Varjoainetehosteinen MRA tunnistaa kriittisen kaulavaltimostenoosin

Tuoreessa meta-analyysissä selvitettiin ei-invasiivisten kuvantamismenetelmien luotettavuutta oireisen kaulavaltimostenoosin arvioinnisssa. Niitä verrattiin perinteiseen intra-arteriaaliseen angiografiaan. Tutkimuksessa analysointiin 41 tutkimusta (2 541 potilasta, 4 876 valtimoa) vuosilta 1980-2004. Analyysin mukaan varjoainetehosteinen magneettiangiografia (MRA) oli sensitiivisempi ja spesifisempi kriittisen kaulavaltimostenoosin (70-99 %) arvioinnissa kuin ultraääni, MRA ilman varjoainetta ja tietokoneangiografia. Sen sijaan 50-69-prosenttisen stenoosin arviointia ei analyysissä pystytty luotettavasti tekemään, koska tiedot tältä osin olivat vähäisiä ja epäluotettavia. Tutkijoiden varovaisen suosituksen mukaan invasiivinen angiografia voitaisiin korvata ei-invasiivisilla kuvantamismenetelmillä tutkittaessa 70-99 %:sta kaulavaltimostenoosia.

Jaana Suhonen

Leikkaushoito vaihtoehto vaikeassa keuhkoembolisaatiossa

Massiivin keuhkoembolisaation hoito saattaa olla ongelmallista. Jos trombolyysihoitoa on jo kokeiltu, mitä tehdä? Ranskalaiset tutkivat (488 trombolyysin saaneen potilaan aineistossa) 40 tapauksen kohdalla, pitäisikö trombolyysi uusia vai valita kirurginen embolektomia. Hoitava lääkäri valikoi potilaat hoitoon saapumisvaiheessa (mitä voidaan kyllä kritisoida): 14 leikattiin, 26:lle annettiin uusi trombolyysi. Kirurgisesti hoidetut selvisivät paremmin jatkossa, mm. kuolleisuus oli 1 vs. 10 (p = 0,07). Embolisaation uusimisia tapahtui niin ikään lääkehoitoryhmässä enemmän (0 % vs. 35 %). Vakavat vuoto-ongelmat komplisoivat trombolyysiryhmää. Tutkimuksella on puutteensa, mutta pääkirjoittajien tapaan sitä voi pitää vaikean asian tarkasti toteutettuna selvityksenä.

Hannu Puolijoki

ASA:n antitromboottinen teho naisilla vähintään yhtä hyvä kuin miehillä

Lähes 40 000 terveen naisen seurantatutkimuksessa todettiin vastikään, ettei pieni asetyylisalisyylihappo (ASA) -annos juurikaan vähennä valtimotautitapahtuman vaaraa. Pieni aivohalvausten vaaran vähenemä tutkimuksessa todettiin. HOT-tutkimuksessa ASA vähensi miespuolisten verenpainepotilaiden sydäninfarktin vaaraa yli 40 %, mutta naisilla ei vastaavaa hyötyä ASA:sta todettu.

Juhani Airaksinen

NMP22 toimii rakkokarsinoomamarkkerina

Virtsarakon karsinoomaa sairastava potilas on elinikäisessä kystoskopiaseurannassa. Diagnostiikassa tarvitaan lisämenetelmiä, joista yleisin on virtsan irtosolututkimus.

Ossi Lindell

Voiko joukkueurheilu kumota geneettisen alttiuden tupakointiin?

Nuoret kokeilevat tupakointia yleisesti ja merkittävä osa nuorista päätyy polttamaan säännöllisesti. Dopamiinin aktiivisuutta aivoissa säätelevien geenien poikkeamat lisäävät alttiutta tupakointiin. Miten sitten välttää ajautuminen säännölliseksi tupakoijaksi, jos omaa tällaisen geneettisen alttiuden?

