Muistipotilaiden seurannan järjestäminen perusterveydenhuollossa
•Muistisairauksien hoito muodostaa noin 6 % sosiaali- ja terveydenhuollon kuluista. Näistä kuluista 85 % syntyy laitoshoivasta.
•Kotihoidon onnistuminen edellyttää potilaan perheen tiivistä, suunniteltua ja ennakoivaa seurantaa mielellään sellaisen lääkärin vastaanotolla, joka tuntee perheen entuudestaan ja jolla on kokemusta muistipotilaiden hoidosta.
•Seurantakäynnillä arvioidaan lääkehoidon lisäksi mm. muistisairaan käytösoireita sekä oikeudellisia, taloudellisia ja eettisiä asioita, omaisten jaksamista ja psykososiaalisen tuen tarvetta. Sairauden edetessä suunnitellaan myös elämän loppuvaiheen hoitoa.
•Selviytyäkseen näistä tehtävistä lääkärille on suurta apua yhteistyöstä muiden ammattilaisten kanssa.
Kansallisen muistiohjelman mukaan vuonna 2010 Suomessa sairasti vähintään keskivaikeaa muistisairautta arviolta 95 000 ja taudin lievempää muotoa 30 000–35 000 henkilöä (1). Uusia potilastapauksia ilmaantuu vuosittain noin 13 000. Ennusteen mukaan vuonna 2020 vähintään keskivaikeaa…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
