Aliskireeni ei vaikuta sepelvaltimotaudin etenemiseen

Reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän aktivaatio edistää valtimotautien kehittymistä. Koe-eläintutkimusten perusteella reniiniaktiivisuuden vähentämisen on puolestaan arveltu voivan vaikuttaa edullisesti sepelvaltimotautiin. Valitettavasti uuden tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, ettei tähänkään mekanismiin vaikuttamalla voida hidastaa sepelvaltimotaudin etenemistä.

Juhani Airaksinen

Miten tuoretta nivelreumaa hoidetaan Suomessa?

Nivelreuman hoidon tavoitteena on potilaan oireettomuus. Nivelreuman eurooppalainen hoitosuositus kehottaa aloittamaan tuoreen nivelreuman hoidon metotreksaatti-monoterapialla ja glukokortikoidilla sekä lisäämään hoitoon biologisen lääkkeen, jos hoitovastetta ei saavuteta 3 kuukaudessa. Suomessa on totuttu käyttämään synteettisiä reumalääkkeitä voimaperäisemmin: nivelreuman Käypä hoito -suositus vuodelta 2009 neuvoo hoitamaan hyvin aktiivista tuoretta nivelreumaa kolmen reumalääkkeen yhdistelmällä (metotreksaatti, sulfasalatsiini ja hydroksiklorokiini) ja liittämään hoitoon pieniannoksisen glukokortikoidin (ns. REKO-yhdistelmähoito).

Heidi Mäkinen, Vappu Rantalaiho, Laura Pirilä, Hannu Kautiainen, Kari Puolakka

Nivelreuman luokittelukriteerit uudistuivat - mikä muuttuu?

Nivelreuman varhain aloitettu tehokas hoito parantaa ennustetta.

Jenni Kauppi, Markku Hakala, Heidi Mäkinen

Vuokralääkärien työolot ja hyvinvointi terveyskeskuksissa

Lääkärien palkkaaminen työvoimaa välittäviltä yrityksiltä eli ns. vuokralääkärien käyttö yleistyi terveyskeskuksissa 2000-luvun alussa. Vuokralääkärit kokevat työmuotonsa joustavaksi, mutta heidän työoloistaan ja hyvinvoinnistaan tiedetään vain vähän. Tutkimuksessa verrataan terveyskeskuksissa työskentelevien vuokralääkärien ja kunnan palkkaamien lääkärien työn luonnetta sekä heidän kokemuksiaan työkuormituksesta, voimavaratekijöistä ja hyvinvoinnista.

Laura Pekkarinen, Tarja Heponiemi, Riikka Lämsä, Jukka Vänskä, Anu Mustakari, Timo Sinervo, Anna-Mari Aalto, Marko Elovainio

Lasten korva-, nenä- ja kurkkulöydökset Angolassa

Korva-, nenä- ja kurkkutaudit sekä kuulovauriot ovat kehitysmaiden lapsilla yleisiä, mutta puutteellisesti tutkittuja, joten niiden tausta ja kliininen kuva tarvitsevat tarkempaa määrittelyä.

Anni Taipale

Varhainen repolarisaatio sydänfilmissä: esiintyvyys, ennustearvo ja kliiniset erityispiirteet

Varhainen repolarisaatio on normaalissa sydänfilmissä nähtävä muutos, joka tyypillisesti koostuu J-aalloista ja ST-segmentin noususta. Kyseinen löydös on liitetty pienissä potilasaineistoissa hengenvaarallisiin rytmihäiriöihin. Väitöstutkimuksen tarkoitus oli selvittää muutoksen esiintyvyyttä ja ennustearvoa normaaliväestön keskuudessa.

