Astma, allerginen nuha ja atooppinen ihottuma ovat yleisiä sairauksia nuorilla. Astman ja allergisen nuhan esiintyvyyden lisääntyminen suomalaisilla nuorilla vaikuttaa pysähtyneen, mutta atooppisen ihottuman esiintymisessä ei ole havaittavissa samaa suuntaa (1). Lääkärin toteamaa astmaa sairastaa 3–6 % lapsista ja nuorista ikäryhmittäin vaihdellen (1,2), ja joka viidennellä opiskelijalla on lääkärin varmistama allerginen nuha (3).

Lapsista 15–20 % sairastaa tai on sairastanut atooppista ihottumaa, ja yleisin se on pienillä lapsilla (4). Monet tulevat oireettomiksi murrosikään mennessä, mutta ihottuma voi pahentua uudelleen nuorena tai aikuisena (5).

Pölyisen ja käryisen työn on väestötutkimuksissa osoitettu huonontavan astman hallintaa, lisäävän astmaoireita ja pahenemisvaiheiden esiintymistä (6,7,8) sekä vaikeuttavan myös nuoruudessa alkanutta astmaa (9,10). Käsiin kohdistuvat ihoa ärsyttävät tekijät, pölyinen työympäristö tai hikoilu voivat pahentaa atooppista ihottumaa.

Tutkimustieto atooppisten sairauksien vaikutuksesta ammatinvalintaan on ristiriitaista. Astman on todettu vaikuttaneen ammatinvalintaan (11,12,13), mutta allergista nuhaa tai atooppista ihottumaa sairastaneet nuoret eivät välttämättä vältä riskiammatteja (14,15,16).

Eurooppalaisen allergiayhdistyksen suosituksen mukaan astmaa ja allergioita sairastavien nuorten tietoutta riskitöistä ja riskien ehkäisystä on lisättävä (17). Perusteellista neuvontaa suositellaan huonossa hallinnassa olevaa tai vaikeaa astmaa sairastaville, vaikka muutoin kehotetaan välttämään tiukkoja rajoituksia.

Vuonna 2017 kutsuntatarkastuksissa 5 %:lla nuorista esiintyi astma, 11 %:lla allerginen nuha ja 3 %:lla atooppinen ihottuma (1). Vuosittain palveluksen keskeyttää astman takia noin 100–150 varusmiestä tai vapaaehtoista asepalvelustaan suorittavaa naista ja lisäksi 200 joutuu muuttamaan palveluskelpoisuusluokkaa. Hengitystieinfektiot, pölyisyys, runsas liikunta ja monella tavoin vaihtelevat olosuhteet voivat vaikeuttaa astmaa tai atooppista ihottumaa ja niiden hoitoa palveluksen aikana.

Tarkoituksenamme on antaa terveydenhuollon ammattilaisille tietoa siitä, miten astma, atooppinen ihottuma ja allergiat on huomioitava nuorten ammatinvalinnan ohjauksessa ja varusmiespalveluskelpoisuuden arvioinnissa.

Terveystarkastukset ja neuvot ammatinvalinnasta

Ammatinvalinnasta voidaan keskustella kahdeksannen luokan laajassa terveystarkastuksessa sekä kutsuntojen ennakkoterveystarkastuksessa. Lastenlääkärit ja lastentautien poliklinikan hoitajat kohtaavat puolestaan vaikeampia allergisia sairauksia sairastavia nuoria.

Valtioneuvoston asetuksen 338/2011 mukaan opiskelijalle on annettava tietoa ammatissa toimimisen edellytyksistä sekä työhön ja ammattiin liittyvistä terveydellisistä vaaratekijöistä. Koulujen opinto-ohjaajien ja vanhempien rooli on neuvonnassa tärkeä.

Apuna voi käyttää Töissä terveenä -sivustoa (www.toissaterveena.fi), jossa on tietoa ihottuma-, astma- ja allergiariskeistä eri ammateissa sekä siitä, miten ongelmia voidaan ehkäistä. Sivustolta löytyy myös lista atooppisten sairauksien kannalta turvallisista ammateista.

Oppilaitoksiin valituille ei tehdä yleensä erillisiä tarkastuksia, eikä hakijan terveydentila saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle lukuun ottamatta ns. SORA-lainsäädännön (ratkaisuja soveltumattomuuteen) alaisia tutkintoja, joihin liittyy alaikäisten, potilaiden ja liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia (18). Pitkäaikainen toimintakykyä rajoittava ihottuma tai käsi-ihottuma on este valinnalle muun muassa hoitoalan sekä välinehuoltajan, hammas- tai lentokoneteknikon koulutukseen. Astma puolestaan voi olla este pelastusalan ja merenkulkualan opintoihin.

Ammatinvalinta

Astma, allerginen nuha, atooppinen ihottuma ja ruoka-aineallergiat ovat valtaosalla nuorista lieviä ja aiheuttavat vain vähäisiä rajoitteita elämään. Taudinkuva on yleensä vaikeampi henkilöllä, jolla esiintyy useita eri atooppisia sairauksia tai herkistymisiä, ja tällöin ammatinvalinnan ohjaus on erityisen tärkeää.

