Lyhyesti: Hopeanitraattia kipeisiin aftoihin

Suun limakalvolle tulevat kipeät, toistuvasti ilmaantuvat aftat ovat joskus hankala hoito-ongelma. Aftat alkavat pienestä, punaisesta näppylästä, joka tuntien kuluessa kehittyy aristavaksi pinnaltaan nekroottiseksi haavaumaksi. Pienet aftat paranevat yleensä 7-10 päivän aikana. Aftojen hoitoon on kehitetty mm. kortikosteroideja ja paikallispuudutteita sisältäviä paikallishoitovalmisteita. Jos aftojen taustasyytä ei ole saatu selville ja potilaasi on jo ehtinyt kokeilla kaiken mahdollisen, harkitse vielä lapistusta. Tämän artikkelin kirjoittajat valmistivat tikun, jonka pää oli puhdasta hopeanitraattia eli lapista. He puuduttivat ensin aftan painamalla sitä lidokaiiniin kastetulla vanupuikolla ja sitten koskettivat aftaa lapistikulla muutaman sekunnin ajan. Jos haavauma-alue oli laaja, se "maalattiin" tikulla. Tämän jälkeen potilas huuhtoi suutaan vedellä 5 minuutin ajan. Lapistus poisti välittömästi aftan kivun, mutta paranemisnopeuteen hoidolla ei ollut vaikutusta.

Sirkku Peltonen

Lyhyesti: Herkkä CRP yhteydessä ei-allergiseen astmaan

Reykjavikista, Upsalasta ja Tartosta kerättiin analysiin 1 289 astmaatikon verinäytteet ja niistä analysoitiin erityisesti herkän CRP:n pitoisuudet. Taustalla on ajatus siitä, että tämä voisi olla inflammaation merkkiaineena samaan tapaan kuin kardiovaskulaarisissa sairauksissa. Todettiin, että ruumiinpaino oli yhteydessä CRP:n pitoisuuteen (r = 0,41, p < 0,0001), kuten myös tupakointi (p = 0,02). Selvä yhteys todettiin myös CRP-pitoisuuden ja hengityselinoireiden kuten vinkumisen, rasitusastman ja yöllisen yskän välillä (p < 0,0001). Ei-allerginen astma oli selvästi todennäköisempi, jos potilaan CRP-arvo kuului ylimpään ryhmään, samanlaista yhteyttä ei todettu allergisen astman tai bronkiaalisen hyperreaktiviteetin suhteen.

Hannu Puolijoki

Sepelvaltimotautipotilaiden elämänlaatu hoitotoimenpiteiden jälkeen

Pitkäaikaistietoja hoitotoimenpiteiden vaikutuksista sepelvaltimotautipotilaiden elämänlaatuun on vähän. Tämän prospektiivisen pitkittäistutkimuksen tarkoituksena on arvioida sepelvaltimotautiin sairastuneiden terveyteen liittyvää elämänlaatua ja sen muutoksia 8 vuoden seurannassa.

Hannele Lukkarinen, Maija Hentinen

Miksi naisen sepelvaltimotaudin diagnosointi on vaikeaa?

Naiset sairastuvat sepelvaltimotautiin vanhempina kuin miehet, mutta sairaus on nykyään yhtä yleinen molemmilla sukupuolilla. Vuonna 2000 naisten hoitoon kului Suomessa lähes 60 % sepelvaltimotaudin hoitoon käytetyistä sairaalahoitopäivistä.

Sinikka Pohjola-Sintonen

Perkutaaninen trakeostomia

Trakeostomia voi olla tarpeellinen avoimen ilmatien turvaamiseksi tai pitkäaikaisen ventilaattorihoidon toteuttamiseksi.

Tarja Randell

Liikunnan merkitys ikääntyneiden ihmisten toimintakyvylle ja avuntarpeelle

Liikunnan monipuolisista terveyshyödyistä on kiistaton tieteellinen näyttö - myös ikääntyneiden osalta.

