Peräsuolisyövän paikallisuusimat kuriin leikkausta edeltävällä sädehoidolla

Lyhyellä TME-leikkausta edeltävällä sädehoidolla voidaan vähentää peräsuolisyövän paikallisuusimisia, mutta tällä ei ole vaikutusta eloonjäämiseen. Tutkijat selvittivät lyhytkestoisen sädehoidon vaikutusta ei-kiinnikasvaneen peräsuolisyövän ennusteeseen, kun sädehoito annettiin ennen TME (total mesorectum excision) -leikkausta. Peräsuolisyövän hoidossa etenkin paikallisuusimat ovat ongelma, vaikka etäpesäkkeet ovat eloonjäämisen kannalta oleellisempia.

Tom Scheinin

Norovirus tarttuu myös näppäimistä ja hiirestä

Norovirusepidemian taustalta voi löytyä myös yhteiskäytössä oleva tietokone - ei aina siis saastunutta ruokaa tai vettä, kuten Nokialla. Yhdysvaltain CDC:n raportissa kerrottiin alakoulun norovirusepidemian selvitystyöstä. 300 oppilaan ja 66 opettajan koulussa sairastui noin joka kolmas niin opttajista kuin oppilaistakin. Diagnoosi varmistettiin PCR-keinoin.

Heikki Arvilommi

Alkoholin osuus kuolleisuuteen
Suomessa, Tanskassa ja Ruotsissa vuonna 2002

Alkoholi voi sekä aiheuttaa että estää kuolemantapauksia.

Kari Poikolainen, Jürgen Rehm, Witold Zatonski

Diabeteksen aiheuttamat silmämuutokset

Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetekseen liittyy silmäongelmia, muitakin kuin diabeettinen retinopatia.

Kai Kaarniranta, Iiris Sorri

Oikaisu: Miten aivolisäkekasvain voi yllättää?

Lääkärilehdessä 5/2008 julkaistussa artikkelissa Miten aivolisäkekasvain voi yllättää? oli väärä magneettikuva sivulla 385. Oikea kuva julkaistaan ohessa.

Camilla Schalin-Jäntti

Opioidien ekvianalgeettiset annokset

Kivunlievitykseen käytettäviä opioideja vaihdetaan käytännön työssä usein toisiksi tai niiden antoreittiä vaihdellaan.

Johanna Hilli

Varhain kotiutuvan vastasyntyneen seuranta

Vastasyntyneet kotiutetaan synnytyssairaalasta yhä useammin jo alle kolmen vuorokauden iässä.

Outi Tammela

Alueellinen verkostotyömalli mielenterveyspalvelujen parantamiseksi Suupohjan seutukunnan mielenterveyshanke 2004-2006

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, sopiiko palveluiden mallintaminen mielenterveyspalveluissa seutukunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön työkaluksi.

Kirsti Kähärä, Sari Piikkilä, Kari Mattila

Menetelmämalli väestön hoidon tarpeen ja hoidon riittävyyden mittaamiseksi

Tutkimuksen tavoitteena on kehittää väestötason menetelmä hoidon tarpeen ja hoidon riittävyyden arviointiin.

Sirkku Vuorma, Siru Keskinen, Anna Kattainen, Päivikki Koponen, Olli-Pekka Lehtonen, Seppo Koskinen, Arpo Aromaa

Ehkäisytabletit antavat pitkäkestoisen suojan munasarjasyövältä

Ehkäisytablettien munasarjasyövältä suojaava vaikutus on osoittautunut yllättävän vahvaksi. Se myös ylittää merkitykseltään haittavaikutukset eli viitteet rintasyövän ja kohdunkaulan syövän riskin lisääntymisestä.

Pertti Kirkinen

Glitatsonien turvallisuutta diabeetikoille on luultua vaikeampi arvioida

Kanadassa tehty tutkimus valottaa glitatsonien ja eritoten rosiglitatsonin turvallisuuskysymystä iäkkäiden aikuisdiabeetikoiden kannalta. Hämmentävintä on ehkä se, että riskiryhmien määrittäminen saattaa olla luultua vaikeampaa. Edelleen pätee Lääkelaitoksen suositus, että potilaan on sovittava oman lääkärinsä kanssa glitatsonin käytöstä. Lääkärin kannalta sopimuksen sisältö ei ainakaan helpottunut kanadalaistutkimuksen jälkeen.