Astma

Astma aiheuttaa ehdottomia rajoituksia kouluttautumiselle ammatteihin, joissa vaaditaan hyvää suorituskykyä poikkeuksellisissa olosuhteissa ja ennalta arvaamattomissa tilanteissa (taulukko 1) (19,20). Esimerkiksi palo- ja pelastusalalle ei valita henkilöitä, joilla on todettu astma ja oireita tai lääkityksen tarvetta on esiintynyt yli 7 vuoden iässä. Merenkulkualalle ei valita säännöllistä lääkehoitoa vaativaa astmaa sairastavia tai henkilöitä, joiden astma ei ole hyvässä hallinnassa tarvittaessa käytettävällä lääkityksellä (9).

Muihin ammatteihin kouluttautumiselle astma ei yleensä aiheuta ehdottomia rajoituksia. Työssä astmaa pahentavat tekijät ja astman vaikeusaste on kuitenkin huomioitava. Astma voi pahentua pölyisissä ja käryisissä töissä, kuten, rakennusalalla, metallin työstössä, kampaajilla, maalareilla ja hitsaajilla (taulukko 2). Se voi vaikeutua myös altistuttaessa allergeeneille, esimerkiksi leipomoissa, kukkakaupoissa tai maataloustyössä, ja poikkeavissa lämpötiloissa tehtävässä tai fyysisesti raskaassa työssä.

Tässä artikkelissa lievällä astmalla tarkoitetaan astmaa, joka pysyy hyvässä hallinnassa kohtuullisella lääkityksellä, vastaten Käypä hoito -suosituksen tasoa 1–3 (21). Keskivaikeassa ja vaikeassa astmassa esiintyy säännöllisestä lääkehoidosta huolimatta astmaoireita useita kertoja viikossa tai toistuvia astman pahenemisvaiheita tai tarvitaan tason 4 lääkitystä eli vaikean astman erikoishoitoja, kuten biologisia lääkkeitä tai suun kautta otettavaa kortikosteroidia.

Varhaislapsuuden astma, joka on ollut useita vuosia oireeton ilman lääkehoitoa, ei aiheuta erityisiä rajoituksia. Jos nuorella on useita kouluttautumisvaihtoehtoja, kannattaa suosia astman kannalta parasta alaa.

Lievää astmaa sairastavalle kannattaa kertoa, että astman paheneminen on mahdollista ammateissa, joissa on runsaasti astmaa pahentavia tekijöitä, ja että hänen kannattaa harkita ennen kuin hakeutuu opiskelemaan näille aloille (taulukko 2, www.toissaterveena.fi).

Keskivaikeaa tai vaikeaa astmaa sairastavan kannattaa harkita tarkoin ennen kuin hakeutuu ammattiin, jossa on astmaa pahentavia tekijöitä (taulukko 2, www.toissaterveena.fi).

Aiemmin esiintynyt atooppinen ihottuma

Aiemmin esiintynyt atooppinen ihottuma tarkoittaa atooppista ihon rakennetta, jonka merkkinä voi olla kuiva iho. Atooppiseen ihon rakenteeseen liittyy lisääntynyt riski saada ärsytysihottumaa käsiin (22).

Lapsuudessa sairastettu atooppinen ihottuma on työperäisen käsiekseeman tärkeä riskitekijä (23). Riski on sitä suurempi, mitä laaja-alaisempi lapsuuden atooppinen ihottuma on ollut.

Työalarajoituksia ei ole kuitenkaan aiheellista asettaa, ellei lapsuuden atooppinen ihottuma ole esiintynyt käsissä. Lapsuudessa esiintynyt käsi-ihottuma uusiutuu hyvin suurella todennäköisyydellä, jos käsiin kohdistuu työssä paljon ihoa ärsyttäviä tekijöitä. Käsi-ihottumaa lapsuudessa sairastaneen ei ole suositeltavaa hakeutua ihottumariskialojen opintoihin ja töihin (taulukko 3).

Uudelleen ilmaantunut atooppinen käsi-ihottuma saattaa olla pitkäkestoinen ja hankala hoidettava.

Nykyinen atooppinen ihottuma

Atooppinen ihottuma pahenee helposti pölyisessä työympäristössä kuten leipomossa tai navetassa, sekä hikoilua aiheuttavissa töissä. Atooppista ihottumaa sairastavalle kannattaa suositella pölyisten työympäristöjen välttämistä.

Atooppista ihottumaa sairastavan nuoren on mahdollisuuksiensa mukaan viisainta valita mahdollisimman kuiva ja puhdas työ, jossa ei ole ihoa ärsyttäviä tekijöitä, kuten käsien kastumista, likaantumista, pesuaineiden, muiden kemikaalien tai orgaanisten materiaalien (esim. kasvit, eläimet, ruoka-aineet) käsittelyä, eikä tarvetta käyttää tiiviitä suojakäsineitä.