Kaisu Pitkälä

Tutki vitiligolapsen kilpirauhanen

Vitiligoa eli iholle ilmaantuvaa pigmenttikatoa on noin 1 %:lla väestöstä. Vitiligon ajatellaan syntyvän autoimmuunimekanismilla, sillä potilailta on voitu osoittaa verestä vasta-aineita ja T-soluja, jotka regoivat melanosyyttien antigeenien kanssa. Toisinaan vitiligoon liittyy autoimmuunityreoidiitti, mutta tähän asti tutkimukset ovat keskittyneet aikuisväestöön. Nyt julkaistu Kreikassa tehty tutkimus on selvittänyt autoimmuunityreoidiitin yleisyyttä vitiligoa sairastavien lasten keskuudessa. Tutkituista 54:stä vitiligoa sairastavasta lapsesta autoimmuunityreoidiitti löytyi 13:lta eli 24 %:lta vitiligopotilaista. Tämä oli 2,5 kertaa enemmän kuin ikävakioidussa noin 300 terveen lapsen kontrolliväestössä. Tutkimus ei paljastanut yhteyttä tyreoidiitin esiintymisen ja vitiligon tyypin (yleistynyt vai paikallinen) välillä. Vitiligon alkamisikään tai sen kestoon ei myöskään voitu osoittaa yhteyttä. Tyreoidiitti oli yleensä puhjennut vasta vaaleiden ihoalueiden ilmaantumisen jälkeen. Alle 12-vuotiaista tyreoidiitti löytyi pojilta kaksi kertaa useammin kuin tytöiltä. Yli 12-vuotiailla tytöillä sen sijaan tyreoidiitti oli kuusi kertaa yleisempi kuin pojilla. Kirjoittajat ehdottavat, että vitiligoa sairastavilta lapsilta pitäisi tutkia kilpirauhasvasta-aineet ja TSH vuosittain mahdollisesti vaivihkaa kehittyvän tyreoidiitin havaitsemiseksi.

Sydäninfarktidiagnoosin luotettavuus hoitoilmoitus- ja kuolemansyyrekisterissä vuosina 1988-2002

Tarkentunut diagnostiikka ja kehittyneet hoidot ovat antaneet aiheen sydäninfarktin diagnostisten kriteerien tarkistamiselle.

Pia Pajunen, Heli Koukkunen, Matti Ketonen, Tapani Jerkkola Pirjo Immonen-Räihä, Päivi Kärjä-Koskenkari, Markku Mähönen Matti Niemelä, Kari Kuulasmaa, Jorma Torppa, Tapio Vuorenmaa Aapo Lehtonen, Heikki Miettinen, Juha Mustonen, Pertti Palomäki Matti Arstila, Jaakko Tuomilehto, Y. Antero Kesäniemi Kalevi Pyörälä, Veikko Salomaa

Vanhemman mielenterveydenhäiriö ja lapset Lapsikeskeinen näkökulma psykiatrisessa sairaalassa - Osa 2

Pohjois-Pohjanmaan alueella aikuispsykiatrissa on lapsikeskeinen työtapa vakiintumassa hoitoyksiköiden käytäntöihin.

Leena Väisänen, Mika Niemelä

Synnytyksen jälkeinen masennus - salpautunut ilo

19.8.2005 Oulun yliopisto

Hannele Ylilehto

Adrenergisten reseptorien salpaajat ja verenkierron säätely

19.8.2005 Tampereen yliopisto

Tuomo Nieminen

Enterovirus ja tyypin 1 diabetes

27.8.2005 Tampereen yliopisto

Hanna Viskari

Typpioksidituotannon säätely nivelrikkorustossa

27.8.2005 Tampereen yliopisto

Katriina Vuolteenaho

FINJEM-altistematriisi ammattisyöpätutkimuksessa

1.9.2005 Tampereen yliopisto

Johannes Hang Guo

Lääkärien työuupumus, terveys ja tasapainottelu työn ja perheen välillä

2.9.2005 Kuopion yliopisto

Saara Töyry

Lyhyesti: Kroonista idiopaattista yskää sittenkin?

