Kehitysvammaisten ravitsemustila haavoittuvainen Laadukkaasti järjestetyllä ravitsemushoidolla voidaan edistää hyvää ravitsemustilaa
Tärkein tieto
Kehitysvammaiset ovat ravitsemuksellinen riskiryhmä monenlaisten ravitsemusongelmien, kuten syömisongelmien, paino-ongelmien, syömishäiriöiden ja ruoansulatuskanavan toimintahäiriöiden, takia.
Kehitysvammaisten ravitsemustilaa saattavat heikentää erilaiset lisävammat, aineenvaihdunnalliset häiriöt, tietyt oireyhtymät, lääkehoito ja liikkumattomuus tai toisaalta hyperaktiivisuus, joiden seurauksena energian ja ravintoaineiden tarve voi poiketa tavanomaisesta.
Huono ravitsemustila heikentää infektioiden sietokykyä, altistaa haitallisille liitännäissairauksille ja huonontaa kehitysvammaisten elämänlaatua.
Hyvää ravitsemustilaa voidaan ylläpitää ja edistää huolehtimalla jokapäiväisen ruokailun sujumisesta sekä tunnistamalla varhain ravitsemushäiriöille riskialttiit yksilöt.
Ravitsemustilan säännölliseen arviointiin kuuluu aikuisilla painon mittaus ja lapsilla kasvun seuranta, syömiskyvyn ja ravitsemusongelmien selvittäminen, ruoankäytön ja nesteiden saannin päivittäinen seuranta sekä tarvittaessa laboratoriomittaukset.
Ravitsemustilaa koskevat havainnot kirjataan säännöllisesti hoitosuunnitelmiin.
Suomessa arvioidaan olevan noin 50 000 kehitysvammaista, mikä vastaa noin prosenttia väestöstä (1). Kehitysvammaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman takia (1). Kehitysvammaiset…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