Robert Paul

Hyvä fyysinen kunto vähentää ylipainoisenvanhuksen kuolemanvaaraa

Hyvässä fyysisessä kunnossa olevan vanhuksen painoindeksillä tai muilla lihavuusmarkkereilla ei ole merkitystä kuolleisuuteen. Sen sijaan heikossa fyysisessä kunnossa olevista vanhuksista paras elinajan ennuste oli ylipainoisilla ja heikoin normaalipainoisilla ja hyvin lihavilla.

Kaisu Pitkälä

Rintasyöpägeenit eivät aina johda syöpään

Rintasyövälle altistavan geenimutaation kantajuuden perusteella on vaikea tietää, kuinka invasiivisiin ennaltaehkäiseviin toimiin on aihetta. Yksinään mutaatio ei ole riittävä rintasyövän aiheuttaja. Muilla tunnetuilla riskitekijöillä on geenimutaation kantajallekin merkitystä geenin penetraation ja syövän synnyn kannalta.

Sirkku Jyrkkiö

iPS-soluista edistysaskelia kantasolurintamalle

Kokonaan uudesta tavasta saada aikaan kantasoluja, tai oikeastaan niitä vastaavia iPS-soluja (indusoituja pluripotentteja soluja), raportoidaan nyt ilmestyneessä jo neljännessä aihetta käsittelevässä tutkimuksessa. Sen sijaan, että kantasoluja otettaisiin kiistanalaisista alkioista, näissä tutkimuksissa on käytetty lähtökohtana aikuisen kudosta, ihon fibroblasteja. Soluviljelmässä niihin ujutetaan sarja transkriptiotekijöiden geenejä, joilla solut palautetaan perusmuotoonsa uudelleen ohjelmoituviksi. Tarvittava paketti sisältää neljä faktorigeeniä, joista yksi on harmillisesti syövän syntymiseen liittyvä Myc. iPSien on osoitettu olevat ominaisuuksiltaan kantasoluja mm. näyttämällä niiden kykynevän muodostamaan teratoomia eli kantasoluperäisiä kasvaimia

Heikki Arvilommi

Lihavuus yli 55-vuotiaiden liikkumisvaikeuksien riskitekijänä

Tutkimuksessa tarkasteltiin lihavuutta kävelyvaikeuksien riskitekijänä sekä kroonisten sairauksien osuutta lihavuuden ja kävelyvaikeuksien väliseen yhteyteen.

Sari Stenholm, Taina Rantanen, Päivi Sainio, Seppo Koskinen

Lasten gastroesofageaalinen refluksitauti ei ole harvinainen

Gastroesofageaalista refluksitautia on 3-7 %:lla lapsista.

Tarja Ruuska, Juhani Grönlund, Timo Örmälä, Kaija-Leena Kolho

Miten tunnistat sikiön alkoholivauriot?

Raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle ei ole pystytty osoittamaan sikiön kehityksen kannalta yksiselitteistä turvallisen käytön rajaa.

Ilona Autti-Rämö, Åse Fagerlund, Marit Korkman

Herbalifesta maksavaurioita?

Herbalife-tuotteiden käytön yhteydessä ilmenneistä maksareaktioista julkaistiin syksyllä kaksi artikkelia, toinen Sveitsistä ja toinen Israelista.

Anna-Liisa Enkovaara

Päivystysprosessin tarkastelu tuo apua päivystyspoliklinikan ruuhkiin

Päivystyspoliklinikoiden ruuhkautuminen on yleinen ongelma, jonka kustannustehokasta hallintaa hankaloittaa päivystyksen kuormituksen vaihtelu. Kuormitukseen vaikuttaa kuitenkin joukko säännönmukaisuuksia, joiden tunnistaminen helpottaa toiminnan suunnittelua.

Juho Mattila, Tuula Granfelt, Veli-Pekka Harjola, Leif Holmlund, Arja Koskinen, Eija Mustonen, Mika Paloheimo, Sinikka Pohjola-Sintonen

Sattumaa vai harkintaa - lääkärien erikoisalavalintaan vaikuttavat tekijät

Tavoitteena oli selvittää eri tekijöiden merkitystä erikoisalaa valittaessa. Samalla analysoitiin, onko näissä tekijöissä eroa eri sukupuolta olevien lääkärien, terveyskeskus- ja sairaalalääkärien sekä nuorempien ja vanhempien lääkärien välillä.

Harri Hyppölä, Teppo Heikkilä, Esko Kumpusalo, Irma Virjo, Mauri Isokoski, Hannu Halila, Santero Kujala, Jukka Vänskä, Kari Mattila