Aikuisen atooppinen ihottuma esiintyy hyvin usein käsissä (24). Atooppista käsi-ihottumaa sairastavalla työn on tärkeää olla ihon kannalta kuivaa ja puhdasta, kuten työskentely toimistotyyppisessä ympäristössä.

Jos työssä on vaara saada ihottumaa, atooppista ihottumaa sairastavan tai aiemmin sairastaneen on syytä suojata käsien iho erityisen hyvin. Atooppiseen ihottumaan ei kuitenkaan liity lisääntynyttä riskiä saada viivästyneitä ihokosketusallergioita (25,26).

Allerginen nuha ja välittömät allergiat

Allerginen nuha ilman astmaa aiheuttaa vähän rajoitteita. Eläinallergisen ei kannata kouluttautua eläintenhoitoalalle. Oireista heinäallergiaa sairastaville voi kehittyä oireita jauhopölylle altistuttaessa ristiallergian vuoksi (27).

Ruoka-aineallergiat haittaavat kokkina ja muissa elintarvikealan ammateissa toimimista, sillä niissä maistellaan ja käsitellään ruokia. Lentoliikenteessä ja merenkulkualalla työskenteleville sallitaan lieväoireinen ja yksittäisiin tunnettuihin ruoka-aineisiin rajoittuva allergia, mutta anafylaktinen reaktio on yleensä este (28).

Palveluskelpoisuuden arviointi

Käytännössä vain vaikea astma on selvä este varusmiespalvelukselle (29). Suurin osa keskivaikeasta ja lievästä astmasta voidaan hoitaa ennen palvelusta annettavin yksilöllisin ohjein niin, että palvelusta ei tarvitse keskeyttää tai muuttaa palveluluokitusta.

Kutsuntatarkastuksessa on tärkeää arvioida astman tilanne ja tehostaa tarvittaessa lääkitystä esimerkiksi aloittamalla säännöllinen inhaloitava kortikosteroidi. Jos astmaoireet ovat hallinnassa kohtuullisella lääkityksellä, voidaan palvelusluokaksi asettaa A.

Puolustusvoimat ovat laatimassa uutta terveystarkastusohjetta. Astmaa koskeva sisältö on pääsääntöisesti entisen kaltainen, mutta luokittelua voidaan vielä tarkentaa vastaamaan astman hallinnan ja hoidon uusimpia näkemyksiä. Päälinjat muissa atooppisissa sairauksissa säilyvät nykyisen kaltaisina.

Varusmiespalveluksessa astman lisäksi ongelmallinen on anafylaktisen tason ruoka-allergia esimerkiksi maidolle tai vehnälle. Se tulisi huomioida jo kutsunnoissa, sillä leiriolosuhteissa ei pystytä tuottamaan useita erilaisia ruokavaihtoehtoja. Vaikea atooppinen ihottuma vaatii käytännössä päivittäistä paikallishoitoa ja on usein este palvelukselle.

Kielenalussiedätystä voidaan toteuttaa varusmiespalvelun aikanakin, jos potilas on ohjeistettu asianmukaisesti. Sen sijaan ruokasiedätyspotilaiden arvioinnissa pitää noudattaa yksilöllistä harkintaa.

Lopuksi

Jokaisen astmaa, atooppista ihottumaa ja allergista nuhaa sairastavan nuoren kanssa on tärkeää keskustella ammatinvalinnasta terveydenhuollossa ja koulussa. Suosittelemme ohjaukseen kokonaisvaltaista ja keskustelevaa otetta: sairauksien lisäksi on huomioitava nuoren toiveet, motivaatio alalle sekä edellytykset kouluttautua ja työllistyä eri ammatteihin. Kokonaisvaltaisen arvion edellytyksenä on suunnitelmallinen ammatinvalinnan ohjauksen yhteistyö nuoren, vanhempien, koulun ammattilaisten, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja hoitavan tahon välillä.

Ammattivaihtoehdoista kannattaa pohtia nuoren kanssa sairauksien kannalta parasta alaa. Lievempiä sairauksia sairastavat voivat toimia riskialalla, kunhan hoitavat sairauksiaan hyvin, noudattavat hyviä työtapoja ja valitsevat oikeanlaisen suuntautumisvaihtoehdon.

Ehdottomat rajoitukset koskevat vain pientä osaa nuorista ja harvoja aloja, ja toisaalta tarpeettomat rajoitukset lisäävät syrjäytymisen riskiä. Nuoren on kuitenkin oltava tietoinen riskistä riskialan valitessaan. Allergisten sairauksien pahenemista työssä vähennetäänkin ensisijaisesti kehittämällä työolosuhteita ja työtapoja paremmiksi.

Suurin osa lievää ja keskivaikeaa allergista sairautta tai atooppista ihottumaa sairastavista nuorista voi suorittaa varusmiespalveluksen ongelmitta, mutta vaikea astma, ruoka-allergia ja atooppinen ihottuma voivat olla palvelueste. Kussakin taudissa on syytä määrittää vaikeusaste huolellisesti ja tarvittaessa konsultoida erikoislääkäriä ennen lopullista päätöstä.

Kiitämme Päivi Miilunpaloa hyvistä kommenteista koskien merenkulkualaa.