Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä
Eläinkokeissa on todettu, että emon kosketus parantaa poikasten stressinhallintaa. Esimerkiksi paljon kosketusta saaneet rotanpoikaset ja reesusmakakit kehittyvät sosiaalisemmiksi ja älykkäämmiksi kuin vähän kosketetut. Kosketuksen positiivinen vaikutus ulottuu seuraavaan sukupolveen; paljon rauhoittavaa kosketusta saaneet reesusmakakit hoivaavat aktiivisesti jälkeläisiään, vaikka niiden perimä ennustaisi päinvastaista.
Runsas ihokosketus näyttää parantavan myös keskosten fyysistä ja neurologista kehitystä.
Hieronta vähentää ylivilkkaiden, aggressiivisten ja impulsiivisten lasten oireilua ja lisää heidän sosiaalisuuttaan.
Hieronta voisi tuoda oleellisen lisän sekä psykiatristen että somaattisten potilaiden hoitoon.
Kosketuksella on vahva vaikutus ihmiseen (1,2,3). Reagoimme välittömästi kosketukseen aistien sen sävyä ja sen välittämää kosketuksen tarkoitusperää. Kosketus voi joko lisätä tai vähentää fysiologista stressiä. Jokainen voi todeta itse kutittavan kosketuksen kiihottavan vaikutuksen tai tasaisen…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



