Bakteerin aiheuttama, ei-tuberkuloottinen nikamatulehdus aikuisella
Tärkein tieto
Bakteerin aiheuttama nikamatulehdus on harvinainen, mutta yleistymässä oleva vakava tulehdus. Taudinkuva on monimuotoinen, ja siksi hoitoennustetta huonontava viive tulehduksen toteamisessa on tavallista.
Selkärangan magneettikuvaus (MK) on paras diagnostinen tutkimus. Varma diagnoosi ja optimaalisen hoidon valitseminen perustuvat taudinaiheuttajan tunnistamiseen mikrobiologisista näytteistä (veriviljely, nikamabiopsia).
Koska Stafylococcus aureus aiheuttaa yli puolet nikamatulehduksista, se tulee empiirisessä antibioottihoidossa aina ottaa huomioon.
Antibioottihoidon kesto on pitkä, tavallisesti 3-6 kuukautta. Kirurgista hoitoa tarvitaan tulehdusta komplisoivien pehmytkudoksen ja selkäydinkanavan paiseiden tyhjentämiseksi tai neurologisten vaurioiden uhatessa selkärangan epävakauden vuoksi.
Nykyaikaisesta hoidosta huolimatta kuolleisuus on 5-15 %, tulehdus uusii 14 %:lla ja neurologisia pysyviä vaurioita jää noin 7 %:lle.
Nikamatulehduksesta käytetään englanninkielisessä kirjallisuudessa nimityksiä vertebral osteomyelitis, spondylitis tai spondylodiscitis. Viimeksi mainittu termi on kuvaavin, koska bakteerin aiheuttama ei-tuberkuloottinen nikamatulehdus on aikuisilla yleensä kahden vierekkäisen nikaman ja näiden…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