Raimo Kr Salokangas

Pälvikaljua esiintyy perheittäin

Pälvikalju on autoimmuunitauti, jossa hiuksia voi lähteä joko rajoittuneelta alueelta, jolloin muodostuu pälvimäinen kalju alue, tai laajalti, jolloin jopa koko karvoitus voi irrota muutaman viikon aikana. Pälvikaljua eli alopesia areataa sairastavat kertovat usein vanhemmillaan tai sisaruksillaan esiintyneistä hiustenlähtöepisodeista. Nyt on julkaistu ensimmäinen systemaattinen selvitys, jossa tutkittiin noin tuhat alopesiapotilaan lähisukulaista ja kerättiin tietoa toisen asteen sukulaisten sairastumisesta. Tulokset osoittivat, että 20 %:lla oli perheenjäsen, jolla oli joskus esiintynyt hiustenlähtöä. Jos otettiin toisen asteen sukulaiset huomioon, jo kolmasosalla oli alopesiapotilas suvussa. Koko elämänkaarta ajatellen alopesiapotilaan ensimmäisen asteen sukulaisilla oli noin 6-8 prosentin riski sairastua. Potilaan ja perheenjäsenen ikä hiustenlähdön alkaessa korreloivat keskenään, mutta vaikea taudinkuva ei lisännyt perheenjäsenten riskiä. Tutkimus vahvistaa käsitystä, että perintötekijöillä on osuutta alopesian synnyssä. Se on ilmeisesti monitekijäinen sairaus, johon liittyvien geenien löytämiseksi tarvitaan nykyaikaista geeniteknologiaa.

Sirkku Peltonen

Seulontamammografian säteilyannos on turvallinen

Mammografia altistaa rintakudosta säteilylle. Annos on pieni, eikä sen tiedetä olevan karsinogeeninen normaaliväestössä. Syövälle altistavan geenimutaation kantajan alttius säteilylle saattaisi olla suurempi. Tämän vuoksi haluttiin selvittää, lisäävätkö mammografiakuvaukset BRCA1- ja BRCA2-geenimutaation kantajien rintasyöpäriskiä. Tapaus-verrokkitutkimuksessa (n = 3 200) mammografiaseulontaan osallistuneilla ei ollut enempää rintasyöpää kuin niillä geenimutaation kantajilla, jotka eivät käyneet mammografiakuvauksissa. Tämän tutkimuksen perusteella geenimutaation kantaja voi käydä seulontakuvauksissa turvallisin mielin.

Sirkku Jyrkkiö

Nuoren päihdehäiriöiden hoito

Diagnosoitavia päihdehäiriöitä on noin 5-10 prosentilla nuoruusikäisistä.

Jaana Lepistö, Bettina von der Pahlen, Mauri Marttunen

Oikeuskemiallisesti todetut myrkytyskuolemat Suomessa vuosina 2002-2004

Myrkytyskuolemien määrä on pysynyt suurena Suomessa koko 2000-luvun alun. Ennätysmäärä, yhteensä 1 211 tapausta todettiin vuonna 2004.

Erkki Vuori, Ilkka Ojanperä, Jari Nokua, Riitta-Leena Ojansivu

Alatiesynnytys keisarileikkauksen jälkeen

Vuonna 2004 Suomessa syntyneistä lapsista 16,6 % syntyi keisarileikkauksella. Tavallisimpia syitä keisarileikkaukseen on aiemmin tehty keisarileikkaus.

Terhi Saisto

Kehitysvammaisten ravitsemustila haavoittuvainen Laadukkaasti järjestetyllä ravitsemushoidolla voidaan edistää hyvää ravitsemustilaa

Kehitysvammaiset ovat ravitsemuksellinen riskiryhmä monenlaisten ravitsemusongelmien, kuten syömisongelmien, paino-ongelmien, syömishäiriöiden ja ruoansulatuskanavan toimintahäiriöiden, takia.

Satu Aaltonen, Outi Nuutinen, Rauni Laulumaa, Lea Turpeinen

Nimityksiä

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Turun yliopistollisen keskussairaalan ortopedian ja traumatologian klinikan erikoistuvan lääkärin määräaikaiseen virkaan LL Katri Mattila ajalle 1.4.2006-31.7.2008.

Perimätutkimukset valaisevat Suomen huonontuneen MRSA-tilanteen taustaa

Vuosien 1997-2004 aikana MRSA-tapausten ilmaantuvuus Suomessa kymmenkertaistui.

