Musiikki rytmittää sydäntäkin

Sydämen syke, verenpaine ja hengitys vaihtelevat synkronisesti musiikin tahdissa, ilmenee tuoreesta italialaisesta tutkimuksesta.

Juhani Airaksinen

Elvytetyn potilaan jäähdytyshoito rutiiniksi?

Vain pieni osa elvytetyistä potilaista viilennetään, vaikka terapeuttinen hypotermia on ainoa potilaan neurologista selviämistä parantava hoito. Vähäinen käyttö johtunee osittain vuotoalttiuden lisääntymisen pelosta.

Sanna Hoppu

Lasten ja nuorten diabeteksen hoitotulokset paranevat

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on käyttänyt vuodesta 2000 lähtien diabetespotilaiden seurantaan tarkoitettua Prowellness-rekisteriä, jonka avulla voidaan potilasmäärien lisäksi seurata mm. potilaiden hoitotasapainoa.

Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen

Käytöshäiriön ennusteeseen vaikutetaan parhaiten puuttumalla ongelmiin varhain

- Käytöshäiriöllä tarkoitetaan lapsuus- tai nuoruusiässä alkavaa pitkäkestoista ja toistuvaa epäsosiaalista käyttäytymistapaa, joka rikkoo muiden perusoikeuksia ja ikäkauteen kuuluvia sosiaalisia normeja.

Jaana Suvisaari, Marko Manninen

Viherlaser eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoidossa

- Viherlaservaporisaatio on nopeasti yleistynyt eturauhasen liikakasvun kirurginen hoito, jossa ahtauttavaa eturauhakudosta höyrystämällä tehdään ontelo höyläysleikkauksen tapaan.

Hannu Koistinen, Timo Marttila, Tuija S. Ikonen, Risto P. Roine

Vieläkö yöllä leikataan?

Tutkimme sairaaloiden päivystysleikkausten ajoittumista eri vuorokaudenaikoihin.

Intensium Laatukonsortion Tutkimusryhmän Puolesta, Riitta Marjamaa, Minna Niskanen, Timo Porkkala, Päivi Valta, Risto Kuosa, Markku Hynynen

Elinikä pitenee nopeammin kuin toimintakyky paranee 90-vuotiaiden ja sitä vanhempien toimintakyvyn muutokset vuosina 1996-2007

Suomessa on todettu alle 80-vuotiaiden toimintakyvyn kohentuneen. Sitä vanhemmista tutkimustietoa ei ole ollut, ei varsinkaan yli 90-vuotiaista. Tässä tutkimuksessa kuvataan 90-vuotiaiden ja sitä vanhempien toimintakyvyn muutoksia vuodesta 1996 vuoteen 2007.

Marja Jylhä, Merja Vuorisalmi, Tiina Luukkaala, Tytti Sarkeala, Antti Hervonen

Ikääntyneiden fyysisen toimintakyvyn kohentumiseen vaikuttavat useat eri tekijät

- Terveellisillä elintavoilla voidaan ehkäistä toiminnanvajauksien kehittymistä.

Tommi Sulander

Miten välttää sydänlääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia vanhuksella?

- Vanhukset ovat alttiimpia lääkkeiden haitallisille yhteisvaikutuksille kuin nuoret.

Risto Vesalainen

Terveyskeskuksissa annettavan lääkärikoulutuksen laadun seurantaan on kehitettävä arviointi- ja palautejärjestelmä

Kaikki lääkärit osallistuvat ammatillisen jatkokoulutuksensa aikana koulutukseen terveyskeskuksessa. Arvioimme terveyskeskuksessa tapahtuvaa lääkärikoulutusta tavoitteena saada siitä kokonaiskuva Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen terveyskeskuksissa ja kehittää työkalu jatkuvaan arviointiin.

Annikki Savolainen, Irma Virjo, Kari Mattila, Doris Holmberg-Marttila

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeetikoilla

Kolmasosalle tyypin 1 diabetesta sairastavista kehittyy liitännäissairauksia, syistä joita ei vielä täysin tunneta. Huonolla sokeritasapainolla, kohonneella verenpaineella ja ilmeisesti myös perintötekijöillä on vaikutusta liitännäissairauksien kehittymiseen.

Lena Thorn

Raskausdiabeteksen verenpainekomplikaatiot

Sekä raskauden- että synnytyksenaikaiset komplikaatiot ovat lisääntyneet diabeetikkojen raskauksissa. Verenpaineen kohoamiseen liittyvät ongelmat ovat yleisiä diabetesta sairastavilla naisilla, mutta raskausdiabetesta sairastavien tilanne on ollut epäselvä. Raskausdiabetesta sairastavien vastasyntyneillä epämuodostumat eivät ole lisääntyneet, mutta sikiön makrosomia ja vammautuminen synnytyksessä ovat uhkana.

Lauri Suhonen

Iskeemisen aivoinfarktin ennustekijät

Aivojen verenkierron estyessä kehittyvään iskeemiseen aivoinfarktiin sairastuu Suomessa vuosittain 16 000 ihmistä. Iskeemisen aivoinfarktin jälkeiseen selviytymiseen vaikuttavat useat tekijät, joista osa tunnetaan huonosti. Hoidon ja seurannan kohdentamiseksi oli tärkeää tunnistaa ne yksilöt, joilla on lisääntynyt vaara kuolla aivoinfarktin jälkeen.

