Spesifinen immunoglobuliini on tehokas sikiökautisen sytomegalovirusinfektion hoito

Sikiön sytomegalovirusinfektio (CMV) on vakava tilanne, joka aiheuttaa keskenmenoja ja johtaa noin 10 prosentilla vastasyntyneistä selkeisiin neurologisiin ongelmiin. Mikäli äiti saa primääri-infektionsa raskauden aikana, noin 40 % sikiöistä infektoituu. Vaikka spesifistä CMV-immunoglobuliinia on käytetty vastasyntyneiden hoidossa yli 20 vuoden ajan, näyttöä sen hyödystä raskauden aikana tavatuissa riskitilanteissa ei ole ollut. Nyt tätä näyttöä on saatu, tosin satunnaistamattomassa, mutta muutoin vakuuttavasti tehdyssä tutkimuksessa. 181:n raskaana olevan äidin todettiin saaneen CMV-primääri-infektion raskauden aikana. 79:lle heistä tehtiin lapsivesipunktio, jossa 55 raskaudessa löytyi virusta tai sen DNA:ta lapsivedestä. 102 äitiä ei halunnut lapsivesipistoa. Jälkimmäisessä ryhmässä 37 äitiä hoidettiin kuukausittain annetulla immunoglobuliiniannoksella 100 U/kg. 31 niistä 55 äidistä, joiden lapsivedessä oli löydös, sai vahvemman immunoglobuliinihoidon, 200 U/kg , 10 halusi raskauden keskeytyksen ja 14 ei halunnut hoitoa.

Pertti Kirkinen

Rituksimabi voi auttaa hoitoresistentissä pemfiguksessa

Pemfigus vulgaris on nimestään huolimatta Suomessa varsin harvinainen, mutta kylläkin vakava autoimmuunitauti. Potilailla on autovasta-aineita epidermiksen tärkeiden soluliitosten rakenneproteiineja vastaan. Vaikka täsmällistä mekanismia ei tunneta, B-solujen tuottamat autovasta-aineet ja autoreaktiiviset T-solut yhdessä johtavat soluliitosten hajoamiseen. Tämä aiheuttaa iholle ja limakalvoille pinnallisia, mutta kipeitä rakkuloita, joita voi esiintyä laajoilla ihoalueilla samanaikaisesti. Taudin vakavuuden takia joudutaan käyttämään voimakasta immunosuppressiivista lääkitystä. Tästä huolimatta tauti ei aina pysy kurissa. Nyt julkaistu pieni tutkimus tuo uuden vaihtoehdon muulle hoidolle resistentin pemfiguksen hoitoon. Tutkimuksessa kokeiltiin monoklonaalista vasta-ainetta rituksimabia pemfiguksen hoitoon. Rituksimabi sitoutuu CD20-antigeeniin B-solujen pinnalla, mikä johtaa B-solujen apoptoosiin. Rituksimabia on jo aikaisemmin käytetty mm. tiettyjen lymfoomien ja eräiden autoimmuunitautien hoidossa. Tutkimuksessa rituksimabia annettiin pemfiguspotilaille kerran viikossa neljän viikon ajan. Kaikki viisi vaikeaa pemfigusta sairastavaa potilasta vastasivat hyvin hoitoon. Kolmella potilaalla tauti oli kokonaan remissiossa vielä 18-36 kuukautta myöhemmin. Vaikka tutkimusaineisto oli pieni, tulosta voidaan pitää hyvänä lisäesimerkkinä siitä, miten uudenaikaiset ns. biologiset lääkkeet voivat pureutua täsmällisesti kohteeseensa ilman perinteisen laaja-alaisen immunosuppression haittavaikutuksia.

Sirkku Peltonen

Urheilijan astma - uudet kriteerit arvioinnissa

Olympiaurheilijoista 9-55 %:lla on eri tutkimusten mukaan astma, frekvessi on muita lajeja korkeampi talviurheilussa ja uinnissa. Korkean ilmanalan harjoittelun on epäilty lisäävän oireistoa. Toisaalta on katsottu osan urheilijoista käyttävän lääkityksiä suorituskykyetua saadakseen, ja siitä syystä kansainvälisiä kriteerejä astman osoittamiseksi on tiukennettu, voisi sanoa osin hankaliksikin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Kapesitabiinitabletit suolistosyövän liitännäishoitoon

