiminnassa että granuloosasolukasvainten synnyssä. Tutkimuksessa osoitettiin kahta geneettisesti muokattua hiirikantaa hyväksikäyttäen GATA4:n olevan tarpeellinen niin granuloosasolujen kuin koko munasarjankin normaalille toiminnalle. GATA4:n poistaminen granuloosasoluista viivästytti hiirten puberteettia, heikensi hedelmällisyyttä sekä vähensi estrogeenin tuotantoa. Molekyylitasolla GATA4:n puuttuminen vähensi keskeisten steroidihormoneja tuottavien entsyymien ilmentymistä munasarjoissa.

Antti Kyrönlahti

COX-2 mahasyövän ennustetekijänä

Fysiologisten vaikutustensa lisäksi syklo-oksigenaasi 2 -entsyymin (COX-2) on todettu aiheuttavan maha-suolikanavan kasvaimia koe-eläimissä. COX-2 estää ohjelmoitunutta solukuolemaa eli apoptoosia, stimuloi uudisverisuonten muodostumista ja lisää sellaisten entsyymien tuotantoa, jotka lisäävät etäpesäkkeiden syntyä. Näin ollen COX-2 on tärkeä mahasyövän syntyyn vaikuttava tekijä. Sen on todettu toimivan ennustetekijänä useissa muissa syövissä, kuten rinta-, paksusuoli-, ruokatorvi- ja haimasyövässä. COX-2-entsyymiä voidaan salvata asetyylisalisyylihapolla ja muilla tulehduskipulääkkeillä. Laajat epidemiologiset tutkimukset ovat vastikään paljastaneet, että yli 75 mg ASA:a vuorokaudessa käyttävillä potilailla on merkittävästi pienempi riski sairastua ja kuolla maha-suolikanavan syöpään kuin verrokeilla.

Johanna Mrena

Hormonihoidon vastapainoksi liikuntaa

Testosteronin vaikutuksen estävä lääkehoito heikentää miehen lihasvoimaa, mutta henkiseen suoristuskykyyn sillä ei ole vaikutusta. Androgeenisalpauksen aiheuttava eturauhassyövän lääkehoito näyttää kahden äskettäin julkaistun kanadalaisen prospektiivisen tutkimuksen valossa paremmin siedetyltä kuin aiemmin on arveltu. Kaikille hormonaalista lääkehoitoa aloittaville eturauhassyöpäpotilaille kannattaa suositella liikuntaa lihaskunnon ylläpitämiseksi.

Sirkku Jyrkkiö

Ei ratkaisua kivespussin kipuun

Kivespussin krooninen kipu on vaikeaselkoinen oireyhtymä. Tuoreen katsauksen mukaan krooninen jälkikipu ilmaantuu jopa 16 %:lle vasektomoiduista miehistä. Asia on syytä ottaa puheeksi tätä ehkäisykeinoa harkitsevan kanssa jo toimenpidettä suunniteltaessa.

Ossi Lindell

Yhdistelmäharjoittelu tehokasta diabeetikoilla

Aerobisen ja voimaharjoittelun yhdistäminen on diabeettikkojen hoidossa tehokkaampaa kuin kumpikaan liikunta yksinään, vaikka viikoittaisen harjoittelun määrä olisi sama.

Katariina Korkeila

Trombosyyttien nostoon uusi vaihtoehto

Uudet trombosyyttikasvutekijän imitoijat nostavat perinteisiä keinoja tehokkaammin verihiutaleiden määrää, toteaa nyt tehty tutkimus.

Marko Vesanen

Montelukastia akuuttiin astmaan?

Montelukastin hyödyistä astman pahenemisvaiheen hoidossa on ensimmäistä kertaa nyt myös tutkimusnäyttöä. Tätä ennen kokemukset suun kautta otettavasta montelukastista sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa ovat osoittaneet, että osa potilaista hyötyy lääkityksestä ja osa taas ei.

Heikki Ekroos

Tuberkuloosin hoitotulokset jäivät alle WHO:n suositustason

Kansalliseen tuberkuloosiohjelmaan kuuluu olennaisena osana hoidon lopputuloksen seuranta. Sen merkitystä korostavat tuberkuloosin yleistyminen Itä-Euroopassa, monilääkeresistentin tuberkuloosin lisääntyminen ja maahanmuutto taudin suuren ilmaantuvuuden maista.

Tuula Vasankari, Säde Seppälä, Sari Jaakola, Pirjo Turtiainen, Hanna Soini, Jukka Ollgren, Joonas Iivonen, Jan-Erik Löflund, Petri Ruutu

Tuberkuloosiepidemian selvittäminen Esimerkkinä Pirkkalan epidemia

- Pitkittyneen yskän perusselvityksiin kuuluu keuhkojen röntgenkuvaus.

Kirsi Valve, Iiris Rajalahti, Merja Helminen, Helena Kallunki, Maarit Mäkinen, Pirkko Ranki, Rita Niemi, Merja Laitala, Ritva Järvenpää, Hanna Soini, Petri Ruutu

Sosiaalisten tilanteiden pelko ja sen hoito eri ikäkausina

- Sosiaalisten tilanteiden pelko toiminnallista haittaa aiheuttavana häiriönä vakiintuu yleensä myöhäisen lapsuusiän ja nuoruusiän aikana. Varhaisessa lapsuusiässä se on suhteellisen harvinainen.

Klaus Ranta, Riittakerttu, Kaltiala-Heino, Mauri Marttunen