Jani Tikkanen

Clostridium difficile -infektiot ja niiden hoito

Perinteisesti Clostridium difficile -infektioita on hoidettu joko metronidatsolilla tai vankomysiinillä. Nämä molemmat ovat antibiootteja, jotka vaikuttavat myös suoliston normaalin bakteerikantaan altistaen ripulin uusiutumiselle. Osittain tästä johtuen Clostridium difficile -infektio uusiutuu 15-35 %:lla niistä, joilla on ollut yksi edeltävä suoliston tulehdus ja 33-65 %:lla, joilla on ollut kaksi tai useampaa tulehdusta. Viime vuosina Clostridium difficile -infektion luonne on muuttunut, taudin ilmaantuvuus, vakavien tapausten osuus ja kuolleisuus ovat lisääntyneet.

Eero Mattila

Fysioterapia suositeltavaa olkapään degeneratiivisessa kiertäjäkalvosinrepeämässä

Arviolta yli puolella yli 60-vuotiaista on jonkunasteinen kiertäjäkalvosimen repeämä. Lisääntyneistä leikkausmääristä huolimatta leikkaushoitoa puoltavaa tutkimusnäyttöä ei ole olemassa, ja vertailevia tutkimuksia eri hoitomuotojen vaikuttavuudesta jännerappeuman pohjalta syntyneissä kiertäjäkalvosimen repeämissä ei ole aikaisemmin tehty.

Juha Kukkonen

Kurkunpään papillomatoosi - syitä ja seurauksia

Hengitysteissä ns. matalan syöpäriskin HPV-tyypit aiheuttavat taudin, jossa tyypillisesti äänihuulissa esiintyy toistuvasti hyvänlaatuisia papilloomia.

Taru Ilmarinen

Stressin ja palautumisen biokemialliset ja fysiologiset indikaattorit mediatyöntekijöillä

Haitallisen stressin oireita ovat uniongelmat, uupuminen ja työtehon heikkeneminen. Monien tavallisten kansansairauksien vaara lisääntyy.

Harri Lindholm

Pitkä EKG-rekisteröinti tehostaa eteisvärinän seulontaa aivoinfarktin jälkeen

Kohtauksellinen eteisvärinä on yleinen aivoinfarktin syy, vaikka näyttö sen osallisuudesta infarktin syntyyn jää monesti puuttumaan. Eteisvärinäkohtaukset lisäävät aivoinfarktin riskin viisinkertaiseksi ja kaksinkertaistavat aivoinfarktin toistumisen riskin. Eteisvärinän seulonta akuutin aivoinfarktin jälkeen näyttää tuoreen englantilaistutkimuksen mukaan onnistuvan 7 vrk:n EKG-rekisteröinnillä paremmin kuin perinteisillä menetelmillä.

Päivi Hartikainen

Ketamiini tehoaa masennukseen sähköhoidon veroisesti

Ketamiini on alun perin nukutusaineeksi kehitetty, kilpailematon NMDA-reseptorin antagonisti, jota on käytetty hoitoresistentin masennuksen kokeellisena lääkkeenä yli kymmenen vuoden ajan. Ketamiinia annetaan laskimoon hitaana infuusiona, ja useissa pienehköissä satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa hoitokerran jälkeisellä viikolla sen teho Cohenin d-lukuna ilmaistuna on vaihdellut välillä 0,6-1,5.

Tero Taiminen

Levinneen Hodgkinin lymfooman hoitoa kannattaa tehostaa

Uusiutuneen Hodgkinin lymfooman hoitotulokset eivät ole kovin hyviä ja on selvää, että ensilinjan hoitoon pitää panostaa. Meta-analyysin mukaan annosintensiivisempi BEACOPP on tehokkaampi hoito levinneeseen Hodgkinin lymfoomaan kuin laajasti käytössä oleva ABVD-yhdistelmä. BEACOPP-hoidetuista on elossa viiden vuoden seurannan jälkeen jopa 10 % enemmän.

