Lihasvammojen diagnostiikka ja hoitoperiaatteet
Lihasvamman voi aiheuttaa isku, venähdys tai leikkaava terävä esine. Lisäksi erilaiset lihassairaudet tai aineenvaihdunnan häiriöt voivat johtaa lihaskudoksen vaurioitumiseen.
Tavallisesti kliininen tutkimus on riittävä lihasvammojen diagnosointiin. Vakavien vammojen diagnostiikassa voidaan käyttää lisäksi kaikututkimusta ja harkitusti magneettitutkimusta.
Lihasvammojen akuutin hoidon perusta on kolmen K:n sääntö - kylmä, kohoasento ja kompressio - sekä lepo. Alkuvaiheessa käytetään lisäksi lyhytaikaisesti tulehduskipulääkitystä. Konservatiivisessa hoidossa keskeistä on lyhyt immobilisaatio ja varhain aloitettu asteittainen liikuttaminen. Vain laajat repeämät ja voimakasoireiset lihaksensisäiset verenpurkaumat hoidetaan operatiivisesti.
Poikkijuovaisten lihasten vammat ovat melko yleisiä. Lihasvammoja syntyy esimerkiksi iskuissa, liitännäisvammana luunmurtumissa ja erilaisissa urheiluvammoissa kuten lihas-jänneyksikön revähtymissä (1,2,3,4). Urheiluvammoista 10-55 % on lihasvammoja ja ne muodostavat suurimman yksittäisen…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