Niku Oksala

Hermosoluvaurion merkit epileptisissä kohtauksissa

Kokeelliset tutkimukset ja myös kliiniset havainnot osoittavat, että epileptiset kohtaukset ainakin pitkittyessään voivat aiheuttaa hermosolujen vauriota. Esimerkiksi aivojen kiihdyttävien hermovälittäjäaineiden vapautuminen voi ylläpitää jatkuvaa sähköistä purkausta. Pitkittyneiden kohtausten on todettu aiheuttavan vaurioita erityisesti hippokampuksessa, muistitoiminnan kannalta tärkeässä aivorakenteessa. Tiedot lyhyen, komplisoimattoman kohtauksen vaikutuksista aivojen toimintaan ovat ristiriitaisia. Yksittäisen kohtauksen vaikutukset ovat todennäköisesti vastikään sairastuneilla erilaisia kuin pitkään vaikeahoitoista temporaaliepilepsiaa sairastavalla. Psykiatrisessa hoidossa käytettävä sähköhoito aiheuttaa aivoissa epileptistä kohtausta vastaavan sähköisen purkauksen. Sähköhoito voi aiheuttaa muistihäiriötä, joka voi ainakin pitkittyä. Sähköhoidon turvallisuuden kannalta on oleellista tutkia sen aivovaikutuksia.

Johanna Palmio

Nivelreumapotilaiden kuolemansyyt

Nivelreuma aiheuttaa nivelmuutoksia, mutta se myös lyhentää elinikää. Reumapotilaat kuolevat samoihin sairauksiin kuin väestö, mutta myös nivelreumaan. Vaikeassa reumassa toisinaan kehittyvä sekundaarinen amyloidoosi on tärkeä elinikää lyhentävä tekijä. Reumapotilaiden elinikä ei ole pidentynyt, toisin kuin väestön keskimääräinen elinikä. Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää reumapotilaiden lisääntyneeseen kuolleisuuteen vaikuttavia tekijöitä tutkimalla reumapotilaiden kuolemansyitä pitkän ajanjakson aikana, kuolemansyydiagnoosien tarkkuutta, reumalääkityksen vaikutusta kuolemansyihin ja sitä kuinka kattavasti amyloidoosi oli diagnosoitu.

Riitta Koivuniemi

Toistuvat istukan ennenaikaiset irtoamiset kertovat sukurasitteesta

Istukan ennenaikaisen irtoamisen suvuittaista esiintymistä on tutkittu ensimmäistä kertaa. Asiaa selvittänyt väitöstutkimus osoitti, että toistuvia istukan ennenaikaisia irtoamisia kokeneiden synnyttäjien sisarilla ja tyttärillä on myös keskimääräistä suurempi riski istukan ennenaikaiseen irtoamiseen.

Sari Toivonen

Mehiläismyrkyllä hormonaalista syöpää vastaan

Pahanlaatuisten sukupuolirauhas- ja erityisesti lisämunuaiskasvainten ennuste on huono ja hoitomuodot ovat vähäisiä, jonka vuoksi uusille hoidoille on tarvetta. Uudenlaisilla suoraan syöpäsoluihin kohdennetuilla hoidoilla on merkitystä syövänhoidolle, sillä suurin osa tämänhetkisistä solumyrkyistä tuhoaa myös terveitä soluja ja aiheuttaa tämän vuoksi monia sivuvaikutuksia.

Susanna Vuorenoja

Parkinsonin taudin eläinmalli

Useimmat aikaisemmat Parkinsonin taudin eläinmallit perustuvat hermomyrkky 1-metyyli-4-fenyyli-1,2,3,6-tetrahydropyridiinin (MPTP) käyttöön. Monoamiinioksidaasi (MAO) muuttaa MPTP:n aivoissa myrkylliseksi MPP+-muodoksi, joka aiheuttaa keskiaivojen mustatumakkeen dopaminergisten solujen tuhon. Seeprakalaa on perinteisesti käytetty laajasti kehitysbiologian mallieläimenä, mutta sitä on alettu viime vuosina käyttää yhä enenevässä määrin myös mallintamaan sairauksia. Seeprakaloja on edullista ja helppoa ylläpitää, ne kehittyvät nopeasti ja ovat kehityksen ajan läpinäkyviä. Seeprakalat lisääntyvät nopeasti, poikueet ovat isoja, ja niitä on helppo manipuloida geneettisillä ja farmakologisilla menetelmillä. Kaiken lisäksi seeprakalat ovat selkärankaisia, joten niistä saadut tulokset ovat paremmin yleistettävissä, kuin selkärangattomista geneettisistä mallieläimistä (esim. sukkulamato ja banaanikärpänen).

Ville Sallinen

MS-taudin geenitausta

Multippeliskleroosi (MS-tauti) on krooninen tulehduksellinen sairaus, jonka puhkeamisen aiheuttavat ympäristötekijät ja useat alttiusgeenit yhdessä. Intensiivisestä tutkimuksesta huolimatta suurin osa näistä riskitekijöistä on vielä tunnistamatta, MS-taudissa tapahtuvan keskushermoston valkean aineen tuhon syntymekanismit ovat huonosti ymmärrettyjä, eikä tautiin ole olemassa parantavaa hoitoa.

Suvi Kallio

Iäkäs rintasyöpäpotilas hyötyy liitännäishoidosta

Rintasyöpäleikkauksen jälkeen liitännäishoitona annettava solunsalpaajahoito vähentää merkittävästi myös yli 65-vuotiaiden potilaiden taudin uusiutumisen riskiä. Hyväkuntoista iäkästä naista pitää pyrkiä hoitamaan samojen periaatteiden mukaan kuin nuorempia potilaita.

Sirkku Jyrkkiö