Anne-Marie Kerttula, Outi Lyytikäinen, Anni Virolainen-Julkunen, Jaana Vuopio-Varkila

Ensikokemuksia 64-leike-tietokonetomografialaitteesta Suomessa

Ensimmäiset monirivitietokonetomografialaitteet (TT) ovat olleet käytössä 1998 lähtien.

Kai Pihlajamaa, Tapani Tikkakoski, Jarmo Turunen

Ultraäänihoito liukenevalla kiinnittimellä kiinnitetyssä murtumassa

Tutkimuksessa selvitettiin matalaintensiteettisen ultraäänihoidon vaikutusta liukenevalla luunkiinnittimellä kiinnitetyn hohkaluun murtuman paranemiseen. Tutkimus koostui viidestä osatyöstä, joista kaksi ensimmäistä oli kokeellisia ja seuraavat kolme kliinisiä.

Lauri Handolin

Kysteiini vähentää alkoholin ja tupakan aiheuttamaa asetaldehydialtistusta

Runsas alkoholinkäyttö ja tupakointi ovat yläruoansulatuskanavan syöpien tärkeimmät riskitekijät. Lisäksi niiden yhteiskäytöllä on syöpäriskin monikymmenkertaistava synergistinen vaikutus. Yhdysvalloissa ja Euroopassa jopa 80 % yläruoansulatuskanavan syövistä voitaisiin estää lopettamalla tupakointi ja alkoholin nauttiminen. Alkoholi ei itsessään ole syöpää aiheuttava, mutta sen ensimmäisen aineenvaihduntatuotteen, asetaldehydin on todettu olevan paikallinen karsinogeeni. Asetaldehydiä syntyy suuhun mikrobitoiminnan seurauksena alkoholista. Myös tupakansavussa on erittäin runsaasti asetaldehydiä.

Ville Salaspuro

BODE-indeksi avuksi keuhkoahtaumataudin ennusteen arvioinnissa

Arvostetun keuhkoalan gurun Fletcherin ajoista on uloshengityksen sekuntikapasiteetin FEV1:n tasoa ja ajan mittaan tapahtuvaa laskua pidetty keskeisenä COPD:n ennusteen arvioinnissa. Ongelma on, että sairauden määritelmän mukaan se ei saisi hoidollakaan juuri parantua, jotta kysymys olisi COPD:sta eikä astmasta. Paradoksaalista kyllä, esim. lääkehoitojen rekisteröintien yhteydessä on usein FEV1 ollut keskeinen mittari, johon on kiinnitetty huomiota.

Hannu Puolijoki

"Viallisten" rytmihäiriötahdistimien vaihto ei ole vaaratonta

Rytmihäiriötahdistinhoito yleistyy suuressa sydänperäisen äkkikuoleman vaarassa olevilla potilailla. Laitteiden tullessa yhä monimutkaisemmiksi lisääntyvät myös valmistajien antamat varoitukset mahdollisista toimintahäiriöistä.

Juhani Airaksinen

Rytmihäiriötahdistimien viat yleistyvät?

Yhdysvalloissa selviteltiin sydämentahdistimien toimintahäiriöiden yleisyyttä FDA:lle vuosina 1990-2002 tehtyjen vikaraporttien pohjalta. Ajanjaksona asennettiin yhteensä yli 2 miljoonaa tahdistinta ja yli 400 000 rytmihäiriötahdistinta. Samaan aikaan jouduttiin 8 834 tahdistinta ja 8 489 rytmihäiriötahdistinta poistamaan varman laitevian takia.

Juhani Airaksinen

Äidin ruokavaliolla voi olla yhteyttä kaksosraskauden alkamiseen

Ihmisellä monisiköisyyteen liittyy selkeästi yksisikiöisyyttä suuremmat riskit ja siten yksisikiöisyyttä voidaan pitää ihmiselle fysiologisena tilanteena. Vuoden 1975 jälkeen monisikiöisyys on lisääntynyt maailmanlaajuisesti. Osatekijänä on keinoalkuisten lisääntymishoitojen vaikutus. Ilmeisesti myös naisten ravitsemuksen muutoksilla on vaikutus tähän ilmiöön.

Pertti Kirkinen