Epäilen sidekudostautia: mitkä vasta-aineet tutkin?
Sidekudostautien epäily syntyy aina oireiden ja kliinisten löydösten perusteella.
Yhteistyö laboratorion ja kliinikon välillä tulosten tulkinnassa on tärkeä.
Tumavasta-aineet ja reumafaktori ovat perusterveydenhuollossa ensimmäiset tutkimukset. Sjögrenin oireyhtymää epäiltäessä tutkitaan SSA- ja SSB-vasta-aineet. Raynaudin oireyhtymää sairastavilta voi tutkia sentromeerivasta-aineet.
Erikoissairaanhoidossa taudinmäärityksen apuna käytetään natiivi-DNA-, Sm-, UI-RNP-, Scl-70- ja fosfolipidivasta-ainetutkimuksia. Kansainväliset luokittelukriteerit auttavat diagnoosia tehtäessä.
Myosiittien diagnostiikassa ei ole apua vasta-ainetutkimuksista.
Taudin aktiivisuuden ja hoidon seurannassa käytetään tavallisia laboratoriokokeita, vasta-ainemäärityksiä vain harvoin.
Sidekudostaudin epäily syntyy aina potilaan oireiden ja kliinisen tutkimuksen perusteella. Autovasta-aineiden tutkimisella on kuitenkin ratkaiseva merkitys systeemisten autoimmuunitautien diagnostiikassa. Tumavasta-aineet, joita esiintyy monissa sidekudossairauksissa, ovat suuntautuneet solun tumaa…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
