Nuorten kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen
Kaksisuuntaisen mielialahäiriön määrittävät piirteet ovat mielialaoireet ja jaksoittaisuus. Usein sairastumista edeltää stressaava tapahtuma. Jatkuva ärtyneisyys ei ennusta kaksisuuntaisen mielialahäiriön puhkeamista.
Nuoren suuri sairastumisriski tulee tunnistaa sukuhistorian ja ennakoivien oireiden perusteella. Näyttöön perustuvaa hoitoa riskihenkilöille ei ole, mutta hoidossa voidaan soveltaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykososiaalisia hoitomuotoja.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö alkaa useimmiten ahdistuneisuutena tai masennuksena, joka tuo nuoren hoitoon. Sairaudenkuvan muutoksen huomaaminen edellyttää tiedostavaa voinnin seurantaa myös toipumisen jälkeen.
Pitkittäinen mielialan ja unen tarpeen seuranta on paras diagnostinen väline, mutta sairauden löytämiseen on useita nuorille sopivia apuvälineitä.
Kaksisuuntainen mielialahäiriö on elinikäinen alttius masennus- ja maniaoireisiin, jotka esiintyvät yleensä jaksoittain. Noin kolmasosa sairastuu lapsuuden tai nuoruuden aikana ja loput varhaisessa aikuisuudessa. Sairastumisriski periytyy monitekijäisesti, ja sukuhistorian selvittäminen on tärkeää…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