Sirkku Jyrkkiö

Testosteronitutkimuksen eettinen pohja herättää kysymyksiä

Arvovaltainen New England Journal of Medicine julkaisi tutkimuksen, jonka eettisiä lähtökohtia voi ihmetellä. Testosteroniaineenvaihdunnan ja testosteronigeelin ominaisuuksien selvittämiseksi nollattiin 400 terveen 20-50-vuotiaan miehen oma gonadisteroidituotanto goseriniililla ja osalle heistä annettiin vaihtelevaa testosteronigeelianosta ja osalle lumegeeliä päivittäin neljän kuukauden ajan. Lisäksi puolet miehistä sai aromataasinestäjää estämään testosteronin metaboloitumista estradioliksi. Tutkimuksessa seurattiin hormoniarvoja, rasvakudoksen ja lihasmassan muutoksia ja kyselytutkimuksin seksuaalisia toimintoja.

Pertti Kirkinen

Tupakasta vieroituslääkkeet eivät aiheuta masennusta

Aiemmin on epäilty, että eräät tupakasta vieroitukseen käytetyt lääkkeet aiheuttavat masennusta. Vahvin epäily on liitetty varenikliiniin. Nyt on saatu toisenlaista tietoa.

Heikki Ekroos

Synnynnäisen sappitieatresian hoitotulokset ovat parantuneet

Sappitieatresia on harvinainen ja vakava, vain vastasyntyneillä esiintyvä maksasairaus, joka todetaan Suomessa keskimäärin neljällä lapsella vuosittain.

Hanna Lampela, Hannu Jalanko, Mikko Pakarinen

Keuhkoetäpesäkkeiden kirurginen hoito

Syövän etäpesäkkeet ovat yleisiä keuhkoissa. Kaikkien potilaiden etäpesäkkeitä ei kuitenkaan voi hoitaa kirurgisesti.

Antti Riuttanen, Eero Sihvo

Kunnallisen työterveyshuollon rakennemuutos parantaa palveluvalmiuksia

Kunnallisen työterveyshuollon toiminta- ja organisointitavat ovat muuttuneet suuresti 2000-luvulla. Työterveyslaitoksen Työterveyshuolto Suomessa -katsaukset tarjoavat hyvän mahdollisuuden tarkastella palvelujärjestelmän kehitystrendejä pitkällä aikavälillä. Tässä artikkelissa selvitetään kunnallisen työterveyshuollon kehitystä 2000-luvulla.

Riitta Sauni, Kirsi Niiranen, Pirjo Manninen, Pirjo Pulkkinen-Närhi, Kimmo Räsänen

Syövän seulontatutkimusten haitoista vain vähän tietoa

Syövän seulontatutkimuksilla pyritään havaitsemaan vakava sairaus mahdollisimman varhain. Parhaimmillaan oikein toteutettu seulonta parantaa potilaan ennustetta, mutta seulontatutkimuksista voi olla myös haittaa. Valitettavasti satunnaistetuissa tutkimuksissa seulontatutkimuksien aiheuttamia haittoja aliraportoidaan.

Sirkku Jyrkkiö

Suomalaiskirurgit voivat jälleen olla ylpeitä

Takavuosina nuori kirurgi sai oppinsa pitkälti seniorikirurgin leikkauksia seuraten ja kahvihuoneen mielipiteitä uskoen. Seniorien kanssa käydyt keskustelut ovat vieläkin tärkeitä, mutta pelkästään niiden perusteella ei enää pitäisi hoitopäätöksiä tehdä. Lääketiede nojaa yhä enemmän tutkimusnäyttöön. Paras tutkimustieto kirurgian tehosta saadaan yleensä satunnaistetuista, prospektiivisista hoitosarjoista. On arvioitu, että ennen 1990-lukua vain 5-15 % kirurgian tiedoista perustui A-tason tutkimusnäyttöön (Uhl ym. 2000). Prospektiivisen, satunnaistetun hoitosarjan tekeminen kirurgiassa pitkine seuranta-aikoineen on hidasta ja vaivalloista kiireisille kirurgeille. Nyt alkavat ajat muuttua.

Hannu Paajanen