Pernan poisto ja sepsiksen riski

Pernan poisto joudutaan tekemään traumaleikkauksissa ja joskus elektiivisesti splenomegaliassa, syöpäleikkauksissa tai hemolyyttisissä sairauksissa. Ilman pernaa potilaalla on kohonnut riski saada bakteeriperäinen verenmyrkytys eli sepsis. Splenektomiaan liittyvää myöhempää sepsistä ehkäistään sekä rokotuksilla, potilaan informaatiolla että antibioottiprofylaksialla. Vähentävätkö nämä toimenpiteet sitten myöhempää sepsiksen riskiä? Tätä ruotsalaiset kollegat selvittivät taannehtivalla rekisteritutkimuksella vuosina 1970-2009.

Hannu Paajanen

Sydämentahdistin ei estä magneettikuvausta

Magneettikuvausta käytetään enenevästi tautidiagnostiikassa ja hoidon arviossa, eikä sitä voida aina korvata muulla kuvantamismenetelmällä. Tahdistinhoito on myös yleistynyt nopeasti, ja sydämentahdistimia on pidetty pitkään magneettikuvauksen vasta-aiheena. Vähitellen on kertymässä kokemusta ja tietoa, jonka valossa magneettikuvaukset näyttävät turvallisilta valtaosalle tahdistinpotilaista.

Juhani Airaksinen

Vanhuksen leikkauskelpoisuus kannattaa arvioida kokonaisvaltaisesti

Potilaiden leikkauskelpoisuutta arvioidaan perinteisesti selvittämällä sydämen ja verisuonien sekä keuhkojen statusta sekä sitä, miten munuaiset tai maksa kestävät anestesian. Nyt meillä alkaa olla yhä enemmän näyttöä siitä, miten kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi auttaa vanhuksen leikkaukseen liittyvien riskien selvittämisessä.

Kaisu Pitkälä

Traumapsykoterapia auttaa varhaisiän kiintymyssuhteessa traumatisoituneita

Varhainen traumatisoituminen vaikuttaa henkilön tapaan käsitellä omaelämäkerrallisia tapahtumia, kokea ja ilmaista niihin liittyviä tunteita sekä tunnistaa traumatisoitumisen vaikutuksia itsessään.

Anne Suokas-Cunliffe, Päivi Maaranen

Interpersonaalinen psykoterapia pureutuu ongelmiin sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Interpersonaalinen psykoterapia on alun perin masennuksen hoitoon kehitetty psykoterapiamuoto, mutta sitä on sovellettu myös muihin ei-psykoottisen tason mielenterveyshäiriöihin.

Heikki Katila, Jarmo Kontunen

Perheterapiasta hyötyy myös potilaan läheisverkosto

Perhe- ja verkostoterapia on todettu tehokkaaksi monien eri sairauksien hoidossa.

Klaus Lehtinen, Elina Haapaniemi, Sirpa Lindroos

VEGFR3 and Notch signaling in angiogenesis

In this study we investigated the role of VEGFR3 signaling in blood endothelial cells, tip cell specification, as well as the interplay of the receptor with the VEGFR2 and the Notch signaling pathways during angiogenesis.

Georgia Zarkada

Unenaikainen sähköinen status epilepticus

Tutkimuksessa selvitettiin epilepsiakirurgian vaikutusta 13:lla lääkehoidolle vastaamatonta CSWS-oireyhtymää sairastavalla lapsella, joilla oli rakenteellinen aivojen poikkeavuus.

Maria Peltola

Hiilihappoanhydraasien (CA)II, CAIX ja CAXII esiintyminen gynekologisissa kasvaimissa

Väitöstutkimuksessa selvitettiin immunohistokemiallisesti hiilihappoanhydraasien (CA)II:n, CAIX:n ja CAXII:n esiintymistä gynekologisissa kasvaimissa, kuten munasarjasyövässä, kohdunrungon syövässä, leiomyoomissa, eri sarkoomatyypeissä ja normaalin kohdun limakalvolla. Koska CAIX- ja CAXII -entsyymien on todettu esiintyvän myös perinnöllisissä syövissä, tutkittiin niiden esiintymistä myös Lynchin oireyhtymää sairastavien potilaiden suoli- ja kohdunrungon syövissä.

Piritta Hynninen

Itusolukasvaimet Suomessa

Vastasyntyneiden tavallisin kasvain, ns. sakrokokkygeaalinen teratooma, on tyypillinen ja useimmiten hyvänlaatuinen itusolukasvain. Lapsilla, jotka leikataan pian syntymän jälkeen, on erinomainen ennuste. Osalla kasvaimista on kuitenkin taipumus uusiutua, ja vähintään 50 % uusiutumisista on pahanlaatuisia. Tästä syystä sekä mahdollisten tuumoriin ja leikkaukseen liittyvien toiminnallisten pitkäaikaisongelmien löytämiseksi potilaita seurataan kliinisesti useiden vuosien ajan.