Suolistosyövän hoitoon on käytetty fluorourasiilia jo 50 vuoden ajan. Fluorourasiilin käyttö leukovoriinin kanssa on vakiintunut leikkauksen jälkeisessä liitännäishoidossa. Suun kautta annosteltava kapesitabiini muuttuu solutasolla fluorourasiiliksi. Se on osoittautunut hyväksi hoidoksi etäpesäkkeisen taudin hoidossa. Tutkimuksessa satunnaistettiin 1 987 potilasta saamaan joko infuusiona annettavaa fluorourasiilin ja leukovoriinin yhdistelmää tai suun kautta annosteltavaa kapesitabiinia 24 viikon ajan. Potilailla oli leikattu paikallisiin imusolmukkeisiin levinnyt paksusuolen syöpä. Kapesitabiinia saaneiden potilaiden hoitotulos oli yhtä hyvä kuin fluorourasiilia saaneiden. Kolmen vuoden seurannan aikana kapesitabiinitryhmässä oli taudin uusiutumia jopa vähemmän kuin fluorourasiilia saaneilla (riskikerroin 0,87; p = 0,04). Kapesitabiinia saaneilla oli enemmän käsien ja jalkapohjien ihottumaa ja hoidon aiheuttamaa bilirubinemiaa. Flurourasiilia saaneilla taas todettiin neutropeniaa ja stomatiittia useammin. Kapesitabiini oli paremmin siedetty hoito. Kapesitabiini on vähintään yhtä tehokas kuin fluorourasiili paksusuolen syövän liitännäishoidossa.

Akuutti sydämen vajaatoiminta Suomessa monikeskustutkimuksen valossa

Vaikka akuutti sydämen vajaatoiminta on sairaaloiden päivystykseen tulevista sairauksista yleisimpiä, tunnetaan sen epidemiologia, hoito ja kuolleisuus varsin huonosti.

Krista Siirilä-Waris, Veli-Pekka Harjola, John Melin, Keijo Peuhkurinenmarkku S. Nieminen Ja Finn-Akva Tutkimusryhmä

Diabeettinen munuaistauti - tutun vihollisen muuttuneet kasvot

Diabeettisen munuaistaudin ennuste on parantunut, mutta silti se on edelleen diabetespotilaan ennusteeseen eniten vaikuttava liitännäissairaus.

Johan Fagerudd

Kolloidien käyttö kohdalleen

Albumiini-, gelatiini- ja hydroksietyylitärkkelysliuokset ovat kolloidiliuoksia, jotka lisäävät plasmatilavuutta. Niillä ehkäistään ja hoidetaan suonensisäistä nestevajausta vammojen, infektioiden ja leikkausten yhteydessä.

Tomi Niemi, Anne Kuitunen, Seppo Hiippala

Painonlasku ja verkkomainen papulaarinen prurigo pigmentosa -ihottuma

Verkkomaisen pigmentaation aiheuttava ihottuma liittyi painonlaskuun eikä reagoinut tavanomaisille paikallishoidoille. Ihottuma rauhoittui vasta, kun painon lasku pysähtyi ja virtsassa todetut ketoaineet hävisivät.

Jussi Liippo, Eeva Vainio

Suun terveydenhuolto psykiatrisia potilaita hoitavissa sairaaloissa vuonna 2002

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuollosta on Suomessa varsin vähän systemaattista tietoa. Vaikeimmista häiriöistä kärsiviä potilaita hoitavat psykiatriset sairaalat kuuluvat mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuollon ydinorganisaatioihin.

Marja-Liisa Haavio, Heikki Murtomaa, Sakari Lankinen

Globalisaatio: lisää terveyttä vai lisää tauteja?

Globalisaatio on tuonut maailman eri kolkkien taloudelliset ja terveydelliset erot uudella tavalla näkyviin ja lisännyt niiden merkitystä. Tieto uusista menetelmistä on yhä useamman ulottuvilla, mikä lisää painetta terveyspalvelujen kysyntään ja kustannuksiin. Kyseenalaiseksi kuitenkin jää, paraneeko terveys? Ja onko globalisaatio kuin keisarin uudet vaatteet, kansainvälisyyttä uudella nimellä?

Pirjo H. Mäkelä

Patologian laatutunnus on toimintayksikön sertifiointia Uuden järjestelmän mukainen toiminta

Suomen Lääkäriliiton laatuneuvosto myönsi 12.6.1995 ensimmäiset patologian laatutunnukset 12 yksikölle.