Pitkittynyttä yskää erillisenä oireena on tutkittu jonkin verran. USA:ssa on joissakin selvityksissä pystytty kaikille yskää poteville löytämään syy oireeseen. Näin ei aina muualla ole ollut ja nyt englantilaisen huippuryhmänkin tutkimuksessa jäi 42 % yskijöistä ilman oireen etiologista varmennusta (postnasal drip 22 %, gastroesofageaalinen refluksi 16 %, astma 7 %, muita syitä 13 %). Potilaat olivat jo muualla hyvin tutkittuja, joten kyse oli ongelmatapauksista. Syytä vaille jääneet yskät kestivät muita kauemmin ja alussa oli ollut usein ylähengitysteiden infektio. Näillä potilailla oli myös suurempi herkkyys kapsaisiinille (yskätutkimuksissa käytetty punapippuri). Tutkijat, joista yksi oli arvostettu prof. Peter Barnes, pitävät idiopaattisen kroonisen yskän olemassoloa selvänä, eikä kaikille yskijöille siis löydy oireen aiheuttajan spesifiä hoitoa.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Tupakointi lisää riskiä keuhkotuberkuloosiin

Pitkään on tiedetty tupakoivien sairastavan muita enemmän keuhkotuberkuloosia. Nyt asiaa selvitettiin tarkemmin Etelä-Afrikassa 2 401:n yli 15-vuotiaan kohortissa. Tubidiagnoosi perustui ihotestiin (ei calmetointeja), vähintään 10 mm:n induraatio katsottiin positiiviseksi. Tupakoivista tämä löydös oli 82 %:lla, riski koskaan tupakoimattomiin nähden oli 1,99. Yli 15 askivuotta tupakoineilla oli suurin suhteellinen riski. Johtopäätökseksi tuli, että tupakointi lisää keuhkotuberkuloosin riskiä. Pääkirjoituksessa todennäköisimmäksi syyksi näille tuloksille mietitään tupakoinnin alentamaa immuniteettia tai lisäämää epäspesifistä tulehdusta. Sosiaalisilla tekijöillä lienee melkoisen suuri osuus asiassa, kuten myös HIV-tilanteella, minkä vakiointi puuttui itse tutkimuksesta.

Hannu Puolijoki

Syöpäpotilaan profylaktinen antibioottihoito

Solunsalpaajahoidon aiheuttama neutropenia altistaa potilaan vakaville infektioille. Valkosolujen kasvutekijää käytetään estämään pitkittynyttä syvää neutropeniaa. Antibioottiprofylaksiaa ei ole suositeltu käytettäväksi.

Sirkku Jyrkkiö

Roflumilastista lupaavia tuloksia keuhkoahtaumataudin hoidossa

Keuhkoahtaumataudin hoito on vaikeaa puuhaa, parasta olisi saada koko sairaus estettyä. Hoitovaihtoehtoina on kokeiltu eri lailla bronkodilatoivia tai inflammaatiota hillitseviä lääkeaineita. Tutkimuksia ovat haitanneet mm. potilasvalinnat ja nimenomaan (osittaisten) astmaatikkojen poimiminen pois testiryhmistä.

Hannu Puolijoki

Parhaassa iässä olevien miesten ongelmat

Alavirtsatie- ja sukuelinperäisten sairauksien yleisyydestä tarvitaan tarkkaa, ajan tasalla olevaa tietoa, jotta miesten terveyspalvelut voidaan kohdistaa oikein. Australialaiset tekivät vuoden 2003 loppupuoliskolla koko maanosansa käsittävän puhelinhaastattelun satunnaisesti valituille 5 990:lle yli 40-vuotiaalle miehelle. Tutkittavat jaettiin neljään ikäryhmään: 40-49-, 50-59-, 60-69- ja yli 70-vuotiaisiin niin, että kuhunkin ryhmään tuli vähintään 1 250 miestä. Vastausprosentti oli 78 ja otannan katsottiin edustavan läpileikkausta Australian koko monirotuisesta väestöstä.

Ossi Lindell