Satu-Liisa Pauniaho

Pään kallistuminen ja impulssitesti tasapainon tutkimisessa

Tutkimuksessa arvioitiin pään kallistuksen mittaamisen ja motorisoidun pään impulssitestin, mHIT:n sopivuutta tasapainotoiminnan määritykseen eri otoneurologisissa potilasryhmissä.

Topi Jutila

Potilasinformaatio vaikuttaa potilaan uskomuksiin pallolaajennuksen hyödyistä

Lääkehoito on vakaan sepelvaltimotaudin perushoito. Pallolaajennusta tai ohitusleikkausta tarvitaan lähinnä hankalien oireiden hoitoon, koska revaskularisaatiosta on harvoin ennusteellista hyötyä tässä potilasryhmässä. Monet potilaat haluavat kuitenkin uskoa, että todetun sepelvaltimoahtauman pallolaajennus vähentää aina sydäninfarktin ja kuoleman vaaraa. Amerikkalainen tutkimus osoittaa, että hoitavan lääkärin antama asiallinen informaatio vähentää turhien uskomuksiin perustuvien hoitojen käyttöä.

Juhani Airaksinen

Von Willebrand -potilaan vuotoriskin arviointi on tärkeää

Von Willebrandin tauti on yleisin perinnöllinen vuototautimme. Sitä sairastaa hyvin heterogeeninen ryhmä henkilöitä, joiden vuotoalttius ei ole aina pääteltävissä verikokein. Verenvuototaipumuksen arviointi yksinkertaisen riskitaulukon mukaan on viisasta ja myös näyttöön perustuvaa. Se helpottaa esimerkiksi toimenpiteisiin valmistautumista.

Marko Vesanen

Teollisuusyhteistyö vaikuttaa tutkimusasetelmiin

Teollisuuden kanssa läheisessä yhteistyössä tehdyissä tutkimuksissa ensisijainen päätetapahtuma on usein epäsuora, kuten laboratorio- tai radiologisen tutkimuksen tulos, sen sijaan että olisi käytetty jotakin kliinistä päätetapahtumaa. Lisäksi tutkimusten heikkoudet jätetään artikkelien pohdinnoissa usein käsittelemättä.

Pertti Saloheimo

Liikaa tietoa lääkehoidon haittavaikutuksista

Tietoa lääkkeiden haittavaikutuksista tarjotaan liikaa, tieto on epäjohdonmukaista ja usein heikosti esitettyä. Oireista suurin osa on arkipäiväisiä pikkuoireita vailla todellista merkitystä lääkehoidon kannalta.

Katariina Korkeila

Unen pituus keski-iässä vaikuttaa kognitioon vanhana

Liian vähäisen nukkumisen ja toisaalta hyvin pitkien yöunien tiedetään olevan yhteydessä mm. sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen. Huonoon unenlaatuun keski-iässä liittyy myös kognition heikkeneminen. Vähemmän on tutkittu unen pituuden vaikutuksista kognitioon.

Kaisu Pitkälä

Munuaissyövän hoito ja ennuste

Munuaissyövän ensisijainen hoito on kasvaimen poisto, myös silloin kun tauti on levinnyt. Pienen paikallisen kasvaimen hoidossa voidaan käyttää toimenpideradiologisia tekniikoita, mikäli kirurgiaan liittyy liikaa riskejä.

Kaisa Sunela, Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen

Nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön määrittävät piirteet ovat mielialaoireet ja jaksoittaisuus. Usein sairastumista edeltää stressaava tapahtuma. Jatkuva ärtyneisyys ei ennusta kaksisuuntaisen mielialahäiriön puhkeamista.

Outi Mantere, Susanna Pajakko

Olkanivelen luksaation akuutti- ja jälkihoito

Olkanivelen sijoiltaanmenon tunnistaminen ja akuutti- sekä jatkohoito kuuluvat joka lääkärin taitoihin.

Jarkko Pajarinen, Ville Äärimaa

Skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen toteutuminen Niuvanniemen sairaalassa

Tutkimuksia psykiatristen hoitosuositusten toteutumisesta ja vaikuttavuudesta on julkaistu vähän. Vaikutukset potilaiden hoitotuloksiin ja hoitotahojen toimintaan ovat tutkimusten mukaan olleet pääosin korkeintaan kohtalaisia ja lyhytkestoisia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko hoidon laatua kohentaa henkilöstölle tiedottamalla ja sitä kannustamalla. Lisäksi selvitettiin, missä määrin skitsofrenian hoidon laatukriteerit täyttyvät kaikilla skitsofreniaa sairastavien ryhmässä sekä yksittäisten, jopa kaikkein vaikeimmin sairaiden potilaiden kohdalla.

Heli Tuppurainen, Päivi Kivistö, Eila Repo-Tiihonen, Jari Tiihonen