Heikki Aho, Pirjo Berg, Harry Kujari

Synnytyskivun ja supistusten hoidon vaikutus sikiön hyvinvointiin ja kohdun supistuksiin

30.9.2005 Tampereen yliopisto

Outi Palomäki

ADMA ja sydänverenkiertoelimistön fysiologia

30.9.2005 Tampereen yliopisto

Hannu Päivä

Lääkärien ja hoitajien näkemyksiä elämän loppuvaiheen hoitoratkaisuista

1.10.2005 Helsingin yliopisto

Hanna-Mari Hildén

Lyhyesti: Paraplegian uhatessa metastaasi kannattaa operoida

Selkärangan nikamien etäpesäke voi painaa selkäydintä ja aiheuttaa paraplegian. Kaikista syöpäpotilaista 5-14 % saa paraplegian, kyseessä on siis valitettavan tavallinen syövän aiheuttama komplikaatio. Syövän sairastaneen tai syöpää sairastavan potilaan alaraajaoireiden taustalla on hyvin todennäköisesti selkäydintä painava etäpesäke, joka yleensä voidaan todeta vain magneettikuvauksessa.

Sirkku Jyrkkiö

Yksinkertainen on kaunista - sydämen tahdistuksessakin?

Fysiologinen tahdistus säilyttää normaalin eteisten ja kammioiden välisen synkronian ja on siten hemodynaamisesti edullisempi tahdistustapa kuin pelkkä oikean kammion tahdistaminen. Edelleen on kuitenkin epäselvää, kuinka paljon tahdistustavan valinnalla on vaikutusta potilaan ennusteeseen ja elämänlaatuun.

Juhani Airaksinen

Mikä leikkaus sinus pilonidaliksen hoitoon?

Ristiselän sinus pilonidalis on hankalahoitoinen ja usein tuskallinen vaiva. Perinteisessä leikkausmenetelmässä sinusalue poistetaan ja avonaisen haavan annetaan parantua hitaasti pohjalta käsin. Vaihtoehtoisesti haava on suljettu, mikä johtaa herkästi taudin uusiutumiseen.

Tom Scheinin

Lemmikit kannattaa saneerata astmaatikkojen kodeista

Vuosien mittaan on taitettu peistä siitä, kuinka tarkasti lemmikit tulisi saneerata astmaatikkojen kodeista. Menneinä vuosina tähän pyrittiin, sitten linja osin liberalisoitui ja mm. koiria ja kissoja ryhdyttiiin pesemään, etenkin ellei selvää oireyhteyttä kyetty osoittamaan. Kova paikka lemmikin antaminen pois voi ollakin.

Hannu Puolijoki

Ihmisalkioita kolmen eri luovuttajan perimää yhdistämällä

Mitokondriaalisen DNA:n kautta periytyy osa vaikeista synnynnäisistä taudeista. Munasolun pronukleus sisältää muun äidinpuoleisen DNA:n, mutta ei mitokondriaalista DNA:ta. Kun mitokondriaalista periytyvää sairautta kantavan äidin munasolun pronukleus siirretään korvaamaan terveen äidin munasolun tuman DNA:ta, ja tämä kokonaisuus hedelmöitetään miehen siittiöllä, yhdistetään kolmen yksilön perimä tarkoituksena saavuttaa terve jälkeläinen. Hänellä olisi kuitenkin pääosin vanhempiensa, nukleaarisen DNA:n ja siittiön DNA:n luovuttajien, perimä. Tämä näyttää olevan eläinkoetasolla mahdollista. Nyt myös Britannian alkiotutkimuksia valvova viranomainen, The Human Fertilization and Embryology Authority, on antanut luvan tällaisen tutkimuksen käynnistämiseen ihmissoluilla. Kuitenkaan vielä ei lupaa annettu siirtää näitä alkioita äidin kohtuun. Menetelmä voisi auttaa erityisesti eräiden lihassairauksien ja neurologisten sairauksien kantajia.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Verenpaineen seuranta potilaan vastuulle?

Birminghamin alueella satunnaistettiin 441 huonossa hoitotasapainossa olevaa verenpainepotilasta: interventioryhmälle opetettiin elektronisen verenpainemittarin käyttö ja heitä pyydettiin mittaamaan verenpaine oman lääkärin vastaanottotiloissa kerran kuukaudessa. Jos verenpaine ei asettunut normaaliksi (alle 140/85 mmHg), heidän tuli ottaa yhteyttä lääkäriin tai hoitajaan. Vertailuryhmää hoidettiin tavanmukaisesti ja he saivat kirjalliset ohjeet verenpainetaudin hoidosta. Puolen vuoden seurannassa interventioryhmän systolinen verenpaine oli laskenut enemmän (4,3 mmHg) kuin vertailuryhmän. Vuoden seurannassa verenpaineen muutoksessa ei enää ollut tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä. Kokeilun aikana interventioryhmäläisten paino laski enemmän ja heillä oli yhteydenottoja terveydenhuoltoon vähemmän kuin vertailuryhmällä. Kustannuksissa ei ollut eroa ryhmien välillä. Tässä yksi idea meilläkin verenpainetaudin hoidon tehostamiseksi.

Aulikki